Lue keskustelun säännöt.
Mahdoton sisko, jolle kaikesta huolimatta haluan järjestää Vauvakutsut, APUVA!!!!
30.08.2010 |
Pakko ensin vähän pohjustaa, eli olen ajatellut järjestää isosiskolleni (9 vuotta vanhempi kuin minä) vauvakutsut, vaikkemme viimeaikoina ole kovin lämpimissä väleissä ollutkaan. Syy ettemme ole kovin paljoa yhteyksissä olleet on seuraava:
Menin reilu kuukausi sitten naimisiin, hänestä piti tulla kaasoni, mutta vajaa kuukautta ennen häitä hän suuttui minulle jostain täysin mitättömästä asiasta ja ilmoitti ettei halua enää olla kaasoni.
Hän oli tuolloin jo raskaana, mutten tiennyt sitä silloin ja nyt kun tarkemmin ajattelen asiaa, saattoi siskoni ylireagointi johtua myös siitä. Itse olin myös raskaana (ja olen edelleen) ja myönsin hänelle kun yritimme sopia asiaa että olen varmasti ollut itsekeskeinen ja ylireagoinut tiettyihin asioihin koska tämä raskaus on muutenkin tehnyt minusta herkästi räjähtävän eli toisin sanoen tunteet on melkoisen pinnassa ja herkässä. Pyysin anteeksi jos olin häntä huomaamattani loukannut, koska en todellakaan ollut häntä tahallisesti loukannut, jos olin ollenkaan. edelleenkään hän ei ole osannut sanoa oikeaa syytä tai konkreettista asiaa miten häntä olisin loukannut, pelkkiä syytöksiä sain niskaani ja paisuteltuja juttuja. Hän ei voinut tuolloin sanoa olevansa ihan samassa tilanteessa (eli raskaana), mikä olisi varmasti laukaissut koko tilanteen.
En voi täysin antaa omalle ISOsiskolleni anteeksi, että hän jätti minut pulaan vajaa kuukausi ennen häitäni, vaikka kaiken sain kyllä järjestettyä sitten ilman hänen apuaankin, kun sain "suostuteltua" hyvän ystäväni kaasokseni (hänellä siis ihan älyttömän paljon töitä ja epäili ettei hänellä olisi tarpeeksi aikaa, vaikka tahto oli kova). Siskoni aiheutti myös vähän muuta "draamaa" esim ilmoittamalla kaikille polttareihini kutsutuille vieraille että (suora lainaus:) "Polttarit on peruttu -kysykää morsiammelta että miksi!!" ja peruutti kaikki polttareita varten tehdyt varaukset kysymättä morsiusneidoilta (toinen heistä oli siis juuri se hyvä ystäväni joka sitten jatkoi kaason tehtävissä) mitään ja he joutuivat aloittamaan puhtaalta pöydältä, vain kuukausi ennen häitä.. Noh, ne nyt on jo menneen talven lumia, mutta jotenkin tuntuu kovin vaikealta luottaa enää tuohon ennen niin rakkaaseen isosiskoon, jonka apuun yms ennen saatoin luottaa kuin peruskallioon.
Nyt kun tiedän että mieheni sisko ja tämä samainen ystäväni on järjestämässä minulle vauvakutsuja joihin halusin siskonikin kaikesta huolimatta kutsua, on alkanut mieltäni painaa se, kun siskollani ei ole kovin paljoa tällaisia "tyttökavereita" kenelle tulisi mieleen tuollaisia järjestää ja olen nyt miettinyt että pitäisikö minun sitten.. Haluaisin koko sydämestäni antaa siskolleni tuon teon anteeksi ja osa minusta kai onkin jo antanut ja haluaisin taas olla läheinen siskoni kanssa, mutta tuntuu että hän on edelleen kylmä ja etäinen minua kohtaan, eikä hän myönnä tai kai edes usko tehneensä MINULLE mitään väärää, vaan minä olen edelleen se pahis, joka hänen mielestään on arvostellut hänen perhettään ja uutta miestään yms yms. Arvosteluna hän on ottanut mm sen kun minulla sattuu oleman sellainen ensimmäistä kertaa mies (siis yleensäkin. 1 kerran olen joskus 15 v seukkaillut eikä sekään ollut vakavaa, tämä siis ensimmäinen vakava suhteeni) jota koko meidän sukumme rakastaa ja nyt kun minulla on omakotitalo, (tai siis miehelläni on) hyvät tulot, esikoinen tulossa ja muutenkin menee tosi hyvin ensimmäistä kertaa elämässäni niin hänen mielestään minä leveilen asialla ja väheksyn heitä.
