Mitä hyötyä lukion käymisestä?
Niin, kertokaahan...haaveissa aikanaan yliopisto-opinnot, mutta eikös niihin pääse pyrkimään toisen asteen ammatillisen koulutuksenkin pohjalta?
Kommentit (65)
Tavallisen ammattikoulun käynyt henkilö (ilman lukiokurssien käymistä) ei todellakaan voi mennä ylioppilaskirjoituksiin ja saada ylioppilastutkintotodistusta.
voin marssia suoraan kirjoituksiin.
Historia täysin samaa kertaamista, toki voi lisäkursseja ottaa mutta peruskursseilla käydään peruskoulun historia lävitse. Kemiaa, fysiikkaa, filosofiaa, psykologiaa on pakollisina kursseina vain 1 joten mitään ihmeellistä niissä ei käydä lävitse. Minä olen aina ihmetellyt lausetta "Lukio on yleissivistävä", kai sitä sellaisena voi pitää mutta mielestäni lukio ei tarjoa mitään uutta yleissivistykseen. Täytyy olla huono yleissivistys jos sitä varten pitää lukioon mennä.
Kiitos:) nyt minun ei sitten tarvitse aikuisylioppilaaksi alkaa.
Kieliä kyllä tahtoisin oppia paremmin, kuin mitä peruskouluenglantini on. Sekin vielä puolikorvalla opeteltua. Mutta toisaalta, kieliä nyt voi opiskella muuallakin.
Kuitenkin uskon, että lukio vielä syventää jo opittua ja antaa lisävalmiuksia tiedonhankintaan jne. Ihan täysin en siihen usko edelleenkään etteikö lukiolla sivistäväkin vaikutus olisi:D
mutta miten osaisit ikinä kirjottaa pääsykokeissa ees vastauksia, jos et ole esseitä kirjoittanut sitä ennen satoja? Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta mulla on mielikuva, ettei amiksessa juuri esseitä kirjoitella.
...mutta amiksesta pääsee todella paljon vähemmän väkeä yliopistoon. Puhutaan ihan muutamista.
pitää suorittaa virkamiesruotsi ja enkku, jotka voi olla vaikeita amis-pohjalta. Riippuen mihin alalle hinkuat, lukiosta saa tiedollisen pohjan, josta yliopisto jatkaa. Plus lukiossa kokeisiin luetaan pitkiä alueita, mikä treenaa yliopistopänttäämiseen.
Riippuu varmaan vähän siitä, että mitä haet yliopistossa ja mitä opiskelet amiksessa. Tuo hyötykohta...
joka sanoi, että opistotasoisessa ammattiin valmistassa koulutuksessa jouduimme kirjoittamaan enemmän kirjallisia tehtäviä, kun hän teologikoulutuksessa.
Mutta tämä oli ehkä sitten poikkeus. Ja monimuotokoulutus oli kyseessä.
Lukion käymistä suosittelen omalle lapselleni siksi, että antaa paljon yleissivistystä ja myös lisäaikaa miettiä mitä aikuisena haluaa.
paljon todennäköisemmin. Puhumattakaan onko valmiuksia opiskeluun yliopistossa.
jatko-opiskelukelpoisuuden kuin toisen asteen ammatillisen koulutuksen päästötodistuksellakin saa. Ylioppilastutkinto antaa pisteitä yliopiston valinnoissa. Myös ammattitutkinnon suorittanut voi osallistua ylioppilastutkintoon ja saada saman todistuksen kuin lukion käynyt. Jatko-opintoihin pääsyyn lukion käymisellä ei ole sen parempia takuita kuin on ammatillisen tutkinnon suorittaneillakaan. Jatko-opintoihin vaadittavat tiedot ja taidot voi opetella oppilaitoksesta riippumatta.
Myös ammattitutkinnon suorittanut voi osallistua ylioppilastutkintoon ja saada saman todistuksen kuin lukion käynyt.
Tavallisen ammattikoulun käynyt henkilö (ilman lukiokurssien käymistä) ei todellakaan voi mennä ylioppilaskirjoituksiin ja saada ylioppilastutkintotodistusta.
joka sanoi, että opistotasoisessa ammattiin valmistassa koulutuksessa jouduimme kirjoittamaan enemmän kirjallisia tehtäviä, kun hän teologikoulutuksessa.
Mutta tämä oli ehkä sitten poikkeus. Ja monimuotokoulutus oli kyseessä.
Lukion käymistä suosittelen omalle lapselleni siksi, että antaa paljon yleissivistystä ja myös lisäaikaa miettiä mitä aikuisena haluaa.
Vaikka amis pölöjen hommaa onkin, niin ei se lopullista kohtaloa sinetöi sentään.
joka sanoi, että opistotasoisessa ammattiin valmistassa koulutuksessa jouduimme kirjoittamaan enemmän kirjallisia tehtäviä, kun hän teologikoulutuksessa. Mutta tämä oli ehkä sitten poikkeus. Ja monimuotokoulutus oli kyseessä. Lukion käymistä suosittelen omalle lapselleni siksi, että antaa paljon yleissivistystä ja myös lisäaikaa miettiä mitä aikuisena haluaa.
Vaikka amis pölöjen hommaa onkin, niin ei se lopullista kohtaloa sinetöi sentään.
on paljon vaikeampaa päästä yliopiostoon.
Paras ja työläin reitti yliopistoon on avoimen yliopiston kautta. Tämä onnistuu vaikka peruskoulupohjalta.
Lukio helpottaa pääsyä niihin tiedekuntiin, joiden pääsykokeet ovat essee muotoisia (humanistit). Itseäni esseet on aina vituttanut. Vaikka tietää oikean vastauksen niin ei saa täysiä pisteitä =(
Kauppatieteisiin on monivalinta kysymyksiä, joten lukiosta niin kauheesti hyötyä ole, muutenkin kysymykset ovat sellaisia johon lukio ei juuri valmenna. Voisin melkein vannoa, että kauppatieteelliseen pysrkivälle on enemmän hyötyä merkonomin papereista kuin lukion papereista.
Tekniikan puolelle taas lukion pitkä matematiikka ja fysiikka ovat aika ehdottomia. Toki kukkaisteekkaretakin löytyy.
Itse kävin lukion ja ammattikorkean (automaatiotekniikka) ja oon nykyään aika vahvasti sitä mieltä, että lukio oli mulla hukkaan heitettyä aikaa. Ammatillisesti amitsu olisi tarjonnut enemmän. Toisaalta yleissivistystäkään ei pidä väheksyä mutta ei siitä ole mitään iloa kun istuