Hihnoissa räyhäävät rakit
Miten näitä tuntuu nykyään tulevan joka lenkillä vastaan. Omistajat tuskin pystyvät pitelemään suu vaahdossa rähiseviä otuksiaan. Kiva sitten ohittaa tällaisia oman koiran kanssa. Omistajat jotka eivät vaivaudu antamaan minkäänlaista peruskoulutusta koirilleen voisivat ulkoilla jossain metsässä. Parempi tietysti olisi olla ottamatta sitä koiraa, jos siihen ei ole aikaa ja kykyä panostaa piirun vertaa.
Kommentit (51)
Kerroin aiemmassa viestissäni, kuinka kahta pientä koiraani on viety pentuina pentukouluihin sosialisointimielessä ja kuinka puistoissa isot koirat ovat tulleet ottamaan kontaktia. Koirani eivät kuitenkaan ole koskaan oppineet sosiaalisiksi tai olemaan pelkäämättä isoja koiria. Ison koiran lähestyminen puistossa on aina ollut pelottava ja stressaava kokemus koirilleni. Aivan pennusta asti molemmat ovat vikisten menneet piilottelemaan jalkojeni juureen tai pyrkineet syliin.
t.5
Pienetkin koirat oppivat sosiaalisiksi ja olemaan pelkäämättä isoja koiria, jos ne saavat pienestä asti ottaa kontaktia ystävällisiin isoihin koiriin. Mutta rajansa kontaktillakin - minunkin ison (70 cm) kiltin koirani poskivilloissa on joskus roikkunut räksyttävä mäykky, jonka emännän mielestä oli suloista, kun se ei yhtään pelännyt isoa koiraa. Minusta se taas ei ollut ollenkaan suloista.
Ovatko sisaruksia? Toivottavasti et ainakaan aio käyttää jalostukseen. Ovatko muuten chihuahua-rotuisia?
sukua keskenään. Toinen on suomesta ja toinen on ranskasta.
Koiriesi luonteissa vain on jotain vialla. Ovatko sisaruksia? Toivottavasti et ainakaan aio käyttää jalostukseen. Ovatko muuten chihuahua-rotuisia?
ja toinen on saattanut oppia siltä käyttäytymismallin. Harmi.
lisäisin vielä, että käyttäytyvät erinomaisesti ihmisten kanssa ja tottelevat käskyjä ongelmitta. Tämä toisille koirille haukkuminen on siis ilmaantunut aivan hiljattain ja hyvin yllättäen. Kiltisti kulkivat eri puolella katua ennen koiria kohdatessaan. Millaisesta luonneviasta voisi mielestäsi olla kysymys? Ja kuinka sitä tulisi nyt lähestyä?
Eivät ole sukua keskenään. Toinen on suomesta ja toinen on ranskasta.
Koiriesi luonteissa vain on jotain vialla. Ovatko sisaruksia? Toivottavasti et ainakaan aio käyttää jalostukseen. Ovatko muuten chihuahua-rotuisia?
Itsevarmalla koiralla ei ole mitään syytä rähistä toiselle koiralle.
Osasisitkohan itsekään kouluttaa koiralta pois tuota käytöstä, jos kohdallesi osuisi arka ja huonon hermorakenteen omaava koira?
Yksi syy myös on stressi. Koirilla on liian vähän tekemistä ja siksi liioittelvat kaikessa. Jos koiralla on liikaa lepoa se monesti aiheuttaa toisille koirille räyhäämistä.
Nykyään liian usein koirat pääsevät vain hihnassa lenkille, eikä saa juosta ja haistella rauhassa vapaana.
Jos aina vielä kuljetaan se sama reitti, niin koira alkaa pitää sitä reviirinään ja puolustaa sitä.
Aika harvoin tänä päivänä näkee esim. saksanpaimenkoiraa, joka ohittaa vastaantulevan koiran nätisti. Haukkuvat jo pienenä pentuna toisia koiria ja jopa ihmisiä.
siellä neuvotaan vaiheittain miten ohitetaan toinen koira huomioimatta sitä.
Kirja on pennun kasvatuksesta mutta eiköhän se päde myös aikuiselel koiralle.
Ja varmaan helpompi opettaa koirasi kulkemaan rähisemättä erikseen, siis vain toisen kanssa kerrallaan. Saavat varmaan tukea ja pontta rähinälleen laumakaveriltaan
toisia koiria ja joitain ihmisiä. Saattaa haukahtaa vastaantuleville ihmisille (harvemmin) ja rähistä toisille koirille. Ollaan yritetty tätä käytöstä kitkeä, mutta se on vaikeaa. Siihen ei todellakaan auta se, että rankaisee koiraa. Kiellän kyllä rähisemästä, mutta jos sitä rankaisee, uusien ihmisten ja vieraiden koirien kohtaaminen tulee entistä pelottavammaksi. Parempaa on rauhoitella, jotta koira rentoutuisi.
