On kiva olla köyhä rikkaiden naapurissa

tien toisella puolella puisto jossa vuokralla asujat/tien toisella omakotitalossa asujat.Puhutte puistossa seksistä.Jaa.No siitä puhe mistä puute!!!!

että Westendissä leikkipuistossa mammat keskustelisivat seksistä.

meidän omakotitaloalueella, joka ei ole edes mikään oikea hienosto, on meinaan vuokrat niin kalliita, että noilla tuloilla ei kannata tänne edes haaveilla vuokralle. TOisaalta täällä ei myöstään mitkään corcksit ole merkkikenkiä, ne on vaan puutarhapopoja.

Me asutaan yksityisellä vuokralla hienosto-omakotitaloalueella, jossa on ns. rikkaita perheitä ja meillä tulot noin 2500 e/kuussa, kun näillä muilla se on kolmasosa. Kun ollaan lastemme kanssa puistossa, tässä lähellä, niin en löydä mitään keskusteltavaa näiden hienostorouvien kanssa - muuta kuin seksi. Se on samaa oli köyhä tai rikas. Mutta kun niiden lapset puetaan kaikkiin ihme merkkivaatteisiin, mistä en oo kuullutkaan. JA tilataan netistä, Saksasta tms. Sanoinkin yksi päivä, että Tarjoustalosta saa ihan hyviä käyttövaatteita. Mua katottiin vähän kieroon. En ikinä maksaisi lapsen kengistä 80:aa euroa!!!!!!! IKINÄ. Ja tääki äiti oli ostanut kolmet kengät talveksi á 80 e. Jeesus. Mä lähin vaan masentuneena pois, kyllä meidän Tarjoustalon 12,95 dino-kumpparit käy vielä ensi keväänäkin, jos mahtuvat. Ei niiden tartte olla mitään Crockseja. Jos nyt asutaan tässä vaikka forever, niin tuntevatko lapseni itsensä huonommiksi ja missä iässä tää merkkitietoisuus alkaa?

Me asutaan myös vastaavalla alueella, tosin omistusasunnossa (lainaa). Tulot 2000 netto. Lähellä asui yksi työtön äiti lapsensa kanssa, joka oli jo koulussa. Koulussa lapsi sai kirppisvaatteista ym.ihmetystä osakseen.

Itse en lapsessa pihtaile vaikka tulot onkin pienet, niin lapsi saa kyllä ne kunnolliset 80€ goretex kengät, usein kahdetkin/kausi.

ja ollaan ihan taviksia. Kyllä rikkailla on ihan jotkut muut tulot.



Ja mäkin voin ihan hyvin kävellä Tarjoustaloon.



Mutta lapset alkaa oikeasti olemaan aika merkkitietoisia aika nuorenakin. Osa enemmän, osa vähemmän. Mutta ei niitä merkkitietoisia lapsia karkuun pääse, asuu sitten missä vaan.



Mä luulen ettei merkkitietoisuus ole tuloista kiinni. Mitä köyhempi oikeasti on, sitä merkkitietoisempi yrittää olla?

seksistä puistossa. Minä ihmettelisin sitä enemmän, kuin jonkun halpisvaatteita.

Eivätkä kaikki varakkaat ihmiset ole niin kiinnostuneita ulkokuoresta.

Ihme takertujaporukkaa. Me mistään slerssin koosta tai sellasesta puhuttu. Ihan vaan, että "ai tekin olette niin tuore pari, me seurusteltiin 6 kk ja jo odotettiin esikoista.. niin se vaan on, että paremmin tulee raskaaksi kun usein harrastaa..." jne. Esimerkki tosi rajusta seksikeskustelusta.



ap

on jollain Martina & Esko -tyyppisillä ihmisillä, joilla ei ole todellista varallisuutta, mutta kova tarve ylläpitää kulisseja.

Itse on kyllä osaa pitää kunnon kenkiä yms. ulkovarusteita statussymboleina. Nehän ovat vain välttämättömyystarvikkeita.

ja tulot n. 5500e/kk käteen. Tullaan hyvin toimeen ja ostan lapselle merkkivaatteita ja tarjoustalonvaatteita. Core-texit on itsestäänselvyys.