Mieheni tulee toimeen siskoni kanssa, mutta on itse sanonut ettei ikinä tule hänelle antamaan anteeksi miten siskoni saattoi minulle tehdä niin. Ja hänen mielestään ”se tyhmä lehmä ei ansaitsisi sellaisia” mutta sanoi kuitenkin että totta kai jos haluan hänelle sellaiset järjestää niin saan.
Tahtoisin järjestää hänelle kovasti ne vauvakutsut, mitä hänelle ei ole kahdesta ensimmäisestä lapsesta järjestetty mutta pelkään kovasti, että hän luulee minun leveilevän taas rahoillamme tai jollain muulla, kun tuntuu että kaikki mitä teen, niin on vain leveilyä.
Auttakaa, mitä minun pitäisi tehdä?
Pahoittelen mahdollisia kirjoitusviheitä
Kommentit (38)
no siskoni tuntien tiedän että hän juuri tälläisestä hössötyksestä pitää ja ihan varmasti haluaisi tälläiset hänelle järjestettävän.
Olen pitänyt isosiskoani yhtenä parhaimpana ystävänäni jo monen vuoden ajan ja tiedän että hän on myös minua.
Totta maar minullakin on vuosien varrella häneen hermot mennyt mutta olen antanut anteeksi enkä edes sanonut "pienimmistä asioista" koska hän kaikesta huolimatta on minun siskoni ja minun tulee häntä rakastaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siis kyllähän me nyt tekemisissä olemme ja ihan ok väleissäkin, onhan kaksi hänen lastaan minun kummilapsiani.
Olen vain viimeaikoina alkanut tuntea ihan hirveän huonoa omaatuntoa että miksen pidä siskooni enempää yhteyttä ja miten jaksan vieläkin hänelle olla loukkaantunut asiasta, kun mitään muuta en haluaisi kuin pienen ja yksinkertaisen anteeksi pyynnön, mutta ilmeisesti siskoni ei sellaista ymmärrä antaa, kun ei ymmärrä edes mitään väärin tehneensä..
tilanne vain tuntuu ihan mahdottomalta ja haluaisin vain siskoni takaisin sellaisena kun hän oli. Tuntuu vain että hän on muuttunut viimeisen vajaan vuoden aikana jotenkin niin kylmäksi ja katskeran oloiseksi etten enää edes ymmärrä miten voisin korjata välimme kun hän ei ymmärrä tehneensä mitään väärin ja esimerkiksi vanhempamme vain taputtelevat siskoani päähän ja minun pitäisi antaa myöden ja YMMÄRTÄÄ kun niillä on nyt niin tiukkaa kun hänen miehensäkkin lomautettiin ja siskoni on raskaana ja kotona on niin pieniä lapsia yms.
Ai niin! enkä edes tiennyt siskoni miehen olevan lomautettu, ennekuin äitini siitä minulle mainitsi, joten en olisi senkään takia ymmärtänyt pitää turpaani kiinni meidän raha-asioistamme ja olisin ymmärtänyt olla puhumatta siitä miten me remontoimme vauvallemme huoneen ja miten ihanaa on kun pääsee ostamaan kaikkia vauvajuttuja.. Koska jos olisin tiennyt heillä olevan NIIN tiukkaa, en olisi ihan sen takia noista asioista puhunut jotten vahingossakaan loukkaisi.
ÄH. Olisi ollut mukava kuulla joltain muultakin kuin mieheltäni, että minä en ole tehnyt väärää, siskonui käyttäytyy älyttömän lapsellisesti ja olen ihan hyvä ihminen vaikka siskoni minut haulluikin ihan lyttyyn ja imatuntoa kalvaa kun en pidä yhteyttä.
Mut hei kiitos nyt teillekkin että jaksoitte lytätä mut takaisin sinne maanrakoon!
AP
vauva-juhlistasi.
Ihan vain siksi että sinullehan niitä järjestetään. Anna arvo ystävillesi, jotka haluavat sinua ilahduttaa.
Siskoosi voit tietenkin yrittää pitää yhteyttä. Mutta kohtuus kaikessa. Olen oppinut sen kantapään kautta itsekin.
Että minun pitäisi olla meistä se "aikuinen" ja lopettaa tälläinen lapsellinen kiukuttelu.
