Lue keskustelun säännöt.
En varmaankaan saisi tuntea näin, mutta minkä sitä ihminen itselleen voi...?
29.08.2010 |
Olen kihloissa ihanan miehen kanssa, odotamme yhteistä lastamme. Miehellä on jo ennestään lapsi edellisestä liitostaan. Liitto päättyi kaksi vuotta sitten, kun nainen petti miestään ja mies ei voinut antaa anteeksi. Nainen on koko ajan tehnyt kaikkensa saadakseen miehen takaisin, on tehnyt liiankin selväksi tunteensa ex mieheensä. :(
Miehelle lapsi on aina ollut ykkös sijalla, haluaa olla lapseleen hyvä isä. Lapsi asuu pääsääntöisesti meillä, joitakin viikonloppuja on äidillään. Lapsen asuminen sovittiin aikoinaan näin koska lapsen äiti on vuorotyössä ja koko itsekin helpommaksi ja paremmaksi lapselle tämän asumis järjästelyn. Äiti on mukana paljon lapsensa elämässä, viettävät aikaa keskenään noin 4 kertaa viikossa. Joskus meillä joskus muualla.
Tämä asumis järjästely ei ole koskaan haitannut minua, eikä myöskään se, että miehen ex käy meillä usein. Tietysti olen joskus tuntenut tästä mustasukkaisuutta, mutta en ole kokenut sitä ongelmaksi. Tiesin että miehellä on lapsi ja kun menin kihloihin miehen kanssa hyväksyin myös miehen lapsen ja miehen ex:sän.
Miehen lapsi sairastui kuukausi sitten ja on ollut siitä asti sairaalassa melkein koko ajan. Hoitojen avulla lapsi on jo tervehtymässä, mutta joutuu vielä olemaan sairaalassa useamman viikon. Tämä lapsen sairaus on tietenkin lähentänyt miehen ja ex naisen välejä, molemmat ovat tukeneet toisiaan ja ovat viettäneet yhdessä paljon aikaa lapsen rinnalla. Tämä on ymmärrettävää varmasti jokainen rakastava vanhempi noin tekee kun pelkää menettävänsä lapsensa.
Tänä aikana tuntuu, että miehen ja minun välit ovat kylmenneet, meillä ei juurikaan ole ollut kaksinkeskeistä aikaa. Tuntuu, että minä ja tuleva vauvamme olemme miehelle yhdentekeviä. :( Olen nähnyt miehen halailevan eksää... Tietysti tuo on sattunut. :( Tiedän, että en saisi tässä tilanteessa ajaa omaa etuani tai vaatia mieheltä yhteistä aikaa, sehän olisi pois hänen sairaalta lapseltaan... En vain voi sille mitään, että tunnen näin, sitä tunnetta ei saa poiskaan. :( Raskaus hormooleilla on varmaan osuutta tunteisiini, mutta en laittaisi sitä kokonaan niiden piikkiin....
Kiitos, että sain purkautua, heti tuli parempi olo. :)
Kommentit (19)
normaaleja tunteita nuo ovat. Toivottavasti se lapsi siitä pian tervehtyy, niin elämänne pääsee palaamaan ennalleen. Tsemppiä sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan olit ajatellut raskausajan vallan erilaiseksi, kuin se muodostui lapsen sairastumisen johdosta. Olet nyt joutunut olemaan yksin raskauden kanssa ja olisi ihanaa, jos toinenkin osapuoli olisi mukana odotuksessa.
Mielestäni voisit puhua asiasta miehellesi tai näyttää tämä kirjoituksesi.
raskausaikana sitä jotenkin haluaa olla keskipisteenä tms jota nyt et pysty olemaan.
Mutta älä huoli, kun asiat paranee ja muuttuvat, kaikki muuttuu. Voimia koko perheellesi, exineen kaikkineen.
mutta en haluaisi häntä rasittaa omilla murheillani, kun hän on joutunut käymään raskaita asioita läpi lapsensa kanssa. Jotenkin nämä minun murheeni tuntuvat kaiken miehen kokeman rinnalla niin pieniltä, että en koe edes oikeutta valittaa hänelle. Odotanhan lasta ja raskaus on sujunut, kuin suoraan oppikirjoista, joten minunhan pitäisi olla onnellinen.
