Käytätkö rahaa samoin kuin lapsuudenperheessäsi?

Onko sinulla samanlainen tyyli rahankäytössä kuin lapsuudenperheessäsi oli? Oletko tietoisesti muuttanut tapojasi johonkin suuntaan.



Itse tulen tavallisesta duunariperheestä. Elimme todella säästeliäästi ja oikeastaan juuri mihinkään ei tuhlattu arjessa. Rahasta ei kuitenkaan koskaan ollut pulaa.



Pienituloisilla vanhemmillani on nykyään lähinnä ongelmana mihin sijoittaa sitä säästettyä rahaansa. On hyväkuntoinen okt, kesämökki, pari autoa, moottoripyörä, asuntoauto, lomamatkoja, sijoitusasuntoja ja meillekin on annettu ennakkoperintöä talon oston yhteydessä. Edelleen ostavat sitä halvinta juustoa ja vaatteita ostavat vain pakon edessä. Hieman ovat oppineet "tuhlaamaan" esim. remonttimiehiä käyttämällä. Tyytyväisiä ovat elämäänsä.



Aloitimme mieheni kanssa yhteiselämämme opiskelijoina ja taloudenpitomme oli yhtä tiukkaa kuin vanhemmillani. Vain erittäin halpaa ruokaa ja vaatteita. Huonekalut sukulaisten nurkista. Muistan kuinka mietin 50 mk maksaneen meikkivoiteen ostoa lähes kaksi vuotta.



Opintotuella eli ihan mukavasti. Kun valmistuimme emme aluksi ymmärtäneet noussutta tulotasoamme. Olimme aivan ihmeissämme että mitä sillä kaikella rahalla oikein voisi tehdä (laitoimme säästöön asuntoa varten). Äitiyslomat ja hoitovapaat sitten luonnollisesti vähensivät tuloja väliaikaisesti, mutta nyt ollaan taas kahden tienaajan keskituloinen perhe.



Arjessa tulemme toimeen varsin pienellä rahalla, mutta olemme oikein opetelleet käyttämään rahaa enemmän. Pitää itselleen sanoa että minun ei todellakaan tarvitse ostaa sitä halvita Seppälän rytkyä, vaan voin ostaa jonkun laadukkaammat ja monta kertaa kalliimman vaatteen (joka tuo uskottavuutta töissä ja on muutenkin parempi). Kahvilassa ei tarvitse valita sitä halvinta pullaa puoliksi, vaan ihan voi tuhlata siihen himoitsemaansa viineriin.



Tiukassa siis tuntuu istuvan lapsuuden tavat. Erittäin tyytyväinen olen siihen, että olen oppinut sen nuukuuden ensiksi, eikä asia ole mennyt toisin päin.