Kokemuksia Vammalan sairaalasta?

synnyttäny hiljattain molemmat lapseni vammalassa ja voin vain kehua paikkaa. Kätilöt todella ystävällisiä ja kuuntelevat synnyttäjän toiveita. Synnytystilanteet olleet rauhallisia ja vauvan hoidon ohjausta ja imetysohjausta on saanut riittävästi. Jos yöaikaan synnytät niin lääkärit ovat puhelinsoiton päässä ja tulevat aika nopsaan paikalle. Itse synnytin pelkällä kohdunkaulanpuudutteella eli en tarvinnut erikoislääkäreitä.

Synnytys sujui virka-ajan ulkopuolella. TUnnelma oli rauhallinen ja kätilöitä työvuorossa kaksi. Synnyttäviä naisia oli myös kaksi, joten toinen kätilö oli käytännössä luonani aina, vain välillä kätilöt juoksivat auttamassa toisiaan synnytyssalien välillä.



Minulle pahoiteltiin kovasti sitä, että parempi synnytysamme oli juuri siellä toisessa salissa käytössä - siinäkin salissa oli joku amme, missä minä olin, mutta mulle jäi sellainen kuva, että kätilö ei mielellään olisi käyttänyt sitä, ja kun ei se mullekaan mitään merkinnyt niin en siitä puhunut sen enempää. Ehkä sen olisi saanut jos olisi oikein kovasti halunnut. Palloja, jakkaroita geelikääröjä ja sen sellaisia oli kyllä. Synnytysasennonkin olisi varmaan voinut valita jos olisi tiennyt mitä haluaa, mutta mä kyllä päädyin siihen perinteiseen puolimakaavaan pohkeista kiinni pitävään asentoon siihen gynepöydälle.



Synnytyslääkäri päivysti kotoaan eli ei ollut paikalla, eikä jostain syystä tullut paikalle tai kätilö ei häntä vaan hälyyttänyt. TUohon aikaanVammalassa kuitenkin oli tapana käyttää pc-puudutusta mieluummin kuin epiduraalia, mutta koska lääkäri oli juuri viettämässä jotain harvinaista lepotaukoaan niin se siis jäi minusta saamatta. Anestesialääkäri oli koko ajan sairaalassa, mutta leikkaussalissa ne 3 tuntia, jotka minä avautumisvaiheessa vietin. Tuon ajan lopulla anestesiologi tuli synnytyssaliin ja totesi, että laittaa epiduraalin, jos ehdottomasti haluan, mutta että homma on jo niin pitkällä, etten todennäköisesti ehdi saada siitä muuta kuin päänsäryn.



Mä siis synnytin akvarakkuloilla, lämpimällä suihkulla ja muutamalla henkosella ilokaasua.



Mittareita ja antureita ei käytetty ollenkaan. Vain ennen synnytystä otettiin supistuskäyrä vatsan päältä. En tiedä, oliko kyseessä Vammalan käytäntö vai liittyikö se siihen ettei epiduraaliakaan ollut niin ettei niitä tarvittu.



Itse synnytyksessä siitä rauhallisuudesta ja tilasta ja ajasta, jotia Vammalassa on Taysia enemmän, ei ehkä ehtinyt niin huomatakaan. Mun synnytys ainakin eteni aika nopeasti joka tapauksessa. Mutta synnytyksen jälkeen Vammalassa oli myös eritäin rauhallista, meille tarjottiin perhehuonetta ja isä sai olla läsnä koko ajan, muutenkin vierailut oli kiinni vain minusta. Sairaalassa oli hiljaista ja aika uneliasta. Ruokaa sai joko omaan huoneeseen tai yhteiseen oleskelutilaan jossa olisi ollut lisäkseni pari muuta äitiä. Imetyksestä oltiin kovin kiinnostuneita ja sitä oli koko ajan joku neuvomassa niin että minua itseäni jopa hieman ahdisti kun se ei oikeastaan kuitenkaan sujunut ja olisin halunnut mieluummin jatkaa rintamaitoa korvikkeella mutta nämä olivat niin KOVIN imetysmyönteisiä. Luulen kuitenkin näin jälkeenpäin, että jos olisin selvästi sanonut että nyt riittää kiitos niin olisivat ne sen lopettaneet. Minä en vaan siinä uuden äidin epävarmuudessani osannut sellaista sanoa. Useimmathan ainakin väittävät kaipaavansa nimenomaan imetystukea, sitä siellä kyllä sai. Muutenkin olivat kovin kannustavia ja neuvovaisia ja kylvetyksestä alkaen kaikki jutut käytiin läpi.

Näin olen kuullut monelta, että kohtelu on ystävällistä ja kiireetöntä, ohjausta saa niin paljon kuin haluaa ja imetykseen panostetaan. Taidanpa tosissani harkita Vammalaa Tays:in sijaan...