Mitä hyötyä lukion käymisestä?

USA:ssa niin yo-tutkinto on perusvaatimus. Taalla ei tunneta suomalaista ammattikoulusysteemia.

Vaikka aina kirjoitetaan siita kuinka tyhmia amerikkalaiset ovat niin noin 85% on ylioppilaita.

jos olisit käynyt sen lukion, ei tarttis kysellä tyhmiä

mikä ei todellakaan ole sama kuin esim. baccalaureat europeen tai edes suomalainen yo :D

mikä ei todellakaan ole sama kuin esim. baccalaureat europeen tai edes suomalainen yo :D

Onko sinulla henkilokohtaista kokoemusta ?

ei voi verrata Suomen ylioppilaisiin. Ylipäätään maiden välillä on eroja, eli jossain maassa ~suomalaisen lukion käyneet ovat "maistereita" ja jossain taas vastaa enemmän "peruskoulua".



Suomessa myös kaikki lukiot ovat hyviä, toki osa parempia kun toiset, mutta täällä ei ole niin suuria eroja vert. jenkkilä.



Ja totuus on se, että jenkeissä pääsee opiskelemaan pitkälle vaikka ei edes lukea osaisi, JOS vaan on hyvä esim jenkkifudiksessa, koripallossa tai baseballissa. IHAN FAKTATIETOA on siitä kuinka hyvä pelaaja on jenkki yliopistonkin päässyt läpi vaikka hänet todettiin lukutaidottamaksi.



Että se siitä "hyvästä tasosta"... Ja kyllä: aivan mielettömän hyviä (paljon parempia kun Suomessa) on myls, mutta niihin pääsevät vain ne joilla on rahaa ja/tai ovat huippuälykkäitä --> hyvin harva vert. Suomi jossa lähes kaikki valmistuvat lukiosta/amatsusta. vert. Yhdysvallat jossa moni jättää koulut hyvin varhaisessa vaiheessa.

jälkeen linkin, lisääkin tietoa aiheesta löytyy ihan googlettamalla jos kiinnostaa (vielä enemmän eglanniksi)



http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Washingtonin+asukkaista+ko…



Artikkelin loppupuolella kerrotaan Yhdyisvalloista yleensä, vain alussa Washingtonista.

ei voi verrata Suomen ylioppilaisiin. Ylipäätään maiden välillä on eroja, eli jossain maassa ~suomalaisen lukion käyneet ovat "maistereita" ja jossain taas vastaa enemmän "peruskoulua". Suomessa myös kaikki lukiot ovat hyviä, toki osa parempia kun toiset, mutta täällä ei ole niin suuria eroja vert. jenkkilä. Ja totuus on se, että jenkeissä pääsee opiskelemaan pitkälle vaikka ei edes lukea osaisi, JOS vaan on hyvä esim jenkkifudiksessa, koripallossa tai baseballissa. IHAN FAKTATIETOA on siitä kuinka hyvä pelaaja on jenkki yliopistonkin päässyt läpi vaikka hänet todettiin lukutaidottamaksi. Että se siitä "hyvästä tasosta"... Ja kyllä: aivan mielettömän hyviä (paljon parempia kun Suomessa) on myls, mutta niihin pääsevät vain ne joilla on rahaa ja/tai ovat huippuälykkäitä --> hyvin harva vert. Suomi jossa lähes kaikki valmistuvat lukiosta/amatsusta. vert. Yhdysvallat jossa moni jättää koulut hyvin varhaisessa vaiheessa.

joka kirjoittaa "jenkkilasta", sellaista maata kun ei kartalta loydy.

Tuo kommenttisi etta huippukouluun paasevat vain huippualykkaat - tyhmiako sinne pitaisi ottaa? Urheilijoiden koulutuksesta: tietosi eivat ole aivan ajan tasalla.

jälkeen linkin, lisääkin tietoa aiheesta löytyy ihan googlettamalla jos kiinnostaa (vielä enemmän eglanniksi) <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Washingtonin+asukkaista+ko…" alt="http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Washingtonin+asukkaista+ko…">http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Washingtonin+asukkaista+ko…; Artikkelin loppupuolella kerrotaan Yhdyisvalloista yleensä, vain alussa Washingtonista.

jos Suomessa tutkittaisiin joitain lahioita missa olisi enemmistona somalit ja romanit?

ja kurssillamme on ainakin yksi amispohjalta (lähihoitaja) sisään päässyt ja hyvin pärjännyt! 28:lle tiedoksi :D

huonot tai keskinkertaiset paperit saaneita riittää, joten hyvin suoritettu amis voi olla parempi pohja. Tai ainakin ammattitutkinnon omaavilla on hyvin töitä.

Ja tässä sitten provokaatiota..

Suurin osa amiksistahan on niin tyhmiä, että keskiverto tyyppi pääsee siellä huomattavan helposti loistamaan. Eli jos et ole ihan neropatti, mene amikseen.