Ehkä lapsen sairaalasta päästyään tilanne tasoittuu ja minäkin saan takaisin kaipaamani läheisyyden miehen kanssa.
Ja on todellakin hienoa, että annat miehesi exän käydä teillä lastaan katsomassa ja -vaikka pieni mustasukkaisuus kalvaakin- annat miehesi ja exäsi lohduttaa toisiaan/hakea toisistaan tukea kun yhteinen lapsensa on sairaana.
Pidä yllä tuota itsessäsi. Vaikeaa se varmasti on, ja nyt varsinkin kun olet raskaana, mutta tottahan se on että uusperheissä on omat "taakkansa" joiden kanssa pitää vaan tulla toimeen ja järjen on mentävä tunteiden yli (kuten sulla kuitenkin näkyy menevän).
Kyllä se siitä taas tasoittuu, usko se :)
Kaikkea hyvää sinulle ja perheellenne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta koita ajatella miten hyvä isä miestä lapsellenne tulee, kun nytkin suhtautuu lapseensa näin.
mutta en haluaisi häntä rasittaa omilla murheillani, kun hän on joutunut käymään raskaita asioita läpi lapsensa kanssa. Jotenkin nämä minun murheeni tuntuvat kaiken miehen kokeman rinnalla niin pieniltä, että en koe edes oikeutta valittaa hänelle. Odotanhan lasta ja raskaus on sujunut, kuin suoraan oppikirjoista, joten minunhan pitäisi olla onnellinen. Ehkä lapsen sairaalasta päästyään tilanne tasoittuu ja minäkin saan takaisin kaipaamani läheisyyden miehen kanssa.
Totta, sulla on sujunut hyvin, älä todellakaan pilaa hyvää elämääsi ja suhdettasi näihin fiiliksiin! Varmasti kaikki palautuu, ja kohenee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime kuukauteen en ole oikein pystynyt kertomaan todellisista tunteistani kellekään. En ole halunnut valittaa, kun muutenkin painimme ikävien asioiden kanssa. :(
Tiesin ryhtyessäni tähän suhteeseen, että miehen lapsi ja hänen ex tulee aina olemaan läsnä meidän suhteessa. En halua pilata suhdetta turhalla mustasukkaisuudella, eiköhän se mustasukkaisuuden kylväminen ole enemmän niitä teinivuosien
oikkuja. ;) En pelkää, että miehen ja ex:sän välillä tapahtuisi jotain, uskon miehen rakastavan minua, enkä voisi kuvitellakaan hänen pettävän. Kun mies halaa ex:sää niin se tuntuu vain niin "väärältä", haluaisin itse olla se halattava, en haluaisi että minun mieheni halaa muita. Eihän siinä mitään väärää ole kun lohduttaa toista, läheistä ihmistä, eikä se ole minulta pois, mutta.... Tunteille ei voi mitään.
En aio miestä rasittaa tunteillani nyt, sen aika on sitten kun lapsi on terve ja arki saadaan normaaliksi.
osallistu sairaala reissuihin miehesi tukena ja muutenkin jos lapsi asuu teillä,kaipaa varmaan sinuakin. mene mukaan sairaalaan,se voi yhdistää teitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
missa olet nahnyt miehesi ja ex-vaimon halailleen ? teilla kotonako ?
miksi et mene sairaalaan mukaan ?
että joudut katselemaan kun miehesi ja exänsä halailevat. Siis on enemmän kuin normaalia olla tuossa tilanteessa mustasukkainen ja loukkaantunut.
Ex tuntuu olevan elämässänne nyt ja normaalitilanteessakin vähän liikaa mukana. Eikö hänenkin olisi parasta jatkaa eteenpäin?
Juttele miehesi kanssa kun lapsi on parantunut. Kerro omista tunteistasi, älä syytä. Toivottavasti löydätte taas toisenne ja ex väistyy takavasemmalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko se on minä ja vatsa-asukki tai se sairas lapsi. Molempia et voi saada.piste.
Käyn siellä ainakin kerran päivässä. Mieheni on tietysti siellä enemmän. En ole halunut olla sairaalassa, koko ajan kun miehenikin siellä on, sillä mielestäni tälläisessä tilanteessa lapsen täytyy saada olla välillä omien vanhempiensa kanssa keskenään. Ainakin minä haluaisin niin, jos kyse olisi minun lapsestani.
