^^ Neliapiloiden Syyskuu ^^

Terveisiä vaan taas kaikille neliapiloille.

Taas on pino "jähmettynyt johonkin koomaan". =)



On: Mulla rupee ne aikaisemmista raskauksista tutuiksi tulleet ongelmat pukkaamaan päälle. Raskaus taitaa olla mulle henkisesti vaikeaa aikaa. Iltaisin juuri ennen nukkumaan menoa olen hirveän hermostunut ja ahdistunut. En osaa rentoutua ja on sellainen olo, että jotakin pahaa tapahtuu. Sitten kuitenkin nukahdan helposti ja päivät menee ihan ok. Öisin saatan nähdä painajaisia (mustasukkaisuus unia) ja minä en edes ole mustasukkainen tai edes koskaan epäile tuota ukko kultaa uskottomuudesta, mutta raskaus ajan unet on ihan älyttömiä. Olen tämän tulkinnut siten, että koen itseni erittäin epä seksikkääksi ison mahan kanssa.

Ja tiedän kokemuksesta, että nämä pahenevat viikko viikolta loppua kohden.

Masu kaveri on hirmuinen potkija ja mesooja. Etenkin illalla kun oikaisen sänkyyn niin alkaa sellainen ilta jumppa, että huh hah hei. Joskus yölläkin olen herännyt potkimiseen.



Mitäs Lyydia, Nani ja kaikki muut neliapilat? Miten teillä menee?



Sirppana rv 22+4

Tänne ei kuulu mitään ihmeellistä. Eka neuvola on takana ja ultraan sain ajan parin viikon päähän. Painoa on vähän liikaa jo alkumetreillä, joten pitää yrittää olla tosi tarkkana syömisten kanssa.



On tosi kivaa lukea pidemmälle ehtineiden juttuja, kun itse niin malttamattomana odottaa ajan kulua. Toisaalta nuo tulevat vaivat liitos- ja selkäkipuineen, turvotuksineen jne jo vähän pelottaa. Jokainen raskaus on meinaan ollut fyysisesti edellistä rankempi, joten en edes uskalla ajatella, missä jamassa olen kevään koittaessa. Toisaalta esimerkiksi vauvan liikkeet on kuitenkin niin ihana juttu ja tekevät tämän odotuksen niin paljon konkreettisemmaksi, että en millään jaksaisi odottaa. Oi sitä silittelyä mahan päältä...tosi ruusuiset ajatukset siis vielä toistaiseksi:)



Me ei olla kerrottu edelleenkään kuin muutamalle kaverille ja jotenkin mulla on tullut siinä ihmeellinen rimakauhu. Jotenkin toivon, että monet kuulisi sitten aikanaan muiden kautta, jotta en itse näe, jos ovat kovin järkyttyneitä tai pitävät meitä ihan hulluina. En edes tiedä, miksi ajattelen näin, mutta ehkä koska meidän kaveripiirissä ei kovin monella ole neljää lasta tai enempää. Toisaalta se muiden mielipide on ihan toissijaista, kun me itse halutaan kuitenkin vielä se yksi ihana lapsi katraaseemme!



9+3

En voi tajuta miten en tännekkään ehi enää ollenkaan! Miten sitä sitten ku vauva tänne kaaokseen syntyy...???



Kelan sivuilta vihdoin sain eilen lukea että ovat äippärahapäätöksen tehneet, kylläpä siinä taas kesti! En ymmärrä miten se voi olla noin hidasta ku ne saa mun YEL-tulot suoraan eläkelaitokselta ja ei siinä pitäs olla mitään nokan koputtamista. Pitihän niiten tuossa lisätiedusteluja tehdä että aidonko tehdä töitä vanhempainrahakautena...mistä sen yrittäjänä voi etukäteen tietää??? Kirjotinki vastauksena heille että ilmotan kyllä jos olen joutunu töitä tekemään...



Sirppana: Muaki ahistaa iltasin. Luulen kylläkin että se liittyy tähän olotilaan ja ku en löydä sellaista asentoa sängyssä että ei ahistais eli luultavasti nuo mu laskimot on niin lutussa ettei veri kierrä ja sitte alkaa ahistamaan. Unia mää en nyt jostain syystä näe ollenkaan (tavallisesti näen joka yö), viime raskaudessa oli kauheita painajaisia. Taidan vaan nukkua niin huonosti ja katkonaisesti etten pääse uniasteelle asti koko yönä...saa sitä sitte ihmetellä ku väsyttää...



Fourcats: Älä anna muitten vielä iloasi raskaudesta ja neljännestä pienokaisesta! mun mielestä se on kyllä niitten häpeä jos eivät teidän onneenne yhdy, eihän se oo niiltä pois tai niiden vaivana! Mutta ymmärrän kyllä huolesi...

