Kouluopetus tulisi edetä hitaimman tahtiin. Nyt nopeimmat menestyvät hitaimpien kustannuksella.
Jokainen meistä saattaa saada hitaan lapsen. Nopeus ei ole itsestään selvyys.
On väärin että nopeat menestyvät hitaiden kustannuksella
koulun tulisi antaa tasapuolinen mahdollisuus menestyä elämässä. Jos on hidas niin vaikea hitaasta on tehdä nopea.
Jotenkin näitä nopeita tulisi jarruttaa. Se on väärin että käyttää perittyä älyään menestymiseen.
Kyllä hitaat ja hölmömmätkin tahtoisivat menestyä ja saada samoja asioita elämässään kuin älykkäät.
Eli ehdottomasti pitäisi mennä hitaimman mukaan. Niin että hidaskin saa kiitettävän ahkeralla työllään.
Nykyinen malli on epäreilu hitaita kohtaan.
Tämä on se epäkohta johon tulisi puuttua. Näkisin vain ainoaksi mahdollisuudeksi saman palkan ammatista riippumatta.
Kommentit (59)
hitaimman, tyhmimmän, laiskimman, kovaäänisimmän ja huonokäytöksisimmän mukaan.
milloin on opittu tarpeeksi. Kuinka korkealla lapsineron pitäisi kehittyä?
Miksi ?
Mitä hyötyä hitaammat siitä saavat?
Selittäkää. Onko turhautuminen ainoa syy? Olisiko keskittymishäiriö todellinen syy. Jos ei osaa keskittyä tekemään lisätehtäviä?
Huonolle käytökselle keksitään aina syitä. Milloin turhautumista ja lahjakkuutta.
Ehkä sitä lahjakkuutta pitäisi kehittää keskittymiskyvyssä.
Saatte turhautumisen kuulostamaan ylivoimaiselta ja ainoa keino tai lääke siihen on edetä nopeammin. Mitä jos keskityttäisiin rauhoittumaan paikalleen niin opittaisiin myös käyttäytymään paremmin.
Meidän tokalainen meinaa jo nyt kyllästyä, kun on liian helppoja tehtäviä, ja ekallakaan ei ollut haastetta missään hommassa..
Mitäs sitten kun osa oppii tosi nopeasti, mitä heidän pitäisi sitten tehdä, jos vielä tahita hidastetaan?
Itselläni ei ollut ainakaan mitään ongelmia keskittymisessä tai käytöksessä, ei (käytösnumerokin oli 10!). Mutta olisin HALUNNUT ja pystynyt oppimaan paljon enemmän kuin mitä kouluopetus tarjosi. Lisätehtäviä ei joko ollut tai ne olivat riittämättömiä. Koulu opetti siihen, että helpolla pääsee, mikä ei ole hyvä opetus. En ole ainoa kaltaiseni tosiaankaan.
mitä se potentiaali on? milloin on opittu tarpeeksi. Kuinka korkealla lapsineron pitäisi kehittyä?
Miksi ?
Mitä hyötyä hitaammat siitä saavat?
Selittäkää. Onko turhautuminen ainoa syy? Olisiko keskittymishäiriö todellinen syy. Jos ei osaa keskittyä tekemään lisätehtäviä?
Huonolle käytökselle keksitään aina syitä. Milloin turhautumista ja lahjakkuutta.
Ehkä sitä lahjakkuutta pitäisi kehittää keskittymiskyvyssä.Saatte turhautumisen kuulostamaan ylivoimaiselta ja ainoa keino tai lääke siihen on edetä nopeammin. Mitä jos keskityttäisiin rauhoittumaan paikalleen niin opittaisiin myös käyttäytymään paremmin.
Koulunkäynnin tulee tarjota haasteita kaikille oppilaille ja opettaa heidät tekemään myös töitä menetyksen eteen. Jos kympit tippuvat kuin Manulle illallinen, ei tätä tapahdu.
Ei nyt puhuta "lapsineroista", vaan ihan tavallisist lahjakkaista lapsista! Itselläni ei ollut ainakaan mitään ongelmia keskittymisessä tai käytöksessä, ei (käytösnumerokin oli 10!). Mutta olisin HALUNNUT ja pystynyt oppimaan paljon enemmän kuin mitä kouluopetus tarjosi. Lisätehtäviä ei joko ollut tai ne olivat riittämättömiä. Koulu opetti siihen, että helpolla pääsee, mikä ei ole hyvä opetus. En ole ainoa kaltaiseni tosiaankaan.
mitä se potentiaali on? milloin on opittu tarpeeksi. Kuinka korkealla lapsineron pitäisi kehittyä?
Miksi ?
Mitä hyötyä hitaammat siitä saavat?
Selittäkää. Onko turhautuminen ainoa syy? Olisiko keskittymishäiriö todellinen syy. Jos ei osaa keskittyä tekemään lisätehtäviä?
Huonolle käytökselle keksitään aina syitä. Milloin turhautumista ja lahjakkuutta.
Ehkä sitä lahjakkuutta pitäisi kehittää keskittymiskyvyssä.Saatte turhautumisen kuulostamaan ylivoimaiselta ja ainoa keino tai lääke siihen on edetä nopeammin. Mitä jos keskityttäisiin rauhoittumaan paikalleen niin opittaisiin myös käyttäytymään paremmin.
Vai pitäisikö kaikki tarjota lautaselta. Arvon neroille? Perusasioissa on aukko, jos ei osaa itsenäisesti hakea tietoa, sillä se on yksi koulun tehtävä. Kaikkea ei saa. On nähtävä vaivaa lisäopin vuoksi. Käytöksen voin uskoa sillä tekstissäsi ei ole kovin paljoa ylimielisyyttä havaittavissa. Toki olisit voinut olla fiksumpi ja käydä hakemassa lisää tietoa kirjastosta.
Itselläni ei ollut ainakaan mitään ongelmia keskittymisessä tai käytöksessä, ei (käytösnumerokin oli 10!). Mutta olisin HALUNNUT ja pystynyt oppimaan paljon enemmän kuin mitä kouluopetus tarjosi. Lisätehtäviä ei joko ollut tai ne olivat riittämättömiä. Koulu opetti siihen, että helpolla pääsee, mikä ei ole hyvä opetus. En ole ainoa kaltaiseni tosiaankaan.
mitä se potentiaali on? milloin on opittu tarpeeksi. Kuinka korkealla lapsineron pitäisi kehittyä?
Miksi ?
Mitä hyötyä hitaammat siitä saavat?
Selittäkää. Onko turhautuminen ainoa syy? Olisiko keskittymishäiriö todellinen syy. Jos ei osaa keskittyä tekemään lisätehtäviä?
Huonolle käytökselle keksitään aina syitä. Milloin turhautumista ja lahjakkuutta.
Ehkä sitä lahjakkuutta pitäisi kehittää keskittymiskyvyssä.Saatte turhautumisen kuulostamaan ylivoimaiselta ja ainoa keino tai lääke siihen on edetä nopeammin. Mitä jos keskityttäisiin rauhoittumaan paikalleen niin opittaisiin myös käyttäytymään paremmin.
Mihin se lisätieto olisi sinut ajanut? Miten olisi parempi ihmisenä nyt?
hitaimman, tyhmimmän, laiskimman, kovaäänisimmän ja huonokäytöksisimmän mukaan.
Ehkä ne nopeat fiksut voisi lähettää luokasta häiriköimästä kirjastoon oppimaan lisää, etteivät häiriköisi tunneilla turhautuneina?
ihan just sen takia, ettei koulu antanut haasteita ja heistä tuli alisuoriutujia.
Mensalla on menossa projekti, jossa yritetään keksiä keinoja koulun tunnistaa lahjakkaat oppilaat. Ne lahjakkaatkin on vain lapsia, eivätkä itse tajua olevansa keskimääräistä älykkäämpiä.
