Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kampaajalla on mielenkiintoista käydä: kuulee vähemmän koulutettujen
10.09.2010 |
mielipiteitä ja keskustelunaiheita, kun juttelee kampaajan kanssa. Kun on jämähtänyt omiin piireihin, ei aina muistakaan, kuinka erilaisia ihmisiä varmaan suurin osa suomalaisista on kuin omat tuttavat.
Kommentit (139)
101/139
|
10.09.2010 |
että eivät kaikki koulutetutkaan osaa ajatella laajemmin, vrt. tämä akateeminen pilipaliopiskelija.
että samat sanat. Koet vain kai olosi uhatuksi, kun jonkun mielestä väitöskirjasi tuohivirsujen perimmäisestä olemuksesta ei olekaan maailman tärkein teos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikkia tarvitaan.Mitä siitäkin tulis jos kaikki olis akateemisia eikä yhtään duunaria tai toisinpäin,meinaan aika tylsää olisi.
kirjallisuusalan ihmisiä valmistuukin paljon vähemmän kuin lääkäreitä, juuri siksi, ettei heitä "tarvita" yhtä paljon kuin lääkäreitä.
Onko vaikka meterologi sitten aivan turhuuksienturhuus sen takia, että heitä tarvitaan työelämään "vain vähän". Tai vaikka elokuvaohjaaja - eikös heitä valmistukin vain joku 5 / vuosi.
Oon siis niiiin onnellinen sun puolestas, ap,
että oot herännyt huomaamaan tän asian!
Kyllä, oot oikeessa, siis, meidän kampaajien mieli piteet ja keskustelun aiheet to-del-la eroo muiden ihmisten mieli piteistä ja keskustelun aiheista. Sitä opetetaan meille jo ihan kamppaaja koulun perus kurssilla!
Kyllä on huvittava aihe. :) Avasin otsakkeen siksi, että olen pian lähdössä pitkästä aikaa kampaajalle. Ei kyllä tulisi mieleenikään valittaa epäakateemisista keskusteluaiheista. Kampaajani on tosi fiksu tyyppi, ja keskustelunaiheitahan maailma on pullollaan. Sitäpaitsi: asiakas voi olla hiljaakin jos haluaa. Ei kai sitä tarvitsekaan olla esim. kampaajan kanssa samalla aaltopituudella, kunhan on hyvä kampaaja ja jää hyvä fiilis.
Itse omaan kaksi akateemista loppututkintoa sekä lisensiaattitutkinnon (en halunnut lopulta väitellä tohtoriksi), siis yliopistosta, ja ystävistä löytyy kaikkea vähän koulutetuista tohtoreihin saakka. Koulutus ja äly eivät kulje käsikädessä, ihminen on se joka ratkaisee!
Ei me ystävien kanssa näitä koulutusasioista pohdiskella, koulutukset on käyty aikapäivää sitten jo. Ei mua kiinnosta ystävien koulutustaso tippaakaan, ei ihmisarvo siitä ole kiinni.
Avarakatseisuutta, kiitoksia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä en ota tätä henkilökohtaisesti. En vain voi ymmärtää ihmisiä, joilla on suppea käsitys siitä mikä yhteiskunnassa on tärkeää.
että eivät kaikki koulutetutkaan osaa ajatella laajemmin, vrt. tämä akateeminen pilipaliopiskelija.
että samat sanat. Koet vain kai olosi uhatuksi, kun jonkun mielestä väitöskirjasi tuohivirsujen perimmäisestä olemuksesta ei olekaan maailman tärkein teos.
kirjallisuudentohtori" -väittely on jotenkin alapuolella kaiken arvostelun. Lähteekö joku siis siitä ajatuksesta, että kaikkien oikeastaan kannattaisi tähdätä lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi, koska ne oikeastaan vaan ovat todella tärkeitä ammatteja.
Miten jonkun maailmakuva voi olla näin käsittämättömän suppea - eikös sitten tuolla logiikalla tuo kampaajan ammatti nyt ole aivan turhuuksien turhuus, prostituoituakin turhempi. Seksiä ihminen tarvitsee - kampausta ei. Kun hiukset alkaa laahata maata, niitä voi kuka tahansa vähän sitten pätkäistä. Jos tosiaan tällä tasolla sitten näitä ammatteja lähdetään arvottamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjallisuusalan ihmisiä valmistuukin paljon vähemmän kuin lääkäreitä, juuri siksi, ettei heitä "tarvita" yhtä paljon kuin lääkäreitä.