Musta kans tuntuu ettei mun ukkokulta ole kehannu kertoa monellekkaan että meille nelonen tulee ja ihan kohta vielä. Niitten suvussa ei kauheesti monilapsisia perheitä ole toisin kuin meillä ja mulla se on niin paljon luontevampaa kertoa varmaan...



( . ) Olo on mitä kamalin! En voi ymmärtää että miten tää nelosen oottaminen voi olla niin erilaista ku noitten kolmen aikasemman!! Joka paikka kränää ja on sanonut sopparit irti, kolottaa, vihloo, turvottaa, repii, supistelee ja kunnolla! Pe yritin vähän haravoida ja tulin niin kipeäksi että. Illalla piti ajaa autolla 3h ja mua supisteli aivan kauheesti koko ajan. Puhaltelin siinä välillä ihan tosissaan..Jalat puutui vähän väliä ja takareisissä tuntui painetta ja sinne oliki tän seurauksena ilmestyny mustelmat ja kunnon verenpurkaumat eli verenkierto ollu heikkoa...

Yöllä en sitten saanu nukutuksi suppareiden ja kipujen takia, joka asento vaan sattui. Mies pelkäs ihan tosissan että mää alan synnyttään..

Muutenki kaikki liikkuminen aihettaa hirveitä suppareita, ei siis voi kuvitellakaan että kävis reippaalla iltakävelyllä...sellasta pientä hipsuttelua ja ankkavankka vaaputtamista.

Toksemia on alkanu pelottaan ihan erilailla ku aiemmin, vaikka tuossa prot plussalla kävivätki. Nyt päänsärky on ilonani heti herättyäni, turvotus on jotain ihan kamaa. Sormet on niin paksut ja tunnottomat että näppiksellä kirjoittaminen on vaikeaa. Naama on pöhöttyny ja jalat ei mahu mihinkään kenkiin, paineet on onneksi ihan kohtuulliset kotimittarilla ja vauvaki tuntuu liikkuvan ihan normisti...Nla on perjantaina ja aattelin kysyä saisko niitä stickejä kotiin muutaman ettei tartte pelätä niitä proteiinien nousuja (noitaku ei myydä apteekissa, miksiköhän??)



Vauvan vaatteita olen nyt kolme koneellista pessy. Aika sinivoittoista on tuo väritys noissa mutta en kyllä ala kaikkia vaatteita tyttöjen väreihin ostamaan. Laitan sitte vaikka sinisen bodyn seuraksi mekon tmv. Ovat vaan niin hyvässä kunossa nuo kuopuksen vaatteet että ihan hyvin voin vielä niitä käyttää. Vielä ois ainaki yks koneellinen vaatteita ja sitte pitäs käydä vaunujen (neki siniset) ja turvaistuimen kimppuun. Noihin vaunuihin olen yrittäny ettiä sellaista "tyttöjen väristä" sadesuojaa mutta kaikki mitä oon löytäny ovat sinisiä tai mustia...ööh..



Missähän tosiaan kaikki luuraa?? Lyydiat ja muut...huhhuuta!!



nani ja Junnu poksuu jo rv32!!! (taas yks välietappi saavutettu!!)

hei tässä pikaisesti tietoni

helmikki molemmat 32v,lapset -04, -06, -08 ja LA 25.4.2011



helmikki 10+1

Fourcatsilla oli kovin tutun kuuloisia mietteitä. Ruusuisin miettein odotan minäkin pahoinvoinnin loppumista ja auvoisaa loppuraskautta mahan silittelyineen ja vauvan liikkeineen :-) Ja toisaalta muistelen niitä kaikkia liitoskipuja ja turvotuksia...

Me ei olla kerrottu raskaudesta vielä kenellekään. Parille kaverille tekisi jo mieli kertoa, mutta olen vielä malttanut mieleni. Miehen kanssa sovittiin että lapset saa tietää ensin, ja niille kerrotaan varmaankin np-ultran jälkeen. Levittäkööt he sitten tietoa muille :-) Tiedän kyllä, että meillä yksikään isovanhemmista ei ota uutista ilolla vastaan, joten sikälikään ei ole kiirettä kertoa.

Missä vaiheessa te muut olette raskaudesta lapsille kertoneet? Ja kuinka uutinen otettiin vastaan?



Sirppana, mäkin näen ihan outoja unia aina raskausaikoina, tosin välillä muulloinkin. Nytkin näin jo yhtenä yönä unta kuinka oltiin kavereiden luona kylässä kun multa meni lapsivedet. Menin niiden vessaan ja tunsin vauvan ihan selvästi mahan läpi. Eikä se liikkunut yhtään niin ajattelin että se on kuollut. Hoin vaan että tää on 29 viikko, tää ei voi olla totta! Ja tietenkin seuraavana päivänä pahoinvointi oli paljon tavallista maltillisempaa ja olin jo varma keskenmenosta...