Tai ainakin äitimme on tätä mieltä, minä olen kohtuuton kun haluaisin siskoltani anteeksipyynnön ohareistaan ja minun pitäisi ymmärtää ja ymmärtää ja ymmärtää. Mä en olisi ikinä siskolleni voinut tehdä niin.
Kun siskostani kyllä huomaa sen, että hänkin haluaisi olla enemmän yhteyksissä, tai ehkä minä vain haluan kuvitella niin, koska olemme aina olleet todella läheisiä, isosta ikäerostamme huolimatta... En vain olisi ikinä uskonut että tälläinen asia välimme pilaisi. Enpä tosin olisi ikinä uskonut että siskoni voisi minulle näin tehdä. Mutta kai minun sitten pitäisi antaa asioiden olla ja antaa väliemme olla tulehtuneet kunnes välit menisivät kokonaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos kutsuisit siskosi pullakaffelle ja nostaisit kissan pöydälle ja puhuisitte asiat selviksi. Vikaa on varmasti molemmissa ja asiat on jumissa kun niitä ei selvitetä.
tällöin sinä kyllä tosiaankin annat välillisesti ymmärtää, että sinä olet toiminut väärin ja siskosi oikein. Itse en antaisi tuollaista pulaan jättämistä ihan helposti anteeksi. Pitäisin kohteliaat välit, mutta siinä kaikki. Ja sinun pitäisi vielä mielestäsi pyrkiä miellyttämään myös äitiäsi. Kysyn vaan, miksi?
Anna ajan kulua.
tilanne vain tuntuu ihan mahdottomalta ja haluaisin vain siskoni takaisin sellaisena kun hän oli. Tuntuu vain että hän on muuttunut viimeisen vajaan vuoden aikana jotenkin niin kylmäksi ja katskeran oloiseksi etten enää edes ymmärrä miten voisin korjata välimme kun hän ei ymmärrä tehneensä mitään väärin ja esimerkiksi vanhempamme vain taputtelevat siskoani päähän ja minun pitäisi antaa myöden ja YMMÄRTÄÄ kun niillä on nyt niin tiukkaa kun hänen miehensäkkin lomautettiin ja siskoni on raskaana ja kotona on niin pieniä lapsia yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos kutsuisit siskosi pullakaffelle ja nostaisit kissan pöydälle ja puhuisitte asiat selviksi. Vikaa on varmasti molemmissa ja asiat on jumissa kun niitä ei selvitetä.
Ei onnistu, valitettavasti...
Siskoni ei ilmeisesti ymmärrä tehneensä mitään väärin, enkä halua häntä syytelläkkään jatkuvasti (vaikka aihetta olisikin) koska hän herkkä nahkaisena takuulla ottaisi herneen nokkaansa. Enkä haluaisi häntä loukata enempää kuin tarvisi..
Hän sai minut haukkua pystyyn kun viimeksi yritin asiaa sopia ja kun minä puolustin itseäni ja yritin selittää että hän on ymmärtänyt väärin enkä todellakaan halunnut häntä loukata, sulki siskoni korvansa, ei halunnut edes kuunnella selityksiäni ja poistui paikalta nokka pystyssä että ei hän kuuntele tuollaista!
Enkä siis halua siskoani mitenkään lahjoa enkä todellakaan sitä yritä. Haluaisin vain suode siskollen ikin tälläisen, kun tiedän kuinka mukavaa on kun joku on tälläisiä järjestämässä...
pelkään myös että kun kutsun siskoni omiini, niin hän luulee minun hierovan vasten hänen naamaansa että kuinka erinomainen minä olen kun minulle tälläisiä järjestetään... yms..
Ja tiedän että olisin hänelle tälläiset järjestänyt jos välimme eivät oisi näin kipeät.
Hän sai minut haukkua pystyyn kun viimeksi yritin asiaa sopia ja kun minä puolustin itseäni ja yritin selittää että hän on ymmärtänyt väärin enkä todellakaan halunnut häntä loukata, sulki siskoni korvansa, ei halunnut edes kuunnella selityksiäni ja poistui paikalta nokka pystyssä että ei hän kuuntele tuollaista!
Fakta on kuitenkin se, että nimenomaan siskosi jätti sinut pulaan eli loukkasi sinua ja on sinulle anteeksipyynnön velkaa. Jos alat madella hänen edessään, saat tehdä sitä loppuikäsi. Vähän itsekunnioitusta, nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän sai minut haukkua pystyyn kun viimeksi yritin asiaa sopia ja kun minä puolustin itseäni ja yritin selittää että hän on ymmärtänyt väärin enkä todellakaan halunnut häntä loukata, sulki siskoni korvansa, ei halunnut edes kuunnella selityksiäni ja poistui paikalta nokka pystyssä että ei hän kuuntele tuollaista!