Onko vaikka meterologi sitten aivan turhuuksienturhuus sen takia, että heitä tarvitaan työelämään "vain vähän". Tai vaikka elokuvaohjaaja - eikös heitä valmistukin vain joku 5 / vuosi.
ehkä käytän tässä yhteydessä sanaa "turha" ilmaisemaan sitä, miten paljon ko. alan opiskelulla on käyttöä työelämässä eli miten paljon siitä opiskelusta hyötyy muuten kuin oman huvin kannalta. Koska kuitenkin aika monella kulttuuri ym. alalla on ylikoulutusta, niin suuri osa näistä opiskelijoista voi sanoa opiskelevansa turhaan, koska eivät kuitenkaan tule saamaan töitä. Esim. elokuvaohjaajia valmistuu jostain Taikista ehkä se 5, mutta jonkin sortin mediatyöntekijöitä, jotka myös haaveilevat elokuvan ohjaamisesta, valmistuu tuhansittain työttömiksi.
päätöksenteon haaste ja ongelma tuo koulutuksen ja työpaikkojen kohtaavuus. Ei siitä voi opiskelijoita syyttää.
Nythän on ylikoulutettu poliiseja ja osa valmistuu suoraan kortistoon, ehkä sen takia, että resursseja yhtäkkiä vähennettiin, eikä pollareita tarvitakaan enää niin paljoa. Eli turhaa koko poliisin hommako?
Onko tämä sinulle ihan uutukainen asia?
Kirjallisuuden laitokselle otetaan aika vähän opiskelijoita vuosittain ja äidinkielenopettajien työllisyystilanne on muutenkin pitkään ollut hyvä eli jos opettajan tutkinnon
puurtaa, niin ei todennäköisesti työllistymisongelmia. Ylipäätänsä kirjallisuuden laitokselta työllistytään hyvin, en ymmärrä, miksi tätä nyt käytetään esimerkkinä. Sillä alalla nimen omaan opiskelu- ja työpaikkojen määrä kohtaavat hienosti.
Otetaan nyt mieluummin esiin tradenomien ongelma. Heitähän on hurjasti enemmän työttöminä kuin humanisteja. sitten on tietysti pätkätyöongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjallisuudentohtori" -väittely on jotenkin alapuolella kaiken arvostelun. Lähteekö joku siis siitä ajatuksesta, että kaikkien oikeastaan kannattaisi tähdätä lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi, koska ne oikeastaan vaan ovat todella tärkeitä ammatteja.
Miten jonkun maailmakuva voi olla näin käsittämättömän suppea - eikös sitten tuolla logiikalla tuo kampaajan ammatti nyt ole aivan turhuuksien turhuus, prostituoituakin turhempi. Seksiä ihminen tarvitsee - kampausta ei. Kun hiukset alkaa laahata maata, niitä voi kuka tahansa vähän sitten pätkäistä. Jos tosiaan tällä tasolla sitten näitä ammatteja lähdetään arvottamaan.
sanotaan sitten, että kaikki alat ovat tärkeitä ainakin jollekulle, mutta jotkut ovat tärkeämpiä kuin toiset. Mieluummin leikkaisin itse omat hiukseni kuin oman umpisuoleni.
halveksiva" kirjoittaja antaa jotain lähdettä tueksi väitteelleen, että juuri kirjallisuusihmiset työllistyisivät erityisen huonosti. Eihän laitokselle oteta edes vuosittain kuin joku 12 ja tosiaan ainakin uusista kirjailijoista (mm. Rimminen ja viljanen) moni on juuri kotimaisen kirjallisuuden laitokselta. Kyseessä on ala, jonne valikoituu erittäin lahjakas porukka - sisään pääsee alle 10 prosenttia hakijoista. Ainakin Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitokselta jengi suorastaan revitään esim. kustannusyhtiöihin töihin - juuri sen takia, että porukka on todellakin korkeatasoista.