Ja Suomi pärjää hyvin esim. Pisa-testeissä sekä TUTKITUSTI Suomi on lukutaidolla mitattuna maailman ykkösmaita. Yhdysvallat sitä vastoin ei ole kärkipäässä.



Kannattaa muistaa se, että on eri asia lukea jos tarkoittaa samaa kuin "osata kirjaimet", pitää myös ymmärtää lukemansa. Suomessa on vahvat perinteet lukemisen suhteen, siihen on aina kannusettu jne. mitä ei monissa muissa maissa ole tehty (kattava kirjastojärjestelmä jne.) Suomessa luetaan keskimääräistä enemmän kirjoja, eli olemme ns. lukijakansaa.



Ja pahoittelen jos "jenkkilä" sana ärsytti, se on piintynyt tapa, meidän perheessä aina puhuttu esim. "jenkkilän serkuista", tapa jäänyt elämään äitini sedän jutuista. Serkkujani ja pikkuserkkujani asuu Yhdysvalloissa, ja heistä lähes kaikki ovat käyneet kansainvälistä koulua, ja melkein kaikki ovat muuttaneet Suomeen käymään lukion. Osa sen jälkeen jatkanut Suomessa yliopistossa tai menneet Yhdysvalloissa/Englannissa yliopistoon. Ovat kehuneet Suomea, sitä miten laadukas koulujärjestelmä täällä on, ja vielä ilmainen!



Yhdysvalloissa on suuria eroja jos ala-asteikäisten keskuudessa siitä millaiseen kouluun nämä menevät. Jos on rahaa, pääsee kouluun jossa hyvät opettajat ja esim. uudet tietokoneet, jos taas köyhä niin huonot opettajat ja ehkä joku ikivanha kone luokan perällä. Ja tuo eriarvoisuus tietenkin kertaantuu vuosi vuodelta, kun joka vuosi jää "jälkeen" =saa huonoa opetusta niin sitä on vaikea kiriä kiinni mitä pidempään tila jatkuu.



Kuten kaikessa muussakin, Suomen ja Yhdysvaltojen ero on se, että täällä on toimiva sosiaalijärjestelmä. Jos olet rikas yhdysvalloissa sinulla menee hyvin, mutta jos olet köyhä ilman sairasvakuutusta, asun ns. huonolla alueella ja lapsesi käyvät huonoa koulua, on heidän elämänsä aika usein "tuomittu köyhyyteen" ellei tämä satu olemaan todella huippulahjakas urehilussa tai supert fiksu. Vert. Suomeen jossa köyhänkin perheen lapsi saa kunnollisen terveydenhoidon, pääsee hyvään kouluun ja jolla on aidosti mahdollisuus nousta yhteiskuntaloukissa ylemmälle mitä lapsuudenperhe, vaikka ei edes mikään superlahjakas olisi millään alalla.

ammattikoulusta... Lukio on yleissivistävä koulu ennenkaikkea. Siitä on todella paljon hyötyä jo ihan sen takia. Opiskellaan monipuolisesti eri aineita ja opitaan perustelemaan omia mielipiteitä, ottamaan selvää asioiden eri näkökulmista ja valmistaudutaan tieteellistä koulutusta varten (yliopisto). Ja lukio on myös hyvä aikalisä miettiä, mitä haluankaan tehdä isona. Sitä asiaa ei kannata väheksyä. Tiedän monia amiksen käyneitä, joilla on ammatti, jossa he eivät viihdy. Päätös on pitänyt tehdä aivan liian aikaisin. Kannatan lukiokoulutusta kaikin puolin. Minulla on siitä hyvät muistot. Opettajat ovat oman aineensa asiantuntijoita ja tunnit ovat aivan eri maata kuin yläasteella. Lukiossa tunsin itseni jo aikuiseksi, kun asioista keskusteltiin ja myös väiteltiin tunneilla.

että lukiossakin on eroja! (ja varmasti myös ammattikouluissa)



Kun muistelen omia ja ystävien kokemuksia eri lukioista, niin osa oli hyvin koulumaista, eli jatkoa yläasteella jossa opettaja puhuu ja oppilaat kuuntelevat. Sitten joissakin lukiossa taas annetaan enemmän vapauksia ja ilmapiiri on hyvin avoin.



Äärilaitoja mutu-tuntumani mukaan on yläasteen yhteydessä olevat lukiot, eli ainakin osaksi samat opettajat yläastelaisilla ja lukiolaisilla, ja kun vielä tuttuja kasvoja niin opettajat eivät oikein osaa siirtyä "ylästeopettajuudesta" "lukiopettajuuteen". Ja monesti myös ns. hikarilukiot ovat ilmapiiriltään aika puisevia.



Ja toisessa äärilaidassa sitten (pienet) taidepainotteiset lukiot, jotka eivät sijaitse yläasteen yhteydessä. Käsitykseni mukaan myös kansanvälisessä lukiossa hyvä henki.

Mitä hyötyä lukion käymisestä?

