Neljä lasta ja haaveilee viidennestä,

ystävälläni on neljä lasta, vanhin 8v on vaikeasti vammainen, 7v on reipas ekaluokkalainen, 4v päiväkotilainen ujo reppana, 2v raivopäinen uhmis. Ystäväni on hoitovapaalla, tosin ei mitään työpaikkaa ole odottamassa, mies työllisyyskurssilla.



Ystäväni valittaa koko ajan rahapulaa, väsymystä, vähäistä aikaa miehen kanssa, lapset ovat yhden viikonlopun kuukaudessa sijaisperheessä että tätä aikaa olisi.



Nyt ystäväni haluaa viidennen lapsen, jota on jo 9kk yritetty, jostain syystä en jaksa ottaa osaa heidän "lapsettomuuteensa", vaikka ystäväni yrittää selittää että se on ihan yhtä raastavaa kuin oikeasti lapsettoman lapsettomuus, minusta se on vaan tyhmyyttä ja typeryyttä.



Kiitos että sain tänne sanoa suoraan mitä ajattelen, ystävälleni olen yrittänyt tosin sanoin.