Esim itse menin älykkyystestiin ollessani 24v ja ihmetellen koko lapsuuteni ja nuoruuteni, miksi tunnen itseni erilaiseksi. Koulussa olin 8:n oppilas.
T: mensan jäsen
Ehkä ne nopeat fiksut voisi lähettää luokasta häiriköimästä kirjastoon oppimaan lisää, etteivät häiriköisi tunneilla turhautuneina?
Turhautuvat vaan itsekseen. Vaan mitä maa menettääkään siinä, mitä heistä voisi tulla.
olisivat mielestäni hyvä vaihtoehto. Silloin vain pitäisi opettajankin todella jämäkästi pitää ns. hitaampien ryhmän puolia, sillä eiväthän he TYHMIÄ ole. Ekat kouluvuodet ovat aika ratkaisevia: jos silloin putoaa kärryiltä on itsetunto hukassa, ja jos lahjakas pyörittelee peukaloitaan, eipä hänenkään tulevaisuutensa välttämättä niin ruusuinen ole.
Sinänsä "kaikilla on mahdollisuus kaikkeen" -ajattelu on vähän haitallista. Itse olin kiltti ja ahkera koulutyttö, joka sitten meni lukioon ja yliopistoon, ja vasta myöhemmin tajusin, etten ole kovin älykäs. Olisin voinut oikaista monta mutkaa elämässäni paremmalla itsetuntemuksella.
olisivat mielestäni hyvä vaihtoehto. Silloin vain pitäisi opettajankin todella jämäkästi pitää ns. hitaampien ryhmän puolia, sillä eiväthän he TYHMIÄ ole. Ekat kouluvuodet ovat aika ratkaisevia: jos silloin putoaa kärryiltä on itsetunto hukassa, ja jos lahjakas pyörittelee peukaloitaan, eipä hänenkään tulevaisuutensa välttämättä niin ruusuinen ole.
Sinänsä "kaikilla on mahdollisuus kaikkeen" -ajattelu on vähän haitallista. Itse olin kiltti ja ahkera koulutyttö, joka sitten meni lukioon ja yliopistoon, ja vasta myöhemmin tajusin, etten ole kovin älykäs. Olisin voinut oikaista monta mutkaa elämässäni paremmalla itsetuntemuksella.
Ja mitään hyvää sanottavaa niistä ei ole. Ne toimivat jopa tyhmien ja hitaiden kehityksen jarruna.
provo sai aikaiseksi muutaman ihan kivan kommentin.
Kyllä aloitus provo kyllä pureutuu aivan oikeaan asiaan, mutta tietysti juuri käänteisesti, kuten oli tarkoituskin.
Siis tasokurssit takaisinkouluihin. On ollut huutava vääryys, että ne poistettiin aikoinaan.
Tasokurssit takaisin ja ihmiset oppimaan omienkykyjensä mukaisesti. Tämä jos mikä on tietysti tasa-arvoa, että jokainen sa hyödyntää yhteiskunnan hyväksi omia resurssejaan.
Kuten ap:takin, minuakin harmittaa tuo tasokurssien poistaminen ja ihmisten latistaminen.
kaksi selkeästi nopeaa oppijaa ollut meillä ja toisesta tuli häirikkö ja laiska sitten heti ekoilla luokilla ja kiinnostus kouluun lopahti heti. Kun ekat vuodet oppi asenteen että osaa jo kaiken eikä tarvii opetella niin sillä asenteella kun mennään peruskoulu loppuun niin ei oikein toimi.
Toinen on vasta tokalla, mutta siirrettiin steinerkouluun. Tästä erittäin fiksusta pojasta joka osasi jo 4v lukea ja laskea samoja juttuja mitä eka luokka käydään, oli rauhallinen ja lukijatyyppi, päiväkodissa erittäin hyvin käyttäytyvä. Yllättävää kyllä tästä alkoikin sitten kuulua häiriökäyttäytymistä ekalla, jos olet oppinut jotain jo monta vuotta sitten ja joudut edelleen "opettelemaan" 3 vuoden päästä samaa asiaa niin ei ihme että turhautuu.