Ihmeellisiin vääristyneisiin mielikuviin tämäkin keskustelu perustuu. Huomatkaa myös se, että lehtien kirjallisuuskriitikot ovat luonnollisesti myös kirjallisuudenlaitokselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen varma että löydän tilastoja tueksi sille, ettei humanistisilta aloilta työllistytä yhtä hyvin kuin lääkiksestä, kunhan jaksan etsiä. Ehkä sitten Helsingin yliopiston kirjallisuuden laitoksella on noin hyvin asiat, mutta ei taatusti muualla. Ja se kirjallisuus oli esimerkki, sama pätee varmaan esim. kulttuuriantropologiaan.
suurempi työllistymisongelma pesii näissä ihmeellisissä "ammattikorkeakouluväännöksissä", joista tulee tällaisia ihme "välitiloja", kuten juuri näitä kaiken maailman "mukahumanisteja" ja mediatyöntekijöitä. Luultavasti esim. taidekorkeakoulusta graafisen alan ihmiset ym. revitään käsistä, koska edustavat takuulla jo hurjan karsinnan takia alan huippua, mutta ammattikorkeakoululaiset saattavat jäädä näppejään nuolemaan.
Usein unohtuukin se oleellinen seikka, että yliopiston ja ammattikorkeakoulun tasossa oleellisin ero ei ehkä ole opetuksen laadussa vaan porukan laadussa. Arvostetuimmille aloille korkeakouluihin on niin mielettömästi pyrkijöitä ja usein erittäin vähän paikkoja, joten sinne tosiaankin pääsee vain todella hyvät.
kirjallisuusalan ihmisiä valmistuukin paljon vähemmän kuin lääkäreitä, juuri siksi, ettei heitä "tarvita" yhtä paljon kuin lääkäreitä.
Onko vaikka meterologi sitten aivan turhuuksienturhuus sen takia, että heitä tarvitaan työelämään "vain vähän". Tai vaikka elokuvaohjaaja - eikös heitä valmistukin vain joku 5 / vuosi.
ehkä käytän tässä yhteydessä sanaa "turha" ilmaisemaan sitä, miten paljon ko. alan opiskelulla on käyttöä työelämässä eli miten paljon siitä opiskelusta hyötyy muuten kuin oman huvin kannalta. Koska kuitenkin aika monella kulttuuri ym. alalla on ylikoulutusta, niin suuri osa näistä opiskelijoista voi sanoa opiskelevansa turhaan, koska eivät kuitenkaan tule saamaan töitä. Esim. elokuvaohjaajia valmistuu jostain Taikista ehkä se 5, mutta jonkin sortin mediatyöntekijöitä, jotka myös haaveilevat elokuvan ohjaamisesta, valmistuu tuhansittain työttömiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on silti mukavaa esiintyä akateemisena ja ties minkä alan nerona.
Aina menee läpi. Osaan puhua sujuvasti kirjakieltä. On jännää millaisen yliotteen saa toisesta, kun mainitsee ohimennen olevansa maisteri.
Luultavasti syynä ei ole muiden hyväuskoisuus vaan hyvät näyttelijän taidot ja uskottava olemus.
Tiedän kaikesta vähän jotain silti hyppysellisen enemmän, kuin vastapuoli.
Kiusallisinta on törmätä aitoon akateemiseen ihmiseen. He ovat epäluuloisinta sakkia eva.
Toki keskustelu heidänkin kanssa sujuu vaivatta.
Ja parhaimmat keskustelut käydään juurikin kampaajalla.
T: Vedättäjä
mielikuviesi pohjalta ja jankkaat jotain vanhoja uutisotsikoita, vaikket ole perehtynyt aiheen koko kenttään ollenkaan.
Ja mikä nyt on pointtisi tällä "lääkiksestä työllistyy paremmin kuin humanistisesta". Sekö, että humanistinen voidaan tällä perusteella lopettaa ja kaikki menee lääkikseen, mistä tietysti on seurauksena se, että kohta niitä lääkäreitäki on liikaa? Vai mikä tässä sun jutussasi nyt on juju?
Veikkaisin muuten, että kulttuuriantropologitkin työllistyvät varsin hyvin. Ymmärräthän nyt, että noille laitoksille otetaan hyvin vähän porukkaa.
Muista nyt muutenkin tuolta omituiselta "lääkärit työllistyvät hienost" -jankkaukseltasi, että akateemisia on joka tapauksessa hyvin paljon vähemmän suhteessa työttöminä kuin duunareita. Akateeminen työttömyys on vain ylipäätänsä niin uusi asia, että siitä on puhuttu paljon, mutta se on joka tapauksessa hyvin marginaalista verrattuna alhaisemmin koulutettujen työttömyysprosentiin.
Yritä nyt ottaa selvää ongelmakentästä kunnolla, äläkä höpise tuota älyvapaata mantraasi, missä ei nyt vain ole päätä eikä häntää.
kenenkään kirjakieltä puhuvan. Olisi kyllä hienoa kuulla.