Luulen että kouluikäisenä ovat merkkitietoisempia, nyt ei 5veenä ainakaan tiedä pitävänsä merkkivaatteita päällänsä.



Muilla tän alueen perheillä ei ole näin "hyvät" tulot... ja sen huomaa vaatetuksessa joka on karmeaa... lapsilla kulahtaneet BioNickle paidat tms.

Ihme takertujaporukkaa. Me mistään slerssin koosta tai sellasesta puhuttu. Ihan vaan, että "ai tekin olette niin tuore pari, me seurusteltiin 6 kk ja jo odotettiin esikoista.. niin se vaan on, että paremmin tulee raskaaksi kun usein harrastaa..." jne. Esimerkki tosi rajusta seksikeskustelusta.

ap

Ollaan varmaan tosi kummaa porukkaa.

lapsille - en halua, että vaatteesta loistaa hinta kauas. Goretexit yms. ostamme lapsille, mutta siksi, että ne ovat toimivat kengät kelillä kuin kelillä, itsekin niitä käytän. Minusta on ylipäätään moukkamaista elvistellä vaatteilla. Vaikka joskus ostaisin jotain kalliimpaa lapsille, en taatusti rupea sitä jossain puistossa mainostamaan.

Tuntuu, että eniten tarvetta päteä merkkivaatteilla on jollain Martina & Esko -tyyppisillä ihmisillä, joilla ei ole todellista varallisuutta, mutta kova tarve ylläpitää kulisseja.

Itse on kyllä osaa pitää kunnon kenkiä yms. ulkovarusteita statussymboleina. Nehän ovat vain välttämättömyystarvikkeita.

Työkaverini, hoitajapariskunta, rakensi talon hienostoalueelle. Vaimo oli sellainen kiipijä ja halusi parempiin piireihin.



Nyt ollaan kusessa. Taloa pystytään kyllä maksamaan, mutta enää ei voi ostaa suksia kirppikseltä ja halpisvaatteita. Velkaa on aivan heletisti. Siis kulutusvelkaa, koska lapsilla pitää olla viimeisen päälle merkkivehkeet, ettei heitä kiusata. Autot piti vaihtaa uudempaan ja kalliimpaan jne..



Se nyt on selvää, että minä en esimerkiksi kelvannut enää kaveriksi kun muuttivat paremmalle alueelle. Mutta silti yritti lainata minulta rahaa lapsen vaatteisiin kun meillä sitä rahaa on kun asumme tavisalueella ja lapset on taviskoulussa.



En lähtisi rikkaammille asuinalueille duunarin tuloilla

Core-texit on itsestäänselvyys.

Mä luulen ettei merkkitietoisuus ole tuloista kiinni. Mitä köyhempi oikeasti on, sitä merkkitietoisempi yrittää olla?

Lapseni olivat yhden vuoden ns. eko-luomu-päiväkodissa, jossa kaikki muut lapset olivat todella vihreistä perheistä. Muutaman perheet mm. pyörittivät luomuruoka-rinkiä pk:n tiloissa ja kaikki perheet harjoittivat kierrättämistä/kestovaippoja/kirpputoreja. Vain harvoin kenenkään lapsilla näki siellä ihan uusia vaatteita.

Perheiden luomuaatteista huolimatta lapseni alkoivat kyselemään minulta vaatemerkeistään ja tuntuivat olevan todella hyvin perillä siitä mitkä ovat hyviä/kalliita merkkejä. Pk:n lapset ihailivat ns. merkkituotteita todella paljon =o

Seuraavana syksynä saatiin lapsille paikat kotimme läheltä, pk:sta jossa on enimmäkseen varakkaiden vanhempien lapsia. Eikä kukaan tunnu olevan kiinnostunut vaatteiden merkeistä tai hinnoista. Omat lapsetkaan eivät enää kyselleet vaatemerkeistä yhtään mitään.

Ainoa kriteeri minkä vaatteilleen esittävät on se, että ne on helppo pukea ja ne päällä on helppo leikkiä.

Ts. kaverit laskettelivat Alpeilla, matkustelivat, kulkivat merkkivaatteissa jne. Minä en :-).