Yksi lapsi taas on ollut hidas oppimaan ja todettiinkin yläasteella oppimisvaikeuksia ja pääsi erityisluokalle. En sentään alkanut vaatimaan että koko luokan olisi pitänyt edistyä hänen tahtiinsa.
Hitaus ei ole sama kuin alhainen älykkyys, meillä tuo "hidas" on älyllisemmin suuntautunut kuin nopeasti oppinut veljensä joka lukee vain Aku Ankkaa, tää toinen tiede- ja historia(aikakaus-)lehtiä ja Hesaria, etenkin ulkomaanuutisia ym.
Jos mennään hitaimpien ehdoilla, niin sitten kaikilla on sama mahdollisuus "puhjeta kukkaan" missä iässä hyvänsä. Eli ei missään vaiheessa ole liian myöhäistä ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa menestyä ja olla ahkerampi.
Jos vaikka joku on lapsellisuuttaan ollut laiska ja vaan leikkinyt alakoulun loppuun asti ja sitten onkin tajunnut, että koko tulevaisuuden ura ja varallisuus on koulutuksesta kiinni, niin hyvä, jos on pysynyt samassa opetuksessa kuin muutkin.
Jos taas on käynyt minimikursseja ja tajuaakin yhtäkkiä opiskelemisen mielekkyyden, on mahdoton enää kiriä kuilua umpeen.
on hitaita oppijoita, mutta sitten ahkeralla työllä pitkälle opiskelleita. Yhtään vaikeampaa tai nopeampaa tahtia en olisi kouluun halunnut. Kovalla pinnistämisellä pystyin kaiken suorittamaan. Nyt olen diplomi-insinööri.
eivät joudu juuri lukemaan kokeisiin, kun muistavat kaiken tunneilta. Se vielä puuttuisi, että he saisivat jotain ylenpalttista hyysäämistä. Heillähän se helppo osa on tässä maailmassa.
Vai että oikein turhautuvat. No, sepä järkyttävää.
Itse osasin lukea kun menin kouluun. Vanha opettajamme kuitenkin pisti kaikki, myös ne jotka osasivat lukea tankkaamaan A, A, AA, U, U, UU. Ja tietäähän sen mitä tapahtui: lukijat, minä muiden mukana pitkästyivät ja kävivät levottomiksi, melkein joka kerran istuimme rivissä käytävässä. Jossain vaiheessa opettajakin sai järkeä päähänsä, antoi meille kirjat luettaviksi ja rauha palasi luokkaan kun me luimme takna muiden opetellessa kirjaimia.
Ehkä omista kokemuksistani johtuen minusta on väärin myös se, että pakotetaan nopeat hitaiden tahtiin. Parasta olisi jos opetusta annettaisiin useammassa tahdissa, nopeille ekstraa, tavallisille perusmäärä ja hitaammille sitten sillä tahdilla millä oppivat.
Ja sama palkka kaikille... Tottakai on epäkohtia, mutta en suoraan sanottuna pidä millään tasolla järkevänä maksaa esim. puhelinmyyjälle samaa palkkaa kuin vaikka syöpätutkijalle. Kaikki työ ei vaan ole yhtä arvokasta.
Kateutta, sanoisin.
Mikä oikeus fiksuilla on olla muita parempia koulussa?
Eihän se ole ansaittua vaan perittyä!
kaikki ihmiset kykenevät oppimaan ja omaksumaan tasan samat asiat? Ja miksi näin pitäisi olla? Totuus on se, että jos mentäisiin hitaimpien/ heikkolahjaisimpien ehdoilla, meillä ei kohta suomessa olisi esim. lääkäreitä ja muita korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Vai ihanko oikeasti kuvittelet, että esim. lukion pitkää matematiikkaa lukemaan kykenee kuka vain.
Provohan tuo avaus olikin..