Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä, pitäisikö miehen lähteä vai ei?
04.09.2010 |
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä viitisen vuotta ja opiskelemme vielä molemmat. Lapsia olemme ajatelleet hankkia "sitten joskus". Tein alkuviikosta positiivisen raskaustestin, ja olemme tulevasta lapsesta alkujärkytyksen jälkeen innoissamme, mutta... Mieheni on aina haaveillut, että saisi asua ulkomailla hetken aikaa, esim. vaihto-opiskelijana. Hän päätti toteuttaa haaveensa ja olisi lähdössä vaihtoon lokakuun alusta.
Hän ei kuitenkaan osaa päättää lähteäkö nyt, kun olen raskaana. Itse hän oli aluksi sitä mieltä, ettei missään nimessä lähde, mutta itse sanoin, että häntä luultavasti tulee kaduttamaan tosi paljon, jos nyt jättää lähtemättä. Opinnot ovat loppusuoralla, ja nyt on periaatteessa viimeinen tilaisuus lähteä ulkomaille asumaan.
Päätöksen teemme tietenkin yhdessä, mutta mitä mieltä te olette?!
Kommentit (35)
Kuinka pitkä pesti miehellä on edessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä nyt kannata mahdollisten kiimakuukausien takia jättää lähtemättä vaihtoon! Kyse on kuitenkin lyhyestä ajasta. Asia olisi PALJON ongelmallisempi, jos mies lähtisi heti vauvan syntymän jälkeen.
Mielestäni kannattaisi miettiä myös sellaista vaihtoehtoa, että lähtisitte vaihtoon yhdessä, kun vauva on syntynyt. Vai aioitko opiskella vauvavuoden aikana?
Minä veikkaan että mies katuisi enemmänmenetettyä raskautta kuin vaihtovuotta. Ja voittehan vaikka muuttaa parin vuoden päästä koko perhe vuodeksi ulkomaille. Ei se maailma mihinkään katoa, raskaus kestää vain 9 kuukautta.
Mitkä raskauskuukaudet mies olisi pois? Jäisikö kokematta ensimmäisten potkujen tunteminen, ultraäänet, neuvolassa ensikerran sydänäänten kuuleminen, kasvavan masun paapominen, mahdollisesti tulevat "kiimakuukaudet" jos olet niitä naisia joilla halut hyppää kieppiä koko raskauden. Mies lähtisi litteämasuisen naisn luota ja palaisi pari kuukautta ennen synnytystä, lapsen tulon tajuaminenkin saattaisi jäädä kesken ja syntymän koittaessa iskeä pakokauhu ja tunne ettei ole valmis.
Minusta miehen kannattaa ehdottomasti jäädä ja kokea oman lapsen odotus.
ja vauva,
jos mies on kunnon mies asia ei ole ongelma
ennemmin raskausaikana, kuin vauvan syntymän jälkeen. Ihmettelisin enemmän sellaista vanhempaa joka lähtisi kuukausiksi pois lapsen luota, kuin sellaista puolisoa, joka lähtisi pois aikuisen puolisonsa luota. Ei se raskausaika välttämättä miehelle niin ihmeellinen ole.
Jos lähtee kuukausiksi pois lapsen syntymän jälkeen, niin pitäisi melkein ottaa perhe mukaan.. Tai itse koen niin. Aikuiset pärjäävät itsenäisestikin, mutta lapselle vanhemman poissaolo on isompi asia.
t.4
Vauvan kanssa lähteminen on paljon vaikeampaa!Käy kylässä ja raportoi mitä odotuksessa tapahtuu. Elämä muuttuu aikatavalla vauvan myötä... nauttikoon viimeisistä vapaista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä nyt kannata mahdollisten kiimakuukausien takia jättää lähtemättä vaihtoon! Kyse on kuitenkin lyhyestä ajasta. Asia olisi PALJON ongelmallisempi, jos mies lähtisi heti vauvan syntymän jälkeen.