T: Kielitieteilijä
on silti mukavaa esiintyä akateemisena ja ties minkä alan nerona.
Aina menee läpi. Osaan puhua sujuvasti kirjakieltä. On jännää millaisen yliotteen saa toisesta, kun mainitsee ohimennen olevansa maisteri.Luultavasti syynä ei ole muiden hyväuskoisuus vaan hyvät näyttelijän taidot ja uskottava olemus.
Tiedän kaikesta vähän jotain silti hyppysellisen enemmän, kuin vastapuoli.Kiusallisinta on törmätä aitoon akateemiseen ihmiseen. He ovat epäluuloisinta sakkia eva.
Toki keskustelu heidänkin kanssa sujuu vaivatta.
Ja parhaimmat keskustelut käydään juurikin kampaajalla.T: Vedättäjä
ilmeisesti lääkäri, niin muista nyt kuitenkin, että lääkärikin tarvitsee opettajan. Ihan vain, että sekin on tärkeä ammatti. Ja muuten sen lääkärin kaikki kamat täytyy jonkin suunnitella - tiätsä ne kaikki vempeleet, millä se poraa päätä jne.
Ihan tässä vain yritän laajentaa sun maailmankuvaas uusille urille. Humanistiset tieteet on muuten aika hyvä keino vähän laajentaa tajuntaansa - ei jää ihan tollaseksi idiootiks, kun vähän lukaisee historiaa ja kirjallisuutta.
Tiestitkös muuten, että humanistisessa on myös kielet. Tosin Kanarialla pärjää pelkällä suomella - turha niitä enkunopeikaan on kouluttaa.
kirjallisuudentohtori" -väittely on jotenkin alapuolella kaiken arvostelun. Lähteekö joku siis siitä ajatuksesta, että kaikkien oikeastaan kannattaisi tähdätä lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi, koska ne oikeastaan vaan ovat todella tärkeitä ammatteja.
Miten jonkun maailmakuva voi olla näin käsittämättömän suppea - eikös sitten tuolla logiikalla tuo kampaajan ammatti nyt ole aivan turhuuksien turhuus, prostituoituakin turhempi. Seksiä ihminen tarvitsee - kampausta ei. Kun hiukset alkaa laahata maata, niitä voi kuka tahansa vähän sitten pätkäistä. Jos tosiaan tällä tasolla sitten näitä ammatteja lähdetään arvottamaan.
sanotaan sitten, että kaikki alat ovat tärkeitä ainakin jollekulle, mutta jotkut ovat tärkeämpiä kuin toiset. Mieluummin leikkaisin itse omat hiukseni kuin oman umpisuoleni.
Todella harvoin keskustelen työasioista ystävieni kanssa vapaa-ajalla. Yleensä keskustelemme matkustamisesta, uusista ravintoloista ja ruoasta noin yleensäkin, viineistä, liikunnasta ja muista harrastuksista, lemmikeistä, yhteiskunnallisista asioista (mutta emme siitä, kuinka mamut samaan aikaan vie sekä valtion rahat että työpaikat), kirjoista, arkkitehtuurista, designista, asuntomarkkinoista, musiikista, taiteesta jne. Emme rupattele pa*koista tv-ohjelmista tai siitä, miten tangokuningas taas kärysi ratista. t. se FM, kohta FT, yliopistolla töissä
julkkisjuoruja, jutella ajankohtaisista populääreistä asioista tai ihan mistä tahansa muusta kuin siitä kuinka pitkällä kenenkin artikkeli on tai kuka minkäkin apurahan sai ja millä perusteella... suppeaa, kovin on suppeaa elämänpiiri. t: maisteri, kohta tohtori, osittain yliopistolla töissä
Osallistun ihan pelkästään kohteliaisuudesta kampaajallani keskusteluun Salkkareista, julkkisjuoruista, Lidlin tuotteista, mamujen hyysäämisestä, rakennekynsistä jne. joista en oikeasti edes tiedä mitään ja joista omien tuttavieni kanssa ei tulisi mieleenikään jutella. t. FM, kohta FT, yliopistolla töissä
siis tämä FM-tyyppi - eikö teillä ole lapsia ollenkaan?
Helpoiten toisesta saa yliotteen käyttämällä sanoja joita vastapuoli ei tunne.
Näitä sanoja voi käyttää täysin väärissä merkityksissäkin, jos toinen on täysin tomppeli amis.
Alue: Aihe vapaa