Siihen tottuu eikä se nyt niin paha kohtalo ollut.



Nyt me asumme alueella, jossa on myös ns oikeita ökyjä. Itse olemme keskituloisia, ei pienituloisia, mutta ei suurituloisiakaan. Kyllä täällä on reilusti meidän kaltaisiammekin perheitä, mutta lisäksi niitäkin joissa ei ole ns. pikkurahasta puutetta.



Eniten tuo näyttää kismittävän tällä hetkellä 18-vuotiasta, jonka pitäisi itse tienata ajokorttirahansa, samaan aikaan kun kavereille isi maksaa niin kortin kuin somasti autonkin. Eikä mitään pientä ja halpaa autoa :-). Tästä on kyllä nuoren kanssa juteltu, eli siitä, että käytettävissä olevan rahan määrä on todella erilainen eri perheissä.



Mutta ennen kaikkea ne "hienostorouvat" ovat ihan normaaleja ihmisiä :), eikä kukaan täysijärkinen aikuinen ihminen opeta lastansa katsomaan kavereiden vaatteista, onko siinä merkkiä. Tai jos opettaa, tai edes omalla käytöksellään välittää ajatuksen siitä, niin on kyllä omat arvot melko hukassa.

että naapurustossa talot näyttivät enemmänkin avaruusajan bensa-asemilta kuin kodeilta. Naapureiden pihoissa autoTkin olivat niin hienoja ettei meidän Nissan Sunny vm.90 olisi sinne mitenkään sopinut. (Rakastin tuota autoa!)

Ajattelin silloin että me eikä meidän lapsetkaan mitenkään sopinut tuohon ympäristöön. En olisi halunnut kasvattaa lapsia siellä.



Mutta, meillä kk tulot 2000€ ja silti ostamme HYVIÄ kenkiä lapsille. Joskus tosiaan maksaa 60-80€ ja joskus löytää halvemmallakin. Mutta millään tavaratalon 12€ lenkkareilla en lapsen jalkaa pilaisi. Itselle sellaiset kuitenkin kelpaisi ihan hyvin.

Sitä harrastavat ne, joille merkkituotteiden hankinnassa on jotain hienoa ja ihmeellistä :).



Jos on varaa ostaa Longchampin laukkuja teini-ikäisellekin, eikä taskun pohjalla tunnu yli satasen kengät sille teinillekään, niin ei sitä pidä sen kummempana asiana. Vaate kuin vaate ja kenkä kuin kenkä.



Tosin tästä erotuksena ne, joiden omassa kodissa on ollut rahasta tiukkaa ja jotka nyt sitten ovat täpinöissään, kun voivat vihdoinkin ostaa Burberryä :-).

Mä luulen ettei merkkitietoisuus ole tuloista kiinni. Mitä köyhempi oikeasti on, sitä merkkitietoisempi yrittää olla?

Mitä pienemmät tulot, sen suurempi tarve hankkia lapselle merkkivaatteita ym. sellaista "mitä muillakin on" jottei lasta kiusattaisi. Lasten vaatetuksen perusteella ei kannata vetää johtopäätöksiä vanhempien tulotasosta.

vaikea kuvitella että teillä olisi varaa maksaa vuokraa sellaisesta

Ei vuokralla, vaan on omistusasunto, mutta pankkilainaa maksellaan.



Meidän lapset leikkii pihalla usein kierrätysvaatteissa, joten varmaan naapurit luulee, että meillä on rahasta pulaa. Kouluun laitetaan tietysti siistit vaatteet, mutta muuten kotioloissa saattaa olla serkun vanha tuulipuku päällä, paikatut polvet jne.



Talveksi lapsille tietysti hankitaan hyvät ja kalliitkin asut, joissa on mukava ja lämmin ulkoilla. Ja hyviin kenkiin panostamme.



Itsekin kuljen kotona kulahtaneissa verkkareissa.



Me matkustellaan jonkin verran, laitetaan mieluummin rahaa siihen. Lisäksi lapsilla on melko kalliita harrastuksia. Mutta kyllä äkkiä katsottuna voisi näyttää siltä, että meillä on rahat loppu...