Mielestäni kannattaisi miettiä myös sellaista vaihtoehtoa, että lähtisitte vaihtoon yhdessä, kun vauva on syntynyt. Vai aioitko opiskella vauvavuoden aikana?
Minä veikkaan että mies katuisi enemmänmenetettyä raskautta kuin vaihtovuotta. Ja voittehan vaikka muuttaa parin vuoden päästä koko perhe vuodeksi ulkomaille. Ei se maailma mihinkään katoa, raskaus kestää vain 9 kuukautta.
Mitkä raskauskuukaudet mies olisi pois? Jäisikö kokematta ensimmäisten potkujen tunteminen, ultraäänet, neuvolassa ensikerran sydänäänten kuuleminen, kasvavan masun paapominen, mahdollisesti tulevat "kiimakuukaudet" jos olet niitä naisia joilla halut hyppää kieppiä koko raskauden. Mies lähtisi litteämasuisen naisn luota ja palaisi pari kuukautta ennen synnytystä, lapsen tulon tajuaminenkin saattaisi jäädä kesken ja syntymän koittaessa iskeä pakokauhu ja tunne ettei ole valmis.
Minusta miehen kannattaa ehdottomasti jäädä ja kokea oman lapsen odotus.
Jos teille tuleekin raskaat alkukuukaudet, esim koliikkivauva tai sinulle masennusta, olisi todella raskasta olla kaiken lisäksi täysin vieraassa paikassa poissa tukiverkostojen luota. Mutta ehkä pääsisitte sinne ensi syksynä kun olette selvinneet ensi kuukausista pareheenä "turvallisella maaperällä".
Ja miehet jäävät herkästi muutenkin ulkopuolisiksi raskausajasta ja vauvan syntymä on siksi myös vaikea asia. Jo kolmen kuukauden poissaolo, vaikka kuut 4,5 ja 6, on minusta aika haittaava asia isän isyyden sisäistämiselle. Vieläpä kun raskaus on ollut ylltys, eli ei ole ollut toiveajan orientoitumista tulevaan elämänmuutokseen.
... niin tästä voi tulla suhteenne kompastuskivi, joka kaivetaan joka riidan yhteydessä esiin ja se ponnahtelee milloin missäkin yhteyksissä juttuihin mukaan.
Ehtiihän hän siellä puolisen vuotta reilusti asua ja elää ulkomaanelämää ja päättää sen perusteella, että no miltäs se nyt tuntui...
Itse en lähtisi ulkomaille, Suomessa on kuiten toi neuvolajärjestelmä sen verran hyvä, muualle verrattuna.
Ja jos suhde ei tuota kestäisi, niin ehkä se onkin parempi niin... etäisä on parempi kuin ei isää ollenkaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja lisään vielä, että onko se kivaa elämään, jos koko ajan joutuu epäilemään/pelkäämään, että mies pettää tai lähtee toisen matkaan...
Olen itse paininut tuon pettämis ajatuksen kanssa jonkin aikaa ja tulin siihen lopputulokseen että mies pettää jos pettää. Ei sen tarvitse ulkomaille lähteä sen takia. Mies on kanssani koska haluaa olla, jos haluaisi jonkiún muun, lähtisi vaikka olisikin Suomessa.
Olin itse todella mustasukkainen enkä halunnut että mies edes vilkaisee muita, koska pelkäsin hänen vertaavan muita minuun. Nyt kuitenkin olen ajatellut asiaa niin päin että ihan vapaasti saa vertailla jos siltä tuntuu. Tähän asti olen ne vertailut voittanut, tuskin tuo mies muuten edelleen olisi tuossa vieressä.
Tottakai mies lähtee nyt kun vauva vielä ei ole syntynyt! Hyvää suhdetta pieni ero vaan parantaa ja mieshän ehtii hyvissä ajoin takaisin ennen vauvan syntymää. Menoksi vaan nyt kun vielä ehtii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse paininut tuon pettämis ajatuksen kanssa jonkin aikaa ja tulin siihen lopputulokseen että mies pettää jos pettää. Ei sen tarvitse ulkomaille lähteä sen takia. Mies on kanssani koska haluaa olla, jos haluaisi jonkiún muun, lähtisi vaikka olisikin Suomessa.
