Anoppi kohtelee minua kuin lasta, olen hänestä liian nuori äiti...
Meillä on kolme lasta ja neljäs tulossa. Minä olen 23v ja mieheni 26v. Esikoinen syntyi ollessani 18v ja kaksoset kun olin 21v ja nyt on neljäs lapsi tulossa, raskaus ihan alussa vielä.
Anoppini on aina tuonut julki mielipiteensä, että olemme (varsinkin minä) liian nuoria vanhemmiksi. Aiemmin tämä ei ole haitannut pahemmin, koska pitkän välimatkan takia olemme nähneet harvoin. Nyt kuitenkin appivanhemmat muuttivat naapurikuntaan ja alkaa todellakin kyllästyttää kun anopin täytyy neuvoa kaikessa, ihan kun en itse mitään osaisi. Kaikessa en anopin neuvoja noudata, koska neuvonsa ovat vanhentuneet ja nykyään neuvotaan tekemään toisin.
Olemme tästä keskustelleet anopin kanssa ja mies on puhunut äidilleen, mutta anoppi on sitä mieltä, että hänellä on oikeus kertoa miten asiat tehdään, vaikka on joissain asioissa täysin väärässä ja kyllä se kuitenkin olemme me, jotka päätämme lastemme kasvatuksesta.
Esimerkkinä yhdestä tilanteesta, että minä kielsin esikoista tekemästä jotain, ei totellut vaan teki uudelleen ja laitoin sitten istumaan ja miettimään. Minä kun menin toiseen huoneeseen niin sillä aikaa anoppi sanoi esikoiselle, että hän voi tulla leikkimään, vaikka minä en ollut vielä lupaa antanut.
Tai joskus on käyty yhdessä vaikka kaupassa ja joku lapsista pyytänyt vaikka karkkia tmv. ja olen sen kieltänyt niin eikös anoppi sitten osta sen ja anna lapselle.
Esimerkkejä kyllä riittäisi enemmänkin, mutta tuossa nyt jotain.
Tätä on jatkunut jo pitkään, lähes vuoden. Olen yrittänyt ymmärtää, vaikka välillä suututtaa ja todella paljon. Myös mies alkaa olla kyllästynyt äitinsä käytökseen kun minä en muka osaa mitään tehdä oikein. Tämän vuoden aikana on välillä annettu appivanhemmille meille porttikielto, kun käytös ei muutu keskusteluista huolimatta. Porttikiellon jälkeen anoppi onkin vähän aikaa ollut ihan ok, kunnes on taas alkanut kohdella minua kuin lasta.
Ennen lapsia anoppini oli mukava ja tulimme mielestäni toimeenkin hyvin. Mutta kun sai kuulla, että olen raskaana ja olin vasta 18v niin se oli anopille järkytys. Sanoi jopa saadessaan tietää, että kai minä teetän abortin. Pyysi myöhemmin anteeksi tuota sanomistaan, mutta ei silti usko, että minä pystyn kasvattamaan lapseni ilman hänen neuvojaan, jotka ovat vuosia vanhoja.
Kommentit (44)
Onneks en ole sun anoppis!
Aresteista ei kukaan mitään opi. Rangaistuksista kasvaa vaan katkeruus, mistä sä tota lasten kasvatusta olet opetellut? Oma esimerkki on kaiken alku, lapset oppii matkimalla 7 ikävuoteen asti. 4 lasta peräjälkeen ja sulla ei ole tarpeeks aikaa kellekään.
Kommentoin kuitenkin, että minulla/meillä on kyllä aikaa jokaiselle lapselle, mistä vedit johtopäätöksen, ettei olis aikaa?
Meillä on selkeät säännöt miten käyttäydytään ja jos ei tee niin joutuu istumaan ja miettimään joksikin aikaa.
ap
Onneks en ole sun anoppis!
