Just tajusin, että omista YO-kirjoituksista on 20v! Muita?

Kuuntelin tuota linnunlaulua ja tuli mieleen aaumyön kävelyt lakkiaisyönä ja tosiaan 20 vuotta on mennyt siitä aikaa!

Aika jännä kun mullakin on siitä lakkiaisten jälkeisestä aamuyöstä jäänyt mieleen lintujen laulu ja vieläkin muistaa sen tunteen kun tuntui että kaikki on mahdollista ja elämä eessä:)..

mennyt 11 vuotta eikä haittaa yhtään, en mistään hinnasta haluaisi palata niihin aikoihin. Paljon parempi näin, ensi viikolla tulee 30 ikävuotta mittariin. :)

Ja kyllä, minäkinmuistan aamuyön linnunlaulun ja yöllisen kävelyn kaupungin halki jatkoille. Ja auringon noustua skoolattiin vielä uudelle päivälle - ihan aidosti eikä juhlallisesti. Ihanat oli fiilikset, kaikki tuntui olevan avoinna.

En kyllä kaipaa niitä aikoja enää.

Aika kulunut nopeasti.

Mun mielestä oli melko ahdistavaa aikaa, kun tulevaisuus oli täysin avoin:

saako haluamansa opiskelupaikan, miten opinnoissa pärjää, tuleeko toisella paikkakunnalla koti-ikävä, löytyykö ystäviä, saanko joskus oman perheen jne...



Nyt ei enää tarvitse moisia murehtia :)

TOISAALTA tuntuu, että siitä ei ole kamalasti aikaa, mutta toisaalta ihan kauheasti on tapahtunut siinä välissä. Perhe perustettu, ammatti ja työura luotu, ja ihmisenäkin olen tosi erilainen kuin 18-vuotiaana. Onneksi kasvua tapahtuu... toisaalta varmaan on niinkin, että tiettyä innostunusta ja energiaa häviää iän myötä...

ja suorastaan haikea olo tuli kun luin näitä kirjoituksia...



Mutta toisaalta en kaipaa sitä aikaa yhtään ;)

Minulle tulee 30 mittariin 12 päivän päästä : )

kipeältä tuntuu ajatella niitä aikoja,

onneksi olen kehittynyt ja kasvanut ja päässyt monen asian yli.

Mutta takaisin sinne en palaisi,

uuden mahdollisuuden jos saisin, toivoisin saavani jotain toisin

ennen sitä lakkia...

Mutta nyt on nyt ja paljon on hyvin.

tuo 20 vuoden tajuaminen oli aika karmaisevaa...

että omista penkkareista on 28v. Kevät on mennyt toipuessa kauheasta totuudesta. Samana vuonna syntyneet, 1980, eivät ole enää edes nuoria vaan ihan aikuisia.



Hirvittävää miten aika rientää.

Kylläpäs aika on rientänyt...

15v. täälläkin ylppäreistä.

Kolmonen asuu Turussa nykyään, Pohjanmaalta alunperin kotoisin;)

Tuntui, että kaikki mahdollisuudet ja ovet ovat auki. Hiukan naivi sitä oli tietenkin...

Ei siis ole ikäni, ei kele edes henkisesti.

Kyllä se aika rientää.

muoti oli silloin. Hiukset permanenttu käkkäräksi ja korkea hiustötsi/viuhde otsalla, ja vaaleanpunaista huulipunaa oli monella. Nauratti huomata, että ne muka hyvännäköiset ja suositut niihin aikoihin ihan oikeasti näytti tosi hassulta laitettuna. Itselläni oli ihanat isot rillit, ja permanentti.

t. 15 v. sitten kirjoittanut.