Sihisevä Anoppi-hirviö! Argh!!!

yhteiselo sujunut mallikkaasti. Kissat ymmärtävät, ainakin meillä, että vauva on pieni ja ovat sietäneet vauvoilta sellaista, mitä eivät isommilta. Kuopukselle vaihdoin usein vaipat niin, että kissa makoili hoitopöydällä ihan vauvan vieressä. Ei se hermostunut, vaikka vauva siihen tarttuikin. Ja se kanssa vahti vauvan unia, alkuun meidän isossa sängyssä, ja sitten vauvansängyn jalkopäässä, ja tuli jopa ilmoittamaan, kun vauva alkoi heräillä.

Ja meillä on ollut kissa tai pari jo yli 10 vuotta, kertaakaan ei ole mitään sattunut (5 lasta).

Luulin ettei tänne kukaan ole kirjoitellut.



Ensinnäkin esikoinen on parivuotias hyperaktiivinen ja on opetettu ettei kissoja eikä muitakaan eläimiä saa kiusata. Siltikin sitä välillä tekee.



Toiseksi kissa nukkuu jalkopäässä patterin vieressä ja vauva nukkuun toisessa päässä keskellä sänkyä tyynyjen välissä. Kuten esikoisenkin kanssa kun alkaa kääntymisen merkkejä näkyä siirretään pinnasänkyyn.



Kolmanneksi on se kumma miten olen saanut esikoisen sitten 2vuotiaaksi vaikka sama järjestely oli silloinkin.



Kumpikaan kissoista ei ole kiinnostunut vauvasta kiertää yleensä kaukaa. Poislukien se että toinen nukkuu siellä sängyssä.



Muakin kyllä kiinnostais tietää että mistä näitä kissat tappaa vauvoja juttuja oikeen sikiää? Ei kellään faktoja olis lyödä tiskiin? Eläimiä kun on niin monenlaisia.



P.S Anoppi livahti makkariin vauvaa kurkkaamaan kun pistin kahvia tippumaan.

En ymmärrä miksi piti mennä nukkuva kissa hätistelemään pois sängystä, jossa tottunut nukkumaan. Eri asia olisi ollut, jos olisi mennyt nukkumaan vauvan sänkyyn. Meillä kissa ja lapset (nuorin 6kk) sulassa sovussa, enkä pelkää että kissa vauvan tukehduttaisi. Tämä on kissan koti siinä missä muidenkin. Toki, jos kissa yrittää vauvan sänkyyn tai vaunuihin, niin se hätistetään heti pihalle. Vauvan ollessa pieni, se yritti muutaman kerran mennä kys paikkoihin, mutta ei enää.

pieni vauva taas on samaa kokoluokkaa kissan kanssa, eikä kissa osaa naamaa varoa kun ei ymmärrä tukehtumisriskiä joten voi vahingossa nukkua naamalla.

jos niillä olis tapana nukkua naamalla, niin kai ne tekis sitä kaiken ikäisten kohdalla, eikä vain vauvojen?

pois sieltä nukkuvan vauvasi huoneesta!!!

Tottakai kissa sähähtää, jos se säikähtää kesken unien.

Eläin on eläin, se pitää muistaa, mutta ei kissa

välttämättä mene makaamaan vauvan päälle ja jos menee osaa vauva tuuppia sitä pois. Tarkkailet vaan kissaa unien ajan. kyllä kissa oppii olemaan vauvan kanssa, ja teillähän on jo toka vauva kyseessä!

neljän kissammekin koti, mutta ei niillä silti jokapaikkaan ole asiaa. Makuuhuoneeseen ei ole asiaa, teinin huoneeseen ei ole asiaa, 8v:n huoneeseen ei ole asiaa (siellä on hiiriä), ainut makuuhuone mihin saavat mennä on pienimpien huone (ei mitään vauvoja enää). Toiseen vessaankaan eivät saa mennä, en halua niitä kusemaan ja karvastamaan pyykkejä, en likaisia enkä puhtaita. Ruokapöydälle ja -tuoleille eikä muille keittiötasoille ole myöskään asiaa.

En ymmärrä miksi piti mennä nukkuva kissa hätistelemään pois sängystä, jossa tottunut nukkumaan. Eri asia olisi ollut, jos olisi mennyt nukkumaan vauvan sänkyyn. Meillä kissa ja lapset (nuorin 6kk) sulassa sovussa, enkä pelkää että kissa vauvan tukehduttaisi. Tämä on kissan koti siinä missä muidenkin. Toki, jos kissa yrittää vauvan sänkyyn tai vaunuihin, niin se hätistetään heti pihalle. Vauvan ollessa pieni, se yritti muutaman kerran mennä kys paikkoihin, mutta ei enää.

Jokainen varmaan tuntee oman kissansa parhaiten, enkä tässä nyt lähde ketään arvostelemaan.