Aresteista ei kukaan mitään opi. Rangaistuksista kasvaa vaan katkeruus, mistä sä tota lasten kasvatusta olet opetellut? Oma esimerkki on kaiken alku, lapset oppii matkimalla 7 ikävuoteen asti. 4 lasta peräjälkeen ja sulla ei ole tarpeeks aikaa kellekään.
lasten tarpeet ja kulut kasvaa roimasti iän myötä, harrastuksiin kuskaukset, kouluun viemiset etc, pienten kanssa on helppoa, vielä.
vaikka ikää on vasta se 23, se ei tarkoita sitä että eletään vanhempien kustannuksella.
Itse ainakin olen ollut omillani 16-vuotiaasta, kun muutin kotoani pois. Nyt 23-vuotiaana mulla on kaksi lasta (kaksoset) ja kolmas tulossa, velaton omakotitalo ja aivan loistava elämä.
Samaa ei muuten moni 40-vuotias voi sanoa.
Ja teen muuten koko ajan töitäkin. Siitäkään on teidän turha urputtaa.
Mutta ap.
Kuulostaa hyvin tutulta.
Minä sain kuulla valitusta siitä että mieheni vahti kaksosia sen parin tunnin ajan kun nukuin univelkaa pois. Ja tämä järjestely oli miehen vapaapäivinä.
Myös siitä tuli valitusta kun en tehnyt _jokaista_ sosetta itse.
Toinen kaksosista oli pienempi kuin toinen jo syntyessään (kuten monesti kaksosista toinen on) ja tämäkin oli minun ja minun liikuntaharrastuksen syytä. Pidin siis itseäni jumpan ja joogan avulla kunnossa raskauden aikana.
En myöskään osaa tiskata oikein, vaikka olen ravintola-alalla ollut töissä, 16-vuotiaana tiskaajana nimen omaan.
ruoat teen väärin, kuten myös siivoamisen.
Nyt se että teen tilaustöitä kotona ollessani on väärin.
Se, että kaksosilla on huono näkö on minun syytäni.
Ja kaikki nämä asiat hän on sanonut suoraan minulle. Epäili jopa että poikansa ei olisi lasten isä kun heillä "on niin huonot geenit"..
Tiedän 200% varmuudella että anoppi pettää appea. Myös mieheni tietää tästä.
Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä siitä asti kun tapasimme, eli siitä kun olin 17-vuotias. Hän on ainoa kenen kanssa olen seksiä harrastanut..
No nykyään anoppi ei saa tulla meille. Appi on tervetullut milloin tahansa, mutta ilman anoppia.
ja isosiskoni (lapseton) käyttäytyy tismalleen kuin anoppisi... Eli en osaa mitään, olen luuseriäiti jne.
Miksi se anoppi luuhaa teillä niin paljon, käy kaupassa lastesi kanssa jne?
Pidä selkeä pesäero ja kyläilyt lasten synttäreillä ja jouluna. JOS osaa käyttäytyä.
Jo ennen esikoista olin ehtinyt opiskella ammattiin ja oli vakituinen työ, sama työ, jossa olen edelleen. Ei meillä siis ole mitään tarvetta pyytää appivanhempia tai minunkaan vanhempia maksamaan meidän ostoksia.
ap
Anna kun arvaan: anoppi joutuu maksamaan teidän ruuat!
Ja jos minä käsken lapsen istumaan ja miettimään niin en poistu huoneesta, se lapsen rangaistus kun menee juuri siinä kohdassa pieleen, vaikka anoppia ei paikalla olisi.
johdonmukaisuus lastenkasvatuksessa kyllä kusee anoppisi takia ihan urakalla. MUTTA isovanhemmilla on jokin sisäinen tarve helliä ja lelliä lastenlapsiaan, eli antaa sitä karkkia ja olemalla ei-niin-jyrkkä kasvattaja.
Mä oon samasta aiheesta keskustellut varsinkin isäni kanssa, ja välillä muistaa, että karkkipäivä on kerran viikossa yms. Mutta ymmrrän varsinkin niitä isovanhempia, jotka asuvat kaukana ja tahtovat aina nähdessään helliä ja lelliä. Toisaalta jos ja kun tämä tapahtuu kasvatuksen kustannuksella, seuraukset voivat olla myös vakavat.