Fakta on kuitenkin se, että nimenomaan siskosi jätti sinut pulaan eli loukkasi sinua ja on sinulle anteeksipyynnön velkaa. Jos alat madella hänen edessään, saat tehdä sitä loppuikäsi. Vähän itsekunnioitusta, nainen.
tiedän ettei minun todellakaan kuulu madella, enkä siis sitä ole ajatellut tekevänikään vaikka hänelle kutsut järjestäisinkin.. Kiitos kuitenkin, oli mukava kuulla rohkaisevia sanoja ja ihana kuulla etten minä ole väärässä ja ettei minun tarvitse aina joustaa vaikka siskoni onkin niin saatanan nättinokkainen..
Minä kuitenkin kaikesta tästä huolimatta syvällä sisälläni rakastan vielä siskoani ja ihan täysin vilpittömästi haluaisin että siskonikin saisi jotain sellaista, pitäisi varmaan sitten ottaa yhteyttä johonkin yhteiseen tuttavaamme ja vihjaista että pitäisikö sille tälläiset järjestää.. Jotenkin vain tuntuisi helpommalta järjestää ne itse, vaikka itsellänikin on käynyt mielessä, että siskoni voisi tulkita asian juurikin niin että hän voi pompotella minua miten lystää ja kohdella ihan miten haluaa, ja minä annan aina anteeksi, ilman anteeksipyyntöäkin...
No, kai sitä sitten täytyy olla järjestämättä, kun mä en vaan voi sille mitään että olen sisimmiltäni näin empaattinen että toivoisin siskollenikin tälläisiä kutsuja mitä minulle järjestetään.
Ehkä mä sitten olen vaan niin säälittävä reppana kun "annan siskoni kävellä ylitseni" vaikken niin ole tehnyt. Mä vaan rakastan sitä vaikka siitä onkin tullut ihan erilainen mitä se on ollut... Ehkä mä sitten olen vain huono ihminen kun haluaisin asiat kuntoon siskoni kanssa.
Näin en vain itsestäni ajattele ja olen kyllä päättänyt etten mitään häneltä enää koskaan pyydä, anteeksi pyyntöä odotan edelleen (ihan sama vaikka nyt äitini mielestä olen ihan kohtuuton kun tälläistä vaadin) ja tiedän etten ole mitään väärää tehnyt enkä todellakaan ala matelemaan.
AP
Ps. Anteeksi jos kirjoituksesta puuttuu paikoitellen johdonmukaisuus ja on täynnä kirjoitusvirheitä, lukihäiriö ja kiirellä kirjoittaminen tuppaavat aiheuttamaan sekavuutta tekstiin :D
oltiin serkkuni kanssa tosi läheisissä väleissä hänen mennessään naimisiin ja ollessaan raskaana.ja tietty myös sitä ennen ihan kakarasta lähtien.kun hänen vauva sitten syntyi, soitin heti mahdollisuuksien mukaan serkulleni ja onnittelin.sovittiin, että hän ilmoittaa, kun on hyvä hetki tulla kylään.tätä ei ole vielä tapahtunut ja hänen lapsensa syntyi vuonna 2001..kuulin,että hän on loukkaantunut, koska en siinä puhelussa onnitellut häntä!!ei totta,mutta jos häntä lämmittää niin antaa olla.en sinuna järjestäisi mitään vauvakutsuja!ei ole ansainnut vaikka siskosi onkin.voimia ja onnellista odotusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oltiin serkkuni kanssa tosi läheisissä väleissä hänen mennessään naimisiin ja ollessaan raskaana.ja tietty myös sitä ennen ihan kakarasta lähtien.kun hänen vauva sitten syntyi, soitin heti mahdollisuuksien mukaan serkulleni ja onnittelin.sovittiin, että hän ilmoittaa, kun on hyvä hetki tulla kylään.tätä ei ole vielä tapahtunut ja hänen lapsensa syntyi vuonna 2001..kuulin,että hän on loukkaantunut, koska en siinä puhelussa onnitellut häntä!!ei totta,mutta jos häntä lämmittää niin antaa olla.en sinuna järjestäisi mitään vauvakutsuja!ei ole ansainnut vaikka siskosi onkin.voimia ja onnellista odotusta!
