Siis tietääkä teidän miehenne minkä hintaisia lastenne vaatteet ovat???

Löytöjä yleensä hehkutan miehelle ja kalliimmat vaatteet vaan vien kaappiin.

Sille on ihan sama, maksoi se vaate mitä tahansa, hän ei siihen rahojaan sijoita.

Osaa se ostaa itsekin ihan yksinään, pahempi tuhlaamaan lastenvaatteisiin kuin minä.

En salaile mutta ei tule kerrottuakaan erityisesti.



Miehelle on se ja sama maksaako joku vaate 20e vai 100e kunhan se on kaunis ja käytännöllinen.



Tai maksaako haalari 50e vai 150e.

Mutta tänään juuri tilailin netistä talvivaatteita ja ne kyllä miehelle näytin hintoineen päivineen. Ei kyllä (yleensä) kommentoi mitenkään, onko joku kallis vai halpa. Tyytyväinen on meilläkin aina ostoksiin, vaikka aika suuret summat rahaa lastenvaatteisiin tuhlaankin :P

Kirppisostot (ja muutkin mutta niitä tulee harvemmin) esittelen aina miehelle. Kai sille jotain on päähän tarttunut...

Jos käyn yksin niin en kyllä puhu hinnoista ellei ole joku supertarjous löytynyt. Mulla ei kyllä ole tarvetta hintoja pimitelläkään, en osta yli varojemme. Eikä mulla ole lastenvaateaddiktiota.

Mutta tänään juuri tilailin netistä talvivaatteita ja ne kyllä miehelle näytin hintoineen päivineen. Ei kyllä (yleensä) kommentoi mitenkään, onko joku kallis vai halpa. Tyytyväinen on meilläkin aina ostoksiin, vaikka aika suuret summat rahaa lastenvaatteisiin tuhlaankin :P

Että suurimman osan vaatteista maksan minä suuresta kotihoidontuestani, mutta joskus mies tarjoaa oma-aloitteisesti rahaa tai välillä pyydänkin. Jos ollaan yhdessä ostoksilla niin maksaa myös.

Minä ostan (eli tuon kaupasta) vaatteet lapsille, mutta kerron myös miehelle saman tien paljonko maksoin niistä, jos ovat yli 20€/kpl. Haalari- ja kenkäostoksilla käytiin yleensä yhdessä, nyt lapset ei enää käytä haalareita.

Mä kyllä höpötän hinnoista, ominaisuuksista yms. mutta miestä ei juurikaan taida kiinnostaa. Ei siis varmaan paljon jää mieleen.



Joskus kun jostain hinnasta sanon, mies saattaa todeta "onko ne niin kalliita" tms. Mutta mies ei juuri ota kantaa lasten vaatteisiin. Mä ne ostan ja maksan. Meillä on kyllä yhteiset rahat, mutta omat tilit ja mies maksaa muita laskuja. Mä hoidan lasten vaatteet, kun miestä ei kiinnosta.

koska enimmäkseen itse ostaa ne. Mä ostan nykyään tosi harvoin vaatteita lapselle, kun mies hoitaa homman.

Ei kauhistele hintoja.

a) minä ostan 90 % lasten vaatteista

b) en oikeastaan ikinä kerro hänelle, mitä vaatteet maksavat



Ostan hyviä merkkivaatteita, välillä ihan huviksenikin, aika paljon rahaa niihin menee. Olen hoitovapaalla, mies tienaa. Eikä ikinä valita sanallakaan tai yritä rajoittaa. Tykkää vissiin, kun lapset on kauniisti puettu ja hyvinhoidetun näköisiä.

todellakaan tartte maksaa niitä lasten kleduja kotihoidontuesta.

mun miestä ei kiinnosta yhtään lastenvaatteiden hinnat. Ostan mitä tarpeelliseksi näen, miehen tienaamilla rahoilla tietty. :)

Tai kyllä mä kerron sille hintoja, mutta ne menee miehellä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Lasten vaatetus on mun vastuulla.

Ja pudistelee päätään lastenvaatefriikkiydelleni.

Hän on kuitenkin onnesta soikeana kun ei tarvitse itse osallistua millään tavalla.

mitä lapset vaan keksii pyytää, ei yhtään älyä, että todellakin ovat liian kalliita meille

yleensä aina kerron, ihan eri asia jaksaako se kuunnella saati muistaako. Kalleimmat jutut varmaan jää mieleen kuten kengät, kun niiden hintoja olen tuskastellut enemmänkin ja miehestäkin ne ovat kalliita.



Kohtuullisen hintaisista ja edullisista varmaan muistaa vain "ei-kallis".

Siis sehän tietää ettei alle 100 eurolla saa mistään talvihaalaria, ja kengät maksaa saman verran.



Sitä se ei tiedä, että niitä tosiaan vois saada Prismasta halvemmalla...