Onneksi koiramme ei kuitenkaan ole aggressiivinen, vain pelokas. Ja onneksi tuo ihmisten haukkuminen on jäänyt melkein kokonaan pois. Nyt tapahtuu ainoastaan silloin, jos vastaan tulee jotenkin erikoisesti käyttäytyvä ihminen.
Musta on hieman kummallista, kun täällä AV:lla koirattomat koiranvihaajat jakavat koirankasvatusvinkkejä. Toki mäkin haluaisin sellaisen koiran, jolla ei olisi mitään ongelmakäyttäytymistä, mutta valitettavasti se ei ole pelkästään mun halusta kiinni. Kyllähän varmaan ihmiset tekee parhaansa kasvattaen lapsistaankin mahdollisimman hyväkäytöksisiä ja ongelmattomia, mutta pelkkä kova halu ei aina riitä. Lapsella, kuten koirallakin, on omat ominaisuutensa ja temperamenttinsä, joka vaikuttaa "lopputulokseen". Lisäksi koirarodut ovat erilaisia. Esim. oman koirani rotu on kyllä varsin killti ja lempeä, mutta melko kovapäinen. Varsinkaan nuori koira ei ole hetkessä valmis, vaan koira fiksuuntuu vuosien myötä.
toisia koiria ja joitain ihmisiä. Saattaa haukahtaa vastaantuleville ihmisille (harvemmin) ja rähistä toisille koirille. Ollaan yritetty tätä käytöstä kitkeä, mutta se on vaikeaa. Siihen ei todellakaan auta se, että rankaisee koiraa. Kiellän kyllä rähisemästä, mutta jos sitä rankaisee, uusien ihmisten ja vieraiden koirien kohtaaminen tulee entistä pelottavammaksi. Parempaa on rauhoitella, jotta koira rentoutuisi. Onneksi koiramme ei kuitenkaan ole aggressiivinen, vain pelokas. Ja onneksi tuo ihmisten haukkuminen on jäänyt melkein kokonaan pois. Nyt tapahtuu ainoastaan silloin, jos vastaan tulee jotenkin erikoisesti käyttäytyvä ihminen. Musta on hieman kummallista, kun täällä AV:lla koirattomat koiranvihaajat jakavat koirankasvatusvinkkejä. Toki mäkin haluaisin sellaisen koiran, jolla ei olisi mitään ongelmakäyttäytymistä, mutta valitettavasti se ei ole pelkästään mun halusta kiinni. Kyllähän varmaan ihmiset tekee parhaansa kasvattaen lapsistaankin mahdollisimman hyväkäytöksisiä ja ongelmattomia, mutta pelkkä kova halu ei aina riitä. Lapsella, kuten koirallakin, on omat ominaisuutensa ja temperamenttinsä, joka vaikuttaa "lopputulokseen". Lisäksi koirarodut ovat erilaisia. Esim. oman koirani rotu on kyllä varsin killti ja lempeä, mutta melko kovapäinen. Varsinkaan nuori koira ei ole hetkessä valmis, vaan koira fiksuuntuu vuosien myötä.
tsemppiä sulle! Mulla on nyt pentu joka pelkää autoja, täysin uutta mulla ja joudutaan kyllä kovasti tekemään töitä asian kanssa.
Meilläkin on tuo autopelko. Asutaan sellaisessa paikassa, jossa ei ole jalkakäytäviä ollenkaan, vaan koiran lenkitys tapahtuu tien vieressä. Lisäksi täällä on myös paljon traktoreita ja tähän aikaan vielä kauheampia leikkuupuimureita. Hitaasti mutta varmasti... Onneksi koira on reipastunutkin tässä viime aikoina. Jostain syystä meidän koira on tosiaan aika pelokas, semmoinen säikähtelijä. Ihmisistä kyllä tykkää onneksi, lapsistakin.
kasvattajat saattavat osin tietämättään lisätä sitä rodussa, kun keskittyvät tuottamaan esim. näyttelyissä menestyviä koiria. Se on ikävää.
Luonnevioille on vaikea voida mitään, mutta kyllä koirakouluttajilla on niihinkin keinoja. Edelleenkin olen sitä mieltä, että paljon suotuisia koirakontakteja pienestä pitäen on paras keino totuttaa koira käyttäytymään laumassa.
ja ennekaikkea koirien omistajia!
minkä takia pitä aina kävellä vääräll puolella tietä!
Ja sen koiran ei tarvii tulla haisteleen!
ja se p***a noukitaan sitelä maasta, onko selvä!
Edelleenkin olen sitä mieltä, että paljon suotuisia koirakontakteja pienestä pitäen on paras keino totuttaa koira käyttäytymään laumassa.
esim. täällä haja-asutusalueella se ei ole niin yksinkertaista. Käydään kyllä agilityssa aina kun ehditään, mutta valitettavasti sielläkään koirat eivät saa sosialisoida keskenään.