Olin itse todella mustasukkainen enkä halunnut että mies edes vilkaisee muita, koska pelkäsin hänen vertaavan muita minuun. Nyt kuitenkin olen ajatellut asiaa niin päin että ihan vapaasti saa vertailla jos siltä tuntuu. Tähän asti olen ne vertailut voittanut, tuskin tuo mies muuten edelleen olisi tuossa vieressä.
kuitenkin monissa kyselyissä muuten uskolliset ihmiset pettäisivät, jos eivät jäisi kiinni. On paljon helpompi pettää, jos ei ole mitään kiinnijäämisen mahdollisuutta, kuten nyt siellä ulkomailla. Kyllä se nyt vaan vaatii vähän enemmän pokkaa naiskennella jossain työpaikan vessassa ja mennä esittämään viatonta kotiin iltapäivällä, kuin siinä tilanteessa, että oma puolisko on jossain viiden tuhannen kilometrin päässä, ja sen näkee kerran kuussa. Eräässäkin ketjussa joku mies sanoi, että pettää sen pari kertaa vuodessa ulkomailla, ei koskaan kotipaikkakunnalla. Tämä nyt ei välttämättä ap:n ongelma ole.
Kylla mies voisi lahtea/ Eihan han olisi poissa kuin loka-tammikuun, siis 4kk.
Mene itse kaymaan ainakin kerran, niin mies vahan nakee mahan kasvua ja muutenkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hurahda siihen naisen mahaan. Ei ne miehet siitä oikein mitään saa irti. Äiti on se joka kaiken kokee aina ensin. Meillä ainakin mies kasvoi isäksi vasta synnytyssalissa saadessaan käärön syliinsä. Se on jotain konkreettista, jonka näkee ja tuntee.
Lähti myös ulkomaille vauvan ollessa pieni, mutta ei pystynyt olemaan erossa, ja palasikin ennen aikaisesti kotiin. Tuli niin kova ikävä.
Mies reissuun nyt odotusaikana tai sitten hautaa haaveensa useaksi vuodeksi, kunnes koko perheenä pystytte sen sitten toteuttamaan.
Jos kerta hyvissäajoin ennen vauvan syntymää tulee takaisin. Nyt tai mahdollisesti ei koskaan! Muutama kuukausi sinne tai tänne ei pilaa parisuhdetta, jos näin käy niin se olisi tapahtuisi varmasti myös Suomessa ollessa.
Kauhean moni vastaajista näyttää olevan joko todella lapsellisia tai itsetunnottomia ihmisiä, sillä itselle ei nyt ensimmäisenä tullut mieleeni että mies löytäisi uuden kumppanin opiskelujen aikana. Eiköhän mies ajattele kokoajan kuitenkin sitä tulevaa vauvaa, ei siinä uuden etsiminen ensimmäisenä mielessä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos sellainen haave on. MInä esikoista odottaessani olin yksin suomessa ja mies ulkomailla. Tuli suomeen aina ultriin ja tuli maahan kk ennen la. En kokenut että olisin odottanut yksin. Toisen kanssa asuttiin jo samassa maassa/kodissa ja silloin sitä miestä tarvitsi enemmän kun hän pystyi hoitamaan esikoista jos itse olin väsynyt.
Kiva tilaisuus miehelle ja ihana kun haluaa että yhdessä päätätte. Ja älä pelkää pettämisjuttuja, ne tapahtuu missä vaan jos on tapahtuakseen.
Onnea odotukseen!
on jäänyt villi opiskelijaelämä siis väliin, kun on ollut parisuhteessa koko opiskeluajan, saattaa ottaa vahingon takaisin siellä kaukana ilman palloa jalassa.