Juttele siis anoppisi kanssa, ymmärrä myös häntä, mutta pakota ymmärtämään ja kunnioittamaan sinun kasvatusfilosofiaasi. Koittakaa löytää yhteinen sävel ja anna lastesi nauttia mummustaan.
eli anoppi tai appivanhemmat tulee samaan aikaan kauppaan meidän kanssa, jos sattuvat olemaan meillä sillon kun on meidän kauppapäivä. Anoppi ei käy lastemme kanssa kaupassa enkä muutenkaan antaisi lapsia anopille, ellen itse ole läsnä.
Appivanhemmat käy meillä kylässä noin kolmesti viikossa, kyllähän tuo on melko usein ja kuten sanoin niin anopille on annettu meille välillä porttikielto kun puheensa todellakin loukkaavat eikä varmasti ole lapsille hyväksi nähdä usein, miten anoppi kyseenalaistaa kykymme toimia vanhempina. Tällä hetkellä anopilla on meille porttikielto, appiukko sen sijaan saa käydä ja käykin yleensä pari kertaa viikossa, koska appiukkoni ei ole koskaan puuttunut vanhemmuuteemme tai muutenkaan arvostellut.
ap
ja isosiskoni (lapseton) käyttäytyy tismalleen kuin anoppisi... Eli en osaa mitään, olen luuseriäiti jne.
Miksi se anoppi luuhaa teillä niin paljon, käy kaupassa lastesi kanssa jne?
Pidä selkeä pesäero ja kyläilyt lasten synttäreillä ja jouluna. JOS osaa käyttäytyä.
Jo ennen esikoista olin ehtinyt opiskella ammattiin ja oli vakituinen työ, sama työ, jossa olen edelleen. Ei meillä siis ole mitään tarvetta pyytää appivanhempia tai minunkaan vanhempia maksamaan meidän ostoksia.
ap
Anna kun arvaan: anoppi joutuu maksamaan teidän ruuat!
Ja jos minä käsken lapsen istumaan ja miettimään niin en poistu huoneesta, se lapsen rangaistus kun menee juuri siinä kohdassa pieleen, vaikka anoppia ei paikalla olisi.
^^ siis juurikin sieltä huoneesta poistutaan. Lapsen on kyettävä kärsimään rangaistuksensa ilman vahtimista. Lasta ei saa kuitenkaan rangaistuttaa omassa huoneessaan, sillä se on jokaisen lapsen turvapaikka. Oma huone saattaa rangaistuskäytössä tuntuvan aina muulloinkin rangaistukselta.
anopin kanssa, että ei ole oikein, että kyseenalaistaa kykymme kasvattaa lapsia. Ei vaan mene anopilla jakeluun kun me emme tee niin kuin hän aikoinaan niin me toimimme väärin eikä tällä tavalla voi kasvaa normaaleja lapsia, tämä siis anopin mielipide.
Meillä tosiaan oli välimatkaa aiemmin satoja kilometrejä, mutta nyt asuvat n. 20km päässä ja näkevät lapsia usein.
ap
johdonmukaisuus lastenkasvatuksessa kyllä kusee anoppisi takia ihan urakalla. MUTTA isovanhemmilla on jokin sisäinen tarve helliä ja lelliä lastenlapsiaan, eli antaa sitä karkkia ja olemalla ei-niin-jyrkkä kasvattaja.
Mä oon samasta aiheesta keskustellut varsinkin isäni kanssa, ja välillä muistaa, että karkkipäivä on kerran viikossa yms. Mutta ymmrrän varsinkin niitä isovanhempia, jotka asuvat kaukana ja tahtovat aina nähdessään helliä ja lelliä. Toisaalta jos ja kun tämä tapahtuu kasvatuksen kustannuksella, seuraukset voivat olla myös vakavat.