Se on kivaa!

ja usein sitä nykyaikana käytetään kun tarkoitetaan yhdysvaltalaista

"Americano" lattariespanjassa tarkoittaa nimenomaan amerikkalaista, siis Amerikan mantereella asuvaa. "Estadounidense" on sitten yhdysvaltalainen. Ja on syytä muistaa, että kielet eivät ole sanatasolla vertailukelpoisia, myöskään tuo englannin "American" ei mene yks yhteen suomen kielen kanssa.

ei ole kaikissa koulutusohjelmissa samanlainen. Esimerkiksi ruotsin kieltä opiskelemaan hakevista valitaan monessa yliopistossa 50% pelkästään pääsykokeen perusteella.

koska yliopistoon pääsee sisään (yleensä) kahdessa kategoriassa: pääsykoe+ylioppilastutkinto tai pelkkä pääsykoe. Ylioppilastutkintoa suorittamattomat ovat tuossa jälkimmäisessä ryhmässä, joka on huomattavasti pienempi kuin ensimmäinen sisäänottokategoria.

Toisaalta taas kasvatusalan valintakokeissa ei tee lukiolla mitään, ei edes niillä laudatureilla, koska kaikki hakijat ovat nykyään samalla viivalla (kts. VAKAVA-koe).

Lukiosta ei siis oikeesti ole tiedollisten ansioiden lisäksi yhtään ammatillista hyötyä. Voisin väittää, että lukiosta "valmistuneita" on enemmän työttöminä/jatko-koulutuksen ulkopuolella, kuin amitsusta valmistuneita. Jos tästä on tutkimuksia, niin ottaisin linkkejä ilolla vastaan.

Kyllä ainakin sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa joutuu jatkuvasti pohtimaan asioita eri näkökulmista ja perustelemaan mielipiteensä.

Meillä koulunkäyntiavustaja-linjalla oli sekä ylioppilaita, amiksen käyneitä ja niitä joilla ei ollut kuin peruskoulu suoritettuna. Ei ylioppilaat siellä loistaneet, kyllä elämänkokemus ja työelämä oli eniten opettanut, ei koulut.

Ei pelkästään amiksen käyneet ole niitä, joita ei työ miellytä. Nykyään on harvinaista, että ihmisillä on vain yksi ammatti, jota tekee loppuelämän.

ammattikoulusta... Lukio on yleissivistävä koulu ennenkaikkea. Siitä on todella paljon hyötyä jo ihan sen takia. Opiskellaan monipuolisesti eri aineita ja opitaan perustelemaan omia mielipiteitä, ottamaan selvää asioiden eri näkökulmista ja valmistaudutaan tieteellistä koulutusta varten (yliopisto). Ja lukio on myös hyvä aikalisä miettiä, mitä haluankaan tehdä isona. Sitä asiaa ei kannata väheksyä. Tiedän monia amiksen käyneitä, joilla on ammatti, jossa he eivät viihdy. Päätös on pitänyt tehdä aivan liian aikaisin. Kannatan lukiokoulutusta kaikin puolin. Minulla on siitä hyvät muistot. Opettajat ovat oman aineensa asiantuntijoita ja tunnit ovat aivan eri maata kuin yläasteella. Lukiossa tunsin itseni jo aikuiseksi, kun asioista keskusteltiin ja myös väiteltiin tunneilla.

pistaa silmaan, USAssa ollaan kriittisia omasta osaamisesta ja siita puhutaan ja vaitellaan. Suomessa takerrutaan siihen missa "tutkimuksen mukaan" ollaan hyvia. Varjopuolta ei haluta nahda. Kuinka moni tietaa tarkalleen mita PISA tutkimus rankkaa?

Lehdisto myos on Suomessa erittain valikoiva, juttu paasee otsikoihin jos siina on jotain Amerikalle negatiivista, positiivisia artikkeleita saa hakemalla hakea. Jos taas USAn lehdistossa on pienikin juttu Suomesta niin siitahan paisuu maanlaajuinen bragfest.

Suomessa aina vähätellään ja etsitään itsestä suurennuslasilla vikoja. Amerikassa ei juuri kenelläkään ole epäselvyyttä, että Yhdysvallat on maailman paras maa.

USAssa ollaan kriittisia omasta osaamisesta ja siita puhutaan ja vaitellaan.

Juu USA:ssa nimen omaan puhutaan kuinka hyviä ollaan ja kuinka loistavia kaverit on ja kuinka uskomattoman hienot vaatteet kaikilla on.

Suomessa taas nimen omaan puhutaan kuinka päin persettä täälä kaikki on, kuinka verot on kovia ja kuinka kaikki on köyhää ja kuinka USA:ssa kaikki on niin paljon paremmin...

News week muuten on jenkki lehti... Kuinkahan se sattui päätymään tutkimuksissaan maahan, josta puolet amerikkalaisesta ei ole kuulutkaan ja jonka osaa sijoittaa kartalle ehkä 1% amerikkalaisista