Lue keskustelun säännöt.
olen ihastunut/rakastunut toiseen mieheen
09.09.2010 |
Olen naimisissa oleva nainen. Arvostan ja rakastan miestäni, mutta olen vakavasti ihastunut yhteiseen sinkkuystäväämme. Ainakin kuvittelen pitkistä katseista ja hymyistä jotain tunteita saavani vastaanikin, mutta en tiedä. En ole kertonut ihastuksestani kenellekään, emme ole viettäneet ihastukseni kanssa aikaa kahden kesken. Mutta isomman kaveriporukan ollessa koolla oloni on niin hyvä ja hänen läsnäolonsakin saa mieleni hyväksi.
En halua jättää miestäni tämän toisen takia, mutta haaveilen toisesta päivittäin. Olen mustasukkainen hänen muista ystävänaisistaan, niin hullulta kun se kuulostaakin.
En tiedä mitä tekisin. En halua vältellä hänen seuraansakaan, hän saa minut niin hyvälle mielelle ja vaikka mitään ei koskaan ole tapahtunut eikä tapahdukaan, nautin hänen seurastaan valtavan paljon. Pelkään kuitenkin että rakkauteni omaa miestäni kohtaan hiipuu haaveillessani jatkuvasti toisesta. Ymmärrän senkin, ettei tämä toinen välttämättä ollenkaan vastaa kuvitelmiani, emmehän ole kovin syvällisesti toisiimme tutustuneet.
Onko teillä kokemusta, häviääkö tämä tunne jossain vaiheessa? Vahingoittaako se nykyistä suhdettani? Tätä on kestänyt jo parin vuoden ajan vaihtelevasti, välillä uskoin jo saaneeni tunteeni kuriin mutta pitemmän tauon jälkeen kun tapasimme kaikki palasi entistä voimakkaammin mieleen..
Ehkä täällä uskallan nimettömänä kertoa senkin, että olen välillä miettinyt että jos jäisin leskeksi voisin hyvällä omalla tunnolla tutustua tähän toiseen rauhassa ja katsoa onko meillä yhteistä tulevaisuutta. Tunnen itseni hirviöksi kun mietin tällaisia.. En tietenkään toivo mieheni kuolemaa ja voin vain kuvitella miltä tuntuisi jos hänelle oikeasti sattuisi jotain, syyttäisin siitä itseäni loppuelämäni..
Kommentit (23)
kaikki vastaukset siis eivät ole olleet minulta. Mutta joku kysyi mitä tunsin miestäni kohtaan kun tapasimme. Me tutustuimme pikkuhiljaa, se ei ollut mitään "rakkautta ensisilmäyksellä" enkä muista niitä ihastumisen tunteita tällä tavalla olleen koskaan. Suhteemme syveni siis ystävyydestä rakkaudeksi. Ehkä siksikin tämä kunnon ihastuminen tuntuu niin erilaiselta ja ihanalta, olen toki ihastunut joskus aikaisemminkin, siis ennen miestäni, mutta silloin olin niin nuori, ja ihastuksen kohteet nuoria poikia, ettei se ollut sama asia kuin nyt. Silloin kyse oli nimenomaan jostain fyysisestä vetovoimasta lähinnä, läheisyyden kaipuuta ym.
Mieheni kanssa taas seurusteluaikamme oli melko myrskyisää, riitelimme paljon ja meni aikaa ennenkuin opimme keskustelemaan asioista jne. eikä se ole helppoa vieläkään. Rahaa tai hyvää elintasoa en avioliitolla hakenut, sitä ei mieheni siinä elämäntilanteessa pystynyt todellakaan tarjoamaan.
Mutta edelleen rakastan miestäni ja haluan pysyä hänen rinnallaan kun olen mennyt naimisiin, ehkä ja toivottavasti tämä toinen tunne menee ajan kanssa ohi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täytyy olla vakavampaa eli rakastumista. Ehkä mies on se oikea.
työkaveriin.
Jos ei halua työpaikan vaihtoa niin joudut katsomaan joka päivä.Kauheaa.