Nani, tsemppiä kaikkien vaivojen kanssa! Pian ne helpottaa ja saat vauvan syliin :-) Mua vähän huvitti toi sun kommentti ettet ala tyttöjen värisiä vaatteita osteleen. Niin mäkin luulin kun kolmas oli tyttö 2 pojan jälkeen. Lahjaksi tuli kuitenkin paljon tyttöjen vaatteita ja tulihan niitä itekin osteltua. Ja niin ne siniset ym. sitten vaan aina jäi kaapin perukoille. Edelleen saatan laittaa tytön kaappiin veljien vanhoja collegehousuja ym. "kotikäyttöä" varten, mutta käyttämättä ne aina vaan jää...



Helmikille tervetuloa mukaan! Kiva että meitä pyörii täällä vielä keväälläkin muitakin!



Paritonsukka rv 9+0

No niin lomalta on palattu, ja se menikin ihan kivasti rentoutukseksi.



Rakenneultra oli keskiviikkona ja siellä oli kaikki hyvin, ja tytöltähän se näytti. Mulla on ollut siinä vähän sulattelemista, jotenkin ajattelin sitä poikaa niin kovasti. Mutta kyllä pikkuinen tyttö on meille erittäin tervetullut. Meidän pienempi tyttö, oli kovin iloinen koska hänellä ei koskaan ole ollut pikkusiskoa...



Kätilö laittoi vielä yhden ultra-ajan lääkärille 6 viikon päähän, jossa lääkäri vielä katsoo sydämen rakenteita. Se on vain varuiksi, koska meillä on esikoisella sydänvika.



Närästys on jälleen alkanut, ja se on yhtä ärsyttävää kun aina ennenkin. Inhottaa kun pitää pitää paljon kumarrella tuon poijan takia lattialle, niin koko ajan on oksennuksen maku suussa, yök.



Kiirettä pitää jälleen, kun olen koittanut leipoa tuon pojan 1 vee synttäreille. Kyllä aika on mennyt äkkiä, ensi viikolla tulee vuosi pojan syntymästä.



Nyt pitää palata aamuhommiin



Ofelia 22+3

Aattelin tulla teitäkin moikkaamaan pitkästä aikaa!!



Täällä tuli sitten jo toinen km lyhyen ajan sisällä ja nyt on sitten pienitauko yrityksen kanssa.



Aatella pian tuo Juliuskin on jo 1 vuotias.



Me ollaan varattu hänen 1v päivälle kuvausaika että mennään otattaa perhekuva sekä muksuista yhteiskuva ja Juliuksesta yksin.



Jouluksi lähetään koko perhe rovaniemelle joulupukin maahan.



Mutta nyt poikaa syöttää kun heräs just päikkäreiltä.Illalla mennään hevisaurusta kattomaan ideaparkkiin :)

vielä sen verran että Juliuksen 10kk mitat on 10180g ja 80,5cm

Ofelia: onnea hyvistä ultra kuulumisista. =) Vai, että pieni tyttö tulossa. Ei muuta kun mekkoja ja vaaleanpunaista ostelemaan. =)

Ja meillä kans ens viikolla juhlitaan nuorimmaisen synttäreitä, mutta ikää onkin jo sitten huikeat 3vuotta. =)



Paritonsukka2: Me kerrottiin lapsille ja muillekin joskus sillon rv 8 kun olin käynyt alkuraskauden ultrassa. Oli kyllä vaikea päättää kertoako silloin vai ei, mutta kun ei jaksanut pitää salassa pitempään. Ja yllättävän hyvin uutinen otettiin vastaan kun taas sukupuolesta tuli sitten anopilta narinaa kun taas poika.



Jonna: tsemppi hali km:n jälkeen. Aika rankkaa varmasti.



Nani: Miten noi sun viikot on jo noin pitkällä? Tää aikahan menee ihan siivillä. Kohta sulla on jo vauva kainalossa ja sitten voit unohtaa kaikki vaivat. =)



Lyydia: Missä luuraat? Minä alan kärsimään jo vierotus oireita kun ei ole susta kuulunu mitään pitkään aikaan. Tuus välillä kertoo kuulumisia.



On: Huomenna pitäs käydä pinnasänky maalaamassa pintaan ja sitten sen saakin siistinä viedä kellariin odottelemaan ensi kevättä. Poika oli purru reunat niin pilalle, että oli pakko paikata ja maalata reunat. En ehkä muuten olis viittiny, mutta kun yhdellä vasta ollut tuo sänky ja ei ollut mikään kovin halpa niin ajattelin, että kyllä se kannattaa korjata ja kun olen alan ammattilainen niin ei ole mikään iso juttu tehdä tollanen pikku korjaus operaatio hyvälle pinnikselle.