Vaikea selittää, mutta tuntuu todella hyvältä kun joku jaksaa tsempata etten ole värin tehnyt. Olen vain ihan pohjimmiltani sellainen ihminen etten halua riidellä, ja mietinkin usein siskoni käytöstä ja sitä, että olenko tosiaan ollut niin kohtuuton, että hänen käytöksensä olisi ollut oikeutettua, vaikka useaan otteeseen minulle on sanottu etten ole ollut..
No, toivotaan että sitten joskus välit korjaantuu kun sisko ymmärtää miten on minua kohdellut. Mä en vaan jaksaisi aikuiselle ihmiselle alkaa rautaöangasta vääntämään että miksi olen loukkaantunut, kun asia on aivan ilmiselvä.
kirjoittaa nettiin näin tunnistettavia tarinoita. Siskosi varmaan riemastuu, kun hänen miehensä lomautukset ja raha-asiat on täällä reposteltu monen viestin verran.
Tarinoilla on aina kaksi puolta - olisipa mielenkiintoista tietää, mikä oli se "pikku juttu", mistä siskosi suuttui häiden alla.
Älä järjestä mitään vauvakutsuja siskollesi, sen sijaan lopeta hänen asioistaan kirjoittelu netissä ja kutsu hänet kahville ja puhukaa kuin aikuiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoittaa nettiin näin tunnistettavia tarinoita. Siskosi varmaan riemastuu, kun hänen miehensä lomautukset ja raha-asiat on täällä reposteltu monen viestin verran.
Tarinoilla on aina kaksi puolta - olisipa mielenkiintoista tietää, mikä oli se "pikku juttu", mistä siskosi suuttui häiden alla.
Älä järjestä mitään vauvakutsuja siskollesi, sen sijaan lopeta hänen asioistaan kirjoittelu netissä ja kutsu hänet kahville ja puhukaa kuin aikuiset.
mielestäni jo kertaalleen sanoin ettei kahvittelut auta kun koitettu jo on. Vai mikä siinä mahtoi olla sulle epäselvää?
Sitä paitsi, ehkä siskonikin sitten ymmärtäisi sitten pyytää anteeksi, jos tämän keskustelun täältä lukisi. Kun ei tunnu puhetta ymmärtävän vaikka kuinka saatana rautalangasta vääntäisi!
AP
kirjoittaa nettiin näin tunnistettavia tarinoita. Siskosi varmaan riemastuu, kun hänen miehensä lomautukset ja raha-asiat on täällä reposteltu monen viestin verran.
Tarinoilla on aina kaksi puolta - olisipa mielenkiintoista tietää, mikä oli se "pikku juttu", mistä siskosi suuttui häiden alla.
Älä järjestä mitään vauvakutsuja siskollesi, sen sijaan lopeta hänen asioistaan kirjoittelu netissä ja kutsu hänet kahville ja puhukaa kuin aikuiset.
Ja se "Pikku juttu" mistä siskoni suuttui oli mm se, ettn hyväksy täysin hänen uutta mietsään, koska se on suoraan sanonut ettein pidä minusta ja se että siskoni piti tämän uuden miehen kanssa peliä vaikka ei ollut silloiselle miehelleen sanonut että haluaa erota. Tämä ensinen mies nyt vaan sattui minulle olemaan kuin isoveli enkä vounut käsittää miten siskoni laittoi minut sellaiseen välikäteen, että kehtasi pitää peliä toisen miehen kanssa ja haukkua silloistaan minulle, vaikka tiesi sen olevan minulle tärkeä ja että minusta tuntui todella pahalta salata niitä asioita hänen silloiselta mieheltään. Mutta pakkohan se oli, hän kuitenkin oli siskoni..
Että siinä sulle. Mähän olin silloinkin ihan kohtuuton kun en HETI rynnännyt uuden miehen luo että tänne vain, totta maar mä sut hyväksyn kaikesta huolimatta heti!!!
AP
Et jos nyt satut siskoni tuntemaan kun on NIIN tunnistettavaa tekstiä niin ole hyvä ja sano hänelle että alkaisi käyttäytymään kuin aikuinen ja pyytäisi anteeksi.
Hän on tässä kuitenkin SE ketä on käyttäytynyt VÄÄRIN.
Kiitos NAM!
Anteeksi avautuminen, vituttaa kun joidenkin täytyy tästä MINUA syyllistää, vaikken mitään väärää ole tehnyt.
AP
En ole ikinä kuullutkaan saati sellaisissa ollut, vaikka mulla on viisi lasta.