- Se aran koiran omistaja
minkä takia pitä aina kävellä vääräll puolella tietä!
Mä kävelen ainakin vasemmalla puolella, kuten pitääkin.
Sulla taitaa olla aika paljon ongelmia elämässä, kun noin paljon pitää vihata..
vastaantulijoita ilman muuta, vaan menemme ohi, ellei vastaantulija ole tuttu tai hänen kanssaan sovita, että tutustutaan.
Söpöt terrierit ja chihuahuat kierrämme erityisen kaukaa.
Mun mielesta pahempi ongelma on ne sosiaalistajat jotka päästää koiransa moikkaamaan kaikkia. "Ei tää mitään tee!" ne huutelee, mutta ei tuu mieleen että tää voi tehdä? Sit kun tulee rähädys niin ihmetellään ku ei se meidän Kultipuppeli
ennen tollei... Itselläni on "söpö" koira josta ei uskoisi, että kyseessä on mäyrän, ketun ja saukon metsästykseen alunperin kehitetty terrieri, joka pärjäsi hyvin myös koiratappeluissa. Vai mitä sanoisit? <a href="http://www.elisanet.fi/dixiesound/kuvat/PenniSulo.jpg" alt="http://www.elisanet.fi/dixiesound/kuvat/PenniSulo.jpg">http://www.elisanet.fi/dixiesound/kuvat/PenniSulo.jpg</a> (oikeanpuoleinen koira)Hihnassa moikkaaminen on koiralle stressaava ja epäluonnollinen tilanne. EI kaikille, mutta pääasiassa. Otan koiran sivulle kun tulee koiria vastaan. Tein virheen ja pienenä annoin (tietenkin luvan kanssa) koiran mennä moikkaamaan kavereita, joten nyt joudun pitämään aika lujaa kiinni että päästään muista ohi. Edistystä onneksi tapahtuu koko ajan. Nyt meillä lenkit on lenkkejä ja kun lähdetään koirakaverien kanssa leikkimään, niin se tehdään erikseen tuttujen kanssa.
mutta en osaa sitä poiskaan kitkeä! En vain osaa!
Mutta muuten ihana koira, joten en siitä luovu.
Ja sitä paitsi koira on löytökoira, joten en halua että se toisen kerran elämässään hylätään!
koiria kouluttaa. Paljon on kiinni myös omasta viitsimisestä. Suosittelen myös tuota Tuire Kaimion kirjaa.
Tässä keskustelussa onkin esiintynyt useampi tällainen henkilö, joka osaa koiria kouluttaa. Kertokaahan nyt sitten ne vinkkinnekin, älkääkä vaan valittako ja haukkuko toisia huonoiksi kasvattajiksi.
Mitäs jos kysyisit neuvoa joltain joka osaa koiria kouluttaa. Paljon on kiinni myös omasta viitsimisestä. Suosittelen myös tuota Tuire Kaimion kirjaa.
ja tietämättä mikä on ongelman perimmäinen syy. Ota mielummin yhteyttä alueesi koirakerhoihin ja kysele koulutustilaisuuksista. Siellä voit asiantuntijoiden kanssa yhdessä löytää parhaan tavan koirasi koulutukseen. Toki netistä löytyy sitten ihan haulla ongelmakoirien kouluttajia. Voisit olla yhteydessä heihin ja käydä koirasi kanssa "vastaanotolla".
Mun mielesta pahempi ongelma on ne sosiaalistajat jotka päästää koiransa moikkaamaan kaikkia. "Ei tää mitään tee!" ne huutelee, mutta ei tuu mieleen että tää voi tehdä? Sit kun tulee rähädys niin ihmetellään ku ei se meidän Kultipuppeli
ennen tollei... Itselläni on "söpö" koira josta ei uskoisi, että kyseessä on mäyrän, ketun ja saukon metsästykseen alunperin kehitetty terrieri, joka pärjäsi hyvin myös koiratappeluissa. Vai mitä sanoisit? http://www.elisanet.fi/dixiesound/kuvat/PenniSulo.jpg (oikeanpuoleinen koira)
Hihnassa moikkaaminen on koiralle stressaava ja epäluonnollinen tilanne. EI kaikille, mutta pääasiassa. Otan koiran sivulle kun tulee koiria vastaan. Tein virheen ja pienenä annoin (tietenkin luvan kanssa) koiran mennä moikkaamaan kavereita, joten nyt joudun pitämään aika lujaa kiinni että päästään muista ohi. Edistystä onneksi tapahtuu koko ajan. Nyt meillä lenkit on lenkkejä ja kun lähdetään koirakaverien kanssa leikkimään, niin se tehdään erikseen tuttujen kanssa.