Kotiäiti! Kuinka monta tuntia viikossa olet poissa kotoa ilman lapsia?

minä kotiäiti ja olen poissa viikossa 4h-14h viikossa riippuen siitä että onko kisoja viikonloppuna (nyt kesällä). keskimäärin kuitenkin n.6h/vk. Pyrin ajoittamaan viikko menot niin että olen vain kahtena päivänä mutta enintään kolmena. jätän siis treenejä sitten pois jos kisoja.

agility siis lajina.

alle kouluikäsiä.

Mies kotona 15.30 ja lapset menee nukkuun 19-20, vuorotellaan nukuttajaa. Natiaiset nukahtaa tunnissa.



Välillä isompien kanssa voi lähteä pidemmälle pyörälenkille.

Tehdään kävelylenkkejä, puistossa voi itse vaikka riippua telineessä, lapsien kanssa voi jumpata. Lapset lisäpainona tai jumppaa kaverina.

Ipanoitten kanssa voi mennä littaa, hyppiä narua.



Omaa liikuntaa ei ole myöskään vaikea järjestää.

Mies harrastaa 2-3 kertaa viikossa myös liikuntaa. Joskus lähden lenkille kympin aikaan illalla ja palaan puolenyön aikaan. ;)



Olen ollut perheellisenä töissäkin ja silloin vuorotyö antoi ihanasti aikaa liikuntaan.

En tunne pahaa mieltä jos käyn harrastamassa liikuntaa tai teen jotain muuta mielekästä.



Omat vanhemmat ei ole koskaan liikuntaa harrastanu, polttaa syöpäkääryleitä. Onko se oikein?

Minusta vanhemmat on parasta esimerkkiä niin hyvään kuin huonoon. Itse lopetin tupakat ja aloin liikkumaan vasta 3 vuotta sitten.

minä kotiäiti ja olen poissa viikossa 4h-14h viikossa riippuen siitä että onko kisoja viikonloppuna (nyt kesällä). keskimäärin kuitenkin n.6h/vk. Pyrin ajoittamaan viikko menot niin että olen vain kahtena päivänä mutta enintään kolmena. jätän siis treenejä sitten pois jos kisoja.

agility siis lajina.

mulla menee matkoihin aikaa aikatavalla...joka viikko ainakin 2h

olen käynyt kirjastossa ja kaupassa yht. noin tunnin. Lapsi 7kk ja aika lailla koko ajan ollaan yhdessä.. ensi viikolla alkaa yksi iki oma harrastus yhtenä iltana viikosta! :) Enemmän pitäisi mennä itsekseen niin jaksaa paremmin kotona! Puoli tuntiakin tekee jo ihmeitä..

riippuu kovasti siitä, millaisia asioita on hoidettavana, missään säännöllisessä liikuntaharrastuksessa en käy, saan liikuntaa riittävästi pojan perässä juoksemisesta (varsinkin näin loppuraskauden aikana).



Pari kauppareissua lähikauppaan on yleensä joka viikko ja lisäksi isän ja pojan jokaviikkoinen harrastuskerho, joka kestää 1-2 tuntia. Tällä viikolla oli puolikkaan päivän pituinen sairaalareissu toiseen kaupunkiin.



Mulla siis poika 2 vuotta ja masukki

Olen kolmen lapsen (lähes) totaaliyhäri. Lapset on 8, 4 ja 6kk.



Harrastan silti ratsastusta, pienimmät tulee tallille mukaan, isoin on usein kavereiden luona.



ja kyllä, olen silti onnellinen. Mieluummin yksin lasten kanssa kuin huonossa suhteessa.

Meillä on nuorin 9 kk ja vanhin 10 v., lapsia yhteensä viisi.



Aikaisemmin onnistuttiin olemaan jotenkin itsekkäämpiä ja harrastettiin sekä mies että minä. Nyt tämän kuopuksen jälkeen ei jotenkin enää onnistu, mikä harmittaa tosi paljon (minua).



Miehen työ tosin vaihtui ja isojen koulumatka piteni, mies tulee kotiin kuuden jälkeen, lapset pitää laittaa peti19.30-20.30 välillä ja aamulla taas kaikki noustaan kuudelta.



Kävin viime viikolla vanhempainillassa (tunti), sitä ennen pari viikkoa aiemmin lääkärissä (puoli tuntia) ja joskus kesällä kävelemässä (tunti). Siinäpä suunnilleen puolentoista kuukauden menot ilman lapsia.



Mutta hiivata, jos te muutkin onnistutte, niin miksi minä en onnistuisi?!



ap

jotka ette pääse omiin harrastuksiin ollenkaan, varsinkin jos se pitää anella mieheltä? Millaisia on miestenne perustelut sille että ette pääse yksin ulos, jumppaan tai lenkille tai vastaavaan edes kerran viikossa? Olisi mielenkiintoista tietää mitä teille tähän sanotaan?