Ja nyt on meillä hommattuna baby björn sitterikin. =) Jee ja sain todella siistikuntoisen ja vielä melko edullisesti. Nyt vielä kun hoitopöydän ja pienen toppapuvun sais niin olis kaikki aika hyvällä mallilla.



Kävin siellä pelkopolillakin tällä viikolla juttelemessa kätilön kanssa ja jäi kyllä tosi hyvä mieli. Seuraavan kerran menen sitten loppu raskaudessa synnytystapa arvioon jossa katsotaan vauvan kokoa ja sitten sen mukaan katsotaan pitääkö saada synnytys käyntiin vai voidaanko odotella ja antaa vauvan kasvaa lisää. Mutta päätin, että ennen sitä en liikoja mieti synnytystä, vasta sen jälkeen rupean miettimään ja jännittämään kauhulla synnytystä.



Sirppana rv 23+5

On tosiaan vierähtänyt pitkä tovi kirjoittamatta :/ Vähän vissiin laiskottanut...



Sirppana:Kiva, että pelkopolikäynti oli onnistunut. Aika hurja oli se sun anopin kommenti :( Mulla on kans tässä raskaudessa tullut noita ikäviä kommentteja..ja sitten täys hiljaisuus kun on uutisen kertonut...ei siis onnitteluja eikä muutakaan. Välillä käy harmittaan, mutta sitten ajattelen, että meidän päätös, meidän vauva ja me ollaan onnellisia vaikka muut ajattelis mitä vaan ;-)



Ofelia: Onnea hienoista ultrakuulumisista:) Pieni tytöntyllerö-ihanaa:)



Jonnalle halit täältäkin. Teillä nyt on huonoa tuuria:(



Paritonsukka: Me meinattiin ensin säästellä uutista np-ultraan, mutta sitten kun olin niin huonovointinen niin oli pakko kertoa lapsille.



Nani: Tosi kurjaa, että sun raskaus on nyt noin hankala. Mulla oli kolmas raskaus ihan kamala eikä tääkään nyt mitään ruusuilla tanssimista ole ollut...mut jotenkin ehkä kuitenkin helpompaa kuin kolmannen kanssa. Jaksuja-kohta on rakas sylissä:))



Tervetuloa helmikki:)



Oma napa: Toinen sokerirasitus takana ja sieltäkin tuli puhtaat paperit-jee!!! Mutta sitten tulikin seuraavana päivänä vähän kurjempia uutisia. Samalla kun oli rasitus niin mulla otettiin ekat maksa-arvot kun mullahan on ollut kaikissa raskauksissa hepatoosi. No, ne arvot näyttäis nyt sitten olevan nousussa :(( Ens vkolla otetaan uudet kokeet ja sitten katsotaan lähteekö lähete äippäpolille. Synnärilläkin kävin pari vkoa sitten kääntymässä supistelujen takia. Yhden päivän oli jo aika kovia kipuja selässä ja alamahassa ja supisteli. Ei kuitenkaan löytynyt mitään syytä ja paikat onneks visusti kiinni. Pikku murusen painoarvio oli 720g. ELi täällä mennään nyt vähän päivä kerrallaan ja jännitellään seuraavien verikokeitten tuloksia... Poitsu onneks on yleensä tosi liikkuvainen, joten äiti pysyy rauhallisena sen suhteen ;-) Melkein kaikki hankinnatkin alkaa olla tehtynä...kirpparit ostettu tyhjäks pienistä pojan vaatteista :D



Lyydia kera poitsun rv 26

Lyydia: Ihanaa kuulla sinusta pitkästä aikaa. Kiva, että sokerirasitus oli ok. Mitenhän nuo maksa arvot nyt sitten vaikuttaa jatkossa? Lieneekö tulossa sittenkin joulu vauva?

Mikäs päivä saat seuraavat tulokset?



On: Neuvolassa käyty. Kaikki ok, paitsi painoa tullu neljässä viikossa 4kg. Tosin viimeksi käydessä olin kipeä enkä ollut syönyt moneen päivään kunnolla, mutta silti 4kg hui. Vali valihan siitä painosta tuli. Ja mulla kans on seuraava sokerirasitus kahden viikon kuluttua.

Vauva hillu kuin hullu. Oli terveydenhoitaja ja harjoittelija ja niitä todella huvitti kun vauva melskas koko ajan ja maha heilui ja sydänäänien kuuntelustakaan meinannu tulla mitään. Mutta tämä kaverihan on ihan mahdoton liikkuja.

Sf mitta meni yläkäyrän yläpuolella reippaasti n.27cm kun pitäs vissiin olla jotain 20-22 et olis normaali.

Eipä sen kummempaa tällä erää.



Pitää mennä pyykkituvalle. =)



Sirps rv 24+3