miten rapakuntoinen aloittaa juoksuharrastuksen?

erittäin hyvistäneuvoista! kaikista sain irti jotain ja sain intoakin:)



ja hassua, oman lähiseutuni juoksukoulusta puhuitte;)

toi porin juoksukoulu on ihan loistava :)

Minä, rapakuntoinen puolivuotiaan äiti olen nyt puolessa välissä ohjelmaa ja on ihan ihanaa :) tsemppiä kovasti, tulehan sitten kertomaan miten kävi :)

pari minuuttia juoksua lenkkiisi, eli kävelet ja juokset vuorotellen. Älä aloita liian pitkillä lenkeillä vaan ihan vaikka puoli tuntia ensin ja pikku hiljaa siitä pidennät. Ei mene kauaakaan kun jaksat juosta viisi kilometriä putkeen. Muista että hitaasti mutta varmasti eli älä ahnehdi liian nopeasti liian kovaa vauhtia :-)

kunnes oppii tuntemaan olonsa. Sopiva syke on yllättävän matala, liian kovalla sykkeellä ei kannata juosta ainakaan alussa, se enemmän jarruttaa kuin kehittää.

http://www.pori.fi/vav/liikunnanohjaus/juoksukoulu.html



juoksuohjelma alalaidasta pdf:nä

http://www.pori.fi/vav/liikunnanohjaus/juoksuohjelma_11vkoa.pdf

Esim Porin kaupungin vapaa-aikaviraston sivuilta löytyy. Ohjelma alkaa hitaasti ja etenee vähitellen.

Minuutti hölkkää, kaksi minuuttia kävelyä (reipasta). Pikku hiljaa voit pidentää juoksuosuutta, kunnes tulee juostua koko matkan. Ihan omaan tahtiin ja hosumatta, niin ei tule missään vaiheessa kurjaa oloa.



Nämä ohjeet on personal trainerilta, kun itse aloitin joku vuosi sitten.



Sykemittari on mielestäni suht' tarpeeton investointi. Kyllä ihmisen pitää osata kuunnella kroppaansa ilman tekniikkaakin. Juokseminen on ihmisen luontainen liikuntamuoto.

Toi alemman linkin juoksuohjelma on aivan hurjan hyvä, sen mukaan minä aloitin myös aivan pohjalta, nyt menee 10 km !!





http://www.pori.fi/vav/liikunnanohjaus/juoksukoulu.html





http://www.pori.fi/vav/liikunnanohjaus/juoksuohjelma_11vkoa.pdf

Ei ollut kalliita urheiluvaatteita vaan vanhat lenkkarit ja verkkarit.



Aloitin reippaalla kävelyllä, jonka aikana juoksin pätkiä rauhallisesti. Alkuun ne pätkät ei varmaan olleet sataa metriä pidempiä, en vaan jaksanut. Pikku hiljaa kunto koheni ja pätkät piteni. Ensimmäinen viiden kilometrin hölkkälenkki tuntui huikealta saavutukselta. Nykyään juoksen 10 kilometrin lenkkejä muutaman kerran viikossa.



Nyt takana on kolme vuotta, kunto on hurjasti parantunut (huomaa muulloinkin kuin juostessa), samoin ryhti, vyötärö kaventunut ja reidet kauniimman muotoiset, kilojakin on lähtenyt muutama, vaikkei se tarkoituksena ollutkaan. Suurin muutos on kuitenkin se energisyys ja pirteys, jonka säännöllinen liikunta sai aikaan.



Nyt panostan kunnon kenkiin, muuhun en ole juoksun takia investoinut.