Olen nähnyt heidän halaavan sairaalassa muutaman kerran ja meillä muutaman kerran lapsen sairauden aikana.
On totta, että miehen ex on mukana paljon meidän arjessa, mutta meillä asuu hänen lapsensa, joten onhan hänellä oikeus käydä ja viettää aikaa lapsensa kanssa. Vai? Mieheni haluaa, että lapsella olisi läheiset välit äitiinsäkin, vaikka lapsi asuukin meillä. Eihän minulla ole sydäntä pakotta miestä valitsemaan lapsensa äiti suhteensa ja minun ja meidän vauvan välillä. Se olisi minusta yksi julmimmista teoista minkä puoliso voisi toiselle tehdä.
En valita tilannettani, itse valitsin tämän miehen ja hyväksyin lapsen. Ja normaali arjessa koen saavani tarpeeksi huomiota ja aikaa mieheltäni, tilanne on nyt vain poikkeuksellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet nyt niin kiltti ja joustava, että siitä voi olla huonoja seurauksia. En tarkoita, että miehen ja exän välillä tapahtuisi mitään, mutta saatat itse väsyä.
Eikä miehen tietenkään tarvitse valita "vanhan" lapsen ja nykyisen perheen välillä, vaan tehdä lopullinen pesäero exäänsä. Hyvät välit eivät edellytä jatkuvaa kanssakäymistä varsinkin kun ex on vielä kiinnostunut miehestäsi.
kuulostaa siltä, että mies on antanut anteeksi pettämisen, joten ei kai se olisi ensimmäinen mies, kuka palaakin takaisin eksänsä luo. Jos eksä vielä tekee kaikkenssa ollakseen mahdollisimman ihana ja kiinnostava.
Juuri tällaisissa stressaavissa tapauksissa, kuin lapsen sairastuminen, käy ydinperheissäkin monesti niin että lohtua haetaan vieraan naisen sängystä vaikkei omankaan vaimon kanssa mikään varsinaisesti ole vialla. Siitä sitten saatetaan jatkaa sivusuhteen pitämistä pitkäänkin.
Etenkin kun tässä on taustana se että kyseessä on yhteinen lapsensa ja ex, jolla on selkeästi vielä tunteita mieheen. Eron syynä on ollut vain pettäminen, eli aika inhimillinen virhe, eikä ilmeisesti kuitenkaan se että olisi suksi ollut sen laajemmin ristissä. Nyt mies on tasannut tilit hyvinkin vaimoonsa nähden kun on itse ottanut uuden emännän ja pannut paksuksikin, joten nyt on varaa vaikka palatakin. Miehen aivot huomioiden ei olisi ihme jos mies nyt laskee että tässä olisi saumaa pitää molemmatkin kokoonpanot omassa pyörityksessä.
Ole kumminkin varuillasi ja käytä naisen vaistoa.
Kaiken muun varmaan voisi antaa anteeksi, mutta pettämisen suhteen on täysin ehdoton. Sen teki minullekin selväksi jo ennen ensinmäistä yhteistä yötä. :) En pelkää menettäväni miestäni, tämä tilanne vain tuntuu aiheuttavan hallaa meidän suhteelle. :(
Olen antanut ex:sän tavata lasta meillä, koska se on lapsellekin paras ratkaisu. Lapsi tietää, että äitinsä on aina tervetullut hänen kotiinsa. :) Ja mielestäni sen kuuluu niin ollakin, eri asia olisi jos lapsi asuisi äidillään. Miten teillä muilla joilla uusoerheitä, missä toinen vanhempi tapaa lastaan, jos lapsi asuu teillä?
Joko se on minä ja vatsa-asukki tai se sairas lapsi. Molempia et voi saada.piste.
ap:n mies vaikuttaa niin hyvältä tyypiltä, ettei olisi alkujaankaan lähtenyt sinun kaltaisesi idioottilehmän matkaan.
Normaali aikuinen ihminen EI vaadi toista aikuista ihmistä hylkäämään lastaan. Vain AV-lehmä voi tehdä niin.
Mutta aika luonnollisekta tuo kuulostaa. Hyvä että lapsi on jo paranemassa. Toivottavasti sinun ja miehesi välitkin taas lämpenevät.