Juttele siis anoppisi kanssa, ymmärrä myös häntä, mutta pakota ymmärtämään ja kunnioittamaan sinun kasvatusfilosofiaasi. Koittakaa löytää yhteinen sävel ja anna lastesi nauttia mummustaan.
eli 2 vuotta välit poikki. Kerrot vain että tarvitsemme aikaa kypsymiseen ja täten ette voi ottaa mitään apuja vastaan mitä lasten kasvatukseen tulee. Eli näkevät 2 vuoden päästä lapsenlapsiaan seuraavan kerran.
Ehkä anoppikin kypsyy ja ymmärtää miten käyttäydytään toisia ihmisiä kohtaan, olivat sitten aikuisia tai lapsia.
Äläkä välitä noista äkyyttäjistä. Niillä on vain nyt hirveä tarve saada todistetuksi, että sinussa on äitinä jotain vikaa, koska olet noin nuori noin monen lapsen äidiksi. Ei sinun tarvitse tuollaisille mitään todistaa.
Anoppisi taas... Vaikuttaa siltä, että hän ei tule muuttumaan. Ainoa keino lienee se, että nouset anoppiasi vastaan lasten edessä. Sanot suoraan, että tässä talossa määrään minä ja mieheni, sinä olet täällä kylässä. Teet sen niin monta kertaa kuin on tarvis. Anoppi ei varmaan siitäkään opi, mutta lapset ainakin näkevät, kenen sanaa pitää totella. Pohjimmiltaanhan lapset tietävätkin, että äiti on se joka määrää rangaistuksista jne.
Kannattaa ehkä myös miettiä, miten monta kertaa viikossa kestät anoppia nähdä, ja laitat rajan kyläilyille. Moni ei jaksaisi kivaakaan anoppia nähdä kolmea kertaa viikossa. :)
vaan muualla. Kasvatamme lapsiamme aika pitkälle samalla tavalla kun omat vanhempani minut ja sisarukseni.
ap
Jo ennen esikoista olin ehtinyt opiskella ammattiin ja oli vakituinen työ, sama työ, jossa olen edelleen. Ei meillä siis ole mitään tarvetta pyytää appivanhempia tai minunkaan vanhempia maksamaan meidän ostoksia.
ap
Anna kun arvaan: anoppi joutuu maksamaan teidän ruuat!
Ja jos minä käsken lapsen istumaan ja miettimään niin en poistu huoneesta, se lapsen rangaistus kun menee juuri siinä kohdassa pieleen, vaikka anoppia ei paikalla olisi.
^^ siis juurikin sieltä huoneesta poistutaan. Lapsen on kyettävä kärsimään rangaistuksensa ilman vahtimista. Lasta ei saa kuitenkaan rangaistuttaa omassa huoneessaan, sillä se on jokaisen lapsen turvapaikka. Oma huone saattaa rangaistuskäytössä tuntuvan aina muulloinkin rangaistukselta.
Itte en ottas 4 kappaletta murkkuikäsiä, lasten tarpeet ja kulut kasvaa roimasti iän myötä, harrastuksiin kuskaukset, kouluun viemiset etc, pienten kanssa on helppoa, vielä.
eli 2 vuotta välit poikki. Kerrot vain että tarvitsemme aikaa kypsymiseen ja täten ette voi ottaa mitään apuja vastaan mitä lasten kasvatukseen tulee. Eli näkevät 2 vuoden päästä lapsenlapsiaan seuraavan kerran. Ehkä anoppikin kypsyy ja ymmärtää miten käyttäydytään toisia ihmisiä kohtaan, olivat sitten aikuisia tai lapsia.
Eli aika outoa, jos äiti saa päättää, mitä isän äiti saa tehdä. Erorilanteessa anoppi olisi lapsille korvaamaton tuki ja perheelle apu, mutta katkaisemalla suhteet tekee hallaa vain itselleen.
Minusta kaiken roskan sietäminen tekee hallaa henkiselle kasvulle ja myös kasvattaa lapsista kaiken sietäviä vässyköitä.