Meillä lapset 6v, 4v ja 1v. Olen töissä, ja sen lisäksi käyn kerran viikossa jumpassa ja lenkillä 1-2x viikossa. Sama määrä oli viime vuonna ollessani äitiyslomalla. Kaupassa käyntiä en laske "omaksi ajaksi", sillä se on kotitöihin kuuluva juttu. Meillä kumpi vaan käy kaupassa, mä henk koht olen se ajan mieluummin lasten kanssa kotona - inhoan ruokakaupassa käymistä!

laita ne onnistumaan. Tässä muutama vinkki:

ole valmiina lähtöön heti kun miehesi tulee kotiin, silloin olet takaisin jo lasten nukkumaan meno aikaan. Tai sopikaa toisillenne vapaaillat, jolloin toinen laittaa yksin lapset nukkumaan ja toinen saa tehdä mitä haluaa sen ajan.

Meillä kuusi lasta (8kk,2v,4v,6v,8v ja 9v) ja pääsen ratsastamaan(kotitallissa kaksi omaa ponia) vaikka joka ilta, mutta vasta, kun olen hoitanut lasten iltapalat ja -pesut, peitellyt sänkyyn ja lukenut iltasadut.



En ole yhdeksään vuoteen käynyt missään ihan yksin, enkä varmaan enää pystyisikään!!

hoidan samalla muitakin asioita. Eli n. 2-3 tuntia per viikko. (lapset 4kk, 2,5v ja 6v)

no sanotaanko näin että minä olen tottunut siihen, että olen aina lasten kanssa ja olen heidän kanssaan mielelläni. Olen niin tottunut siihen, että omia menoja ei ole. Tallille tosiaan voin ottaa lapset mukaan ja yhdessä lasten kanssa harrastan tietysti muutakin: käydään uimassa, kaveriperheiden luona kylässä jne.



Ja jos pakollisiin menoihin kuten esim. vanhempainiltoihin, kampaajalle jne. löytyy kuitenkin kaveripiiristä aina joku lapsenvahti. Sosiaalinen tukiverkosto pitää tässä tilanteessa olla ja pitää uskaltaa kysyä apua kun sitä tarvitaan.



t. 28

Täysimetysaikojen jälkeen olen yleensä käynyt lauantaisin yksin kaupassa (n. 2 t). Pidän siitä kovasti. Ruoan lisäksi katselen vaatteita yms.



Välillä kun liikuntakärpänen puraisee saatan käydä kolmekin kertaa viikossa lenkillä (n. 45 min). Mutta vain jos on hyvä ilman, ei talvella ja ei liian kuumalla. Eli käytännössä aika harvoin ;) .

ä-lomalla olen, ,mies käy töissä.

Nyt helpompaa, kun vauva ei ole enää niin tissin perään, mitä pienempänä. Kerran-pari krt/viikossa käyn kaupoissa, kirpparilla tms, yksikseni tai kaverin kans. Joskus vähän enemmän tai voi olla etten käy ollenkaan viikossa. Jonkun kaverin luonakin saatan käydä itsekseni.

Mitään en harrasta säännöllisesti.

Mies on aina patistellutkin käymään enemmän itsekseni asioilla ja ottamaan omaa aikaa, mutta ei mulla niin tarvetta päästä, kyl kerta suunnilleen viikossa riittää. Hienosti pärjää lapsen kanssa ja saattaa lähtä itekseen lapsen kanssa kyläileenkin, että saan omaa aikaa. Ihana mies

Harrastan 4-5 kertaa viikossa, eli n. 1h-1,5 kerralla, tänään tosin menee kauemmin, kun menen ensin salille ja siitä bodybalanceen. Mies hoitaa lapsihommelit sillä aikaa ja lasten harrastusajat käytän myös hyväksi. Lapset 6v ja 7v

Minä harrastan maanantaina ja torstaina, mies tiistaina ja perjantaina, keskiviikkoisin ollaan molemmat kotona. Viikonloppuisin mennään kisojen mukaan, eli mies pelaa salibandyä ja minä suunnistan. Kumpikaan ei pääse aina joka kisoihin/peliin mukaan vaan molemmat joustaa.

Kävelylenkillä, kirjastossa tai ystävillä käyn iltaisin kun mies kotiutunut töistä. Lapset 1, 3 ja 4 vuotiaat. Mun on ehdoton käydä että jaksan, yleensä täytyy aika itsekkäästikin lähteä.

Aloitin kielen opiskelun. Edellinen opiskelu oli vastaava 3v sitten.



Toki yksittäisiä menoja varten mies katsoo lapsia oli ne sitten kavereiden kanssa syömään menoja,shoppailuja tai kosmetologi käyntejä. Kerran jouduin ottamaan kuopuksen mukaan kampaajalle kun mies oli unohtanut ja sopinut töitä sille illalle.



Lapset 10v,8v,7v ja 2v

joka toinen lauantai tunnin- puolitoista tuntia kauppareissulla

Mies on sanonut, että saan harrastaa. Sitten kun olen lähdössä, hän on väsynyt yms yms. Miehen työajat vaihtelevat jonkun verran, joten mikään säännöllinen harrastus ei onnistuisi. Jumpissa saan hyvän olon, mutta tullessani kotiin mies on naama rullalla. Hyvä olo katoaa saman tien. En jaksa enää nähdä vaivaa. Rahaakin säästyy.