Itse en kuitenkaan ole antanut meidän kissojen tulla edes makuuhuoneeseen vavuan syntymän jälkeen. Pari kuukautta itseasiassa totuttelimme etukäteen tähän järjestelyyn.



Meillä näin siksi että molemmat kissamme tykkäävät tunkea lämpöön viereen aina kun mahdollista. En uskoa etteikö vauva osaisi kääntää päätä, huitasta kädellä yms. jos kissa naamalle tulee. En kuitenkaan halua ottaa mitään riskiä tässä asiassa. Varsinkin kun toinen kissamme on hyvin säikky vaikean historiansa takia. Säikähtäessään minuakin saattaa raapaista, enkä usko että vauva olisi tässä yhtään eri asia.



Toki meillä kissat saavat vauvaan tutustua tämän olessa lattailla, sylissä, sitterissä yms. Tosin arempi kissamme ei kovin edes vauvaa lähesty tämän hereillä ollessa. Pidän kuitenkin utsestään selvänä että en jätä kissoja ja vauvaa vartioimatta.



Ehkä olen jonkun mielestä yli varovainen. Itse en kuitenkaan halua ottaa mitään riskejä. Rakastan kissojani ja ne ovat tottakai osa perhettä, mutta riskejä en halua ottaa.

Mielestäni jokainen tekee päätökset kissoista ja vauvoista sen perusteella mikä itsestä tuntuu hyvälle.



Jokainen tosiaan tuntee kissansa parhaiten eikä sitä pidä mennä arvostelemaan jos ei itse asu kyseisen eläimen kanssa.



Ärsyttää vaan kun ihmiset ei voi hyväksyä että tämä on nyt meidän tapa ja muut tehköön kuten parhaaksi näkee. Ja vieläkin ketuttaa tollanen että pitää nukkuvaa eläintä mennä pelottelemaan. Tekis mieli mennä joku aamu karjsemaan anopin korvaan ja katsoa miten se reagoi :D

tsiisus, mikä idiootti

Rakastan kissoja ja koiria todella paljon. Itsellä kaksi koiraa. Mutta silti eläimeen ei voi ikinä luottaa täysin! Ei ole urbaania että kissat menee naamalle nukkumaa. Ja ei pieni vauva voi huitasta kissaa pois tosta noin vaan. Luotan omiin koiriini ja ne ovat maailman kiltimpiä, mutta silti en jättäisi niitä kaksin vauvan kans!!!!

kuukausi sitten ystäväni kissa meni heidän vastasyntyneen vauvan kasvojen päälle nukkumaan. Vauva ei saanut työnnettyä kissaa pois, eikä osannut vielä käsilläänkään tarttua eläimeen jotta sillä olisi saanut sen siirrettyä.

Äiti heräsi (ei itse osannut sanoa oliko vaisto vai kuuliko vauvan yrittävän liikkua) jokatapauksessa vauva oli vetänyt henkeä kuuluvasti kun äiti nappasi kissan pois naamalta.

Onneksi tästä tapauksesta ei tullut teille sitä tositapahtumaa lehtien otsikoihin.



Meillä itsellä myös sen rotuisia kissoja jotka hakeutuvat ihmisen iholle nukkumaan. Hakevat lämpöä ja läheisyyttä.

Ei olisi tullut mieleenkään päästää niitä makuuhuoneeseen vauvan synnyttyä. Aloitettiin harjoitteleminen hyvissäajoin ennen laskettua aikaa ja kissat siirtyivät nukkumaan jo kouluikäisen esikoisen huoneeseen.



En siis ole minäkään hysteerikkö, en kissavihaaja ja esim noi toksoplasmoosi jutut lähinnä naurattavat mutta silti en jättäisi kissaa nukkumaan valvomatta vauvan kanssa samaan huoneeseen.

Mielestäni jokainen tekee päätökset kissoista ja vauvoista sen perusteella mikä itsestä tuntuu hyvälle. Jokainen tosiaan tuntee kissansa parhaiten eikä sitä pidä mennä arvostelemaan jos ei itse asu kyseisen eläimen kanssa. Ärsyttää vaan kun ihmiset ei voi hyväksyä että tämä on nyt meidän tapa ja muut tehköön kuten parhaaksi näkee. Ja vieläkin ketuttaa tollanen että pitää nukkuvaa eläintä mennä pelottelemaan. Tekis mieli mennä joku aamu karjsemaan anopin korvaan ja katsoa miten se reagoi :D

vastaatte seurauksista myös. kissa lemmikkinäkin on ELÄIN vaikka sen tuntisikin hyvin. itselläni on pieni koira joka ei tekisi pahaa kärpäsellekkään, mutta en jätä hetkeksikään valvomatta vauvaa ja koiraa, koska se on eläin.

miten tällainen pitäisi ihmisille sanoa. Toiset kun tuntuvat olevan sellaisia, että sanoi asiat heille miten tahansa ja oli miten tahansa vakavasta asiasta kyse, niin he vain nakkelevat niskojaan.