Kiusaamiselle on tehtävä heti loppu. Ei ole väliä kumman puolen mummo se huutelee ja nimittelee. Välit poikki vuodeksi tai kahdeksi.
eli 2 vuotta välit poikki. Kerrot vain että tarvitsemme aikaa kypsymiseen ja täten ette voi ottaa mitään apuja vastaan mitä lasten kasvatukseen tulee. Eli näkevät 2 vuoden päästä lapsenlapsiaan seuraavan kerran. Ehkä anoppikin kypsyy ja ymmärtää miten käyttäydytään toisia ihmisiä kohtaan, olivat sitten aikuisia tai lapsia.
Eli aika outoa, jos äiti saa päättää, mitä isän äiti saa tehdä. Erorilanteessa anoppi olisi lapsille korvaamaton tuki ja perheelle apu, mutta katkaisemalla suhteet tekee hallaa vain itselleen.
äitinsä käytökseen. Mieheni on sanonut äidilleen, ettei tällä ole oikeutta arvostella ja syytellä minua. Yhteinen päätös oli tälläkin kertaa, että anoppi ei ole tervetullut ennen kun osaa käyttäytyä ja tervetullut on niin kauan kun osaa käyttäytyä ja jos palaa syyttelyyn niin kyläilyt loppuu taas siihen. Emme tiedä enää muuta vaihtoehtoa, koska kaikesta huolimatta emme välejäkään haluaisi katkaista.
Toisaalta, JOS meille ero tulisi, niin enpä usko, että mies antaisi lapsia anopille hoitoon. Säikähdettiin molemmat pahanpäiväisesti kun esikoinen oli anopilla hoidossa ja anoppi päätti tehdä omat ruoat, vaikka olin tehnyt valmiiksi pojalle sopivat ruoat.
ap
eli 2 vuotta välit poikki. Kerrot vain että tarvitsemme aikaa kypsymiseen ja täten ette voi ottaa mitään apuja vastaan mitä lasten kasvatukseen tulee. Eli näkevät 2 vuoden päästä lapsenlapsiaan seuraavan kerran. Ehkä anoppikin kypsyy ja ymmärtää miten käyttäydytään toisia ihmisiä kohtaan, olivat sitten aikuisia tai lapsia.
Eiköhän ne ole myös anopin pojan lapsia Eli aika outoa, jos äiti saa päättää, mitä isän äiti saa tehdä. Erorilanteessa anoppi olisi lapsille korvaamaton tuki ja perheelle apu, mutta katkaisemalla suhteet tekee hallaa vain itselleen.
Kun seuraavan kerran jyrää sinut niinb sano, että on se helvetti kun sinä olet lasten äitinä komentanut lapsia ja hän mummona tulee ja jyrää sinut. Käsittääksesi ne lapset on revitty sinun perseestäsi eikä anopin. Anoppi on omansa jo kasvattanut, kiitos siitä. Mutta mummo on mukko ja äiti ja isä ne jotka päättää. kiitos näkemiin neuvoa kysymme jos sitä kaivataan.
T: äiti joka joutui laittamaan anopin ruotuunlähesnoilla sanoilla.. 3 kk meni kun anoppi ei puhunut mitään, mutta löysi lopulta paikkansa.
joku antaa anopin tai kenenkään käydä ssämmöllisesti kylässä 3 krt viikko! huh huh. eipä ole napanuora katkennut.mä en kestäis kerta viikkoonkaan nähdä edes omaa äitiäni vaikka ollaan hyvissä väleissä myös anopin kasnssa ja on ihana ihminen iin tuskin sekään meillä jaksais kerta viikkoon käydä.
on just tollanen kasvatuksen kyseenalaistaja. Ja tekee sitä ihan provosoidakseen ja kiusallaan. yritin pitkään saada hänet kaikin mahdollisin tavoin, kahdenkeskisin keskusteluin, äitini avulla jne. lopettamaan kasvatusasioihin puuttumisen. Lopulta, kun mikään ei auttanut olen alkanut sanomaan lapsille, että "vaari on ihan höperö ja puhuu hupsuja, ei sitä kannata kuunnella" jne. Lapset nyt isompina oikeasti pitää vaariaan vähä-älyisenä josta ei kannata välittää. Tosi ikävää... :( Toivottavasti jollain on parempi ratkaisu asiaan...