Mieheni tulee toimeen siskoni kanssa, mutta on itse sanonut ettei ikinä tule hänelle antamaan anteeksi miten siskoni saattoi minulle tehdä niin. Ja hänen mielestään ”se tyhmä lehmä ei ansaitsisi sellaisia” mutta sanoi kuitenkin että totta kai jos haluan hänelle sellaiset järjestää niin saan.
En ymmärrä, mitä täältä haet, jos kerran haluat ne kutsut pitää. Siskosi käytösä on ollut lapsellista ja suorastaan phantahtoista (niiden polttarivarausten perumiset, ilkeäät ja vihjailevat sähköpostit yms). Minä antaisin olla ja odottelisin, että pyytää anteeksi.
Mieheni tulee toimeen siskoni kanssa, mutta on itse sanonut ettei ikinä tule hänelle antamaan anteeksi miten siskoni saattoi minulle tehdä niin. Ja hänen mielestään ”se tyhmä lehmä ei ansaitsisi sellaisia” mutta sanoi kuitenkin että totta kai jos haluan hänelle sellaiset järjestää niin saan.
En ymmärrä, mitä täältä haet, jos kerran haluat ne kutsut pitää. Siskosi käytösä on ollut lapsellista ja suorastaan phantahtoista (niiden polttarivarausten perumiset, ilkeäät ja vihjailevat sähköpostit yms). Minä antaisin olla ja odottelisin, että pyytää anteeksi.
vaan jotenkin se uskollinen sisko sisälläni sanoo että minun PITÄISI...
En ollut varma mutta nyt kun olen täältä saanut järkipuhetta lukea, niin pakko se on vain myöntää ettei siskoni sellaisia ansaitse, (Vaikka kuinka haluisinkin sopia riitamme yms) Ainakaan minun järjestämiäni. Jos sen kaikki muut kaverit on niin saamattomia ettei sellaisia aikaisseksi järjestää niin se ei ole minun vikani.
Kuten olette sanoneet: Riitoja on vaikea sopia yksin!
Että anteeksipyyntöä odotellessa!
Kiitos!!! :)
AP
vaikka vasta 21 olenkin. Siskoni täyttää muutaman kuukauden kuluttua 30.
Kukaan muu apureistamme ei valittanut käyttäytymisestäni, ja useaan otteeseen myös kysyin että vaadinko muka liikoja, kun siskoni näin minulle teki. Olen siis potenut ihan tarpeeksi huonoa omaa tuntoa tästä, vaikka kaikki minulle sanovatkin että aivan turhaan.
Ihan sinulle vastauskena: En katso ainuitakaan saippuasarjoja - ainakaan vielä :D ehkä sitten kun jää äitiyslomalle eikä päivisin ole muuta seuraa ja aikaa lapsen nukkuessa yms :D
Itse olen ollut kaksilla vauvakutsuilla enkä siis itse ole näitä kutsuja pyytänyt, vaan mieheni sisko halusi ystäväni kanssa tälläiset minulle järjestää, ja ihan käytännön syistä minulle kertoivat aikeistaan,jotta saisivat tietää ketä haluisin kutsua yms.
Morsiusneidoiksi halusin mieheni siskon ja parhaan ystäväni ja siskoani pyysin kaasoksi koska kuvittelin että voisin häneen luottaa ja että hän tuntisi minut parhaiten.
Kaiken tämän jälkeen olen surukseni myös joutunut huomaamaan ettei siskoni taida tuntea minua juuri ollenkaan.
Oli esimerkiksi pukemassa minua polttareihini vauvaksi, vaikka olin joutunut kokemaan muutamaa kuukautta ennen myöhäisen keskenmenon, kun 20 viikon ultrassa huomattiin että vauva oli kuollut kohtuun. Mieheni sisko yritti hänelle sanoa etten takuulla pitäisi sitä hauskana, mutta siskoni kivenkovaan väitti että kyllä hän tuntee pikkusiskonsa parhaiten.
Miten siis MINÄ olen tässä lapsellinen? eikä tämä 30v isosiskoni ole meistä se lapsellinen, kun kaikesta tästä huolimatta haluan hänelle kutsut järjestää että hänkin saisi tälläisen kivan kokemuksen edes kerran elämässään.
Minusta se ainakin on tosi ihana ja hieno juttu että minun ystäväni minulle tälläiset kutsut haluavat järjestää..
Minä nyt siis vain yritän saada korjattua välejämme, vaikka hän jotenkin todella kylmältä minua kohtaan tuntuukin, pelkään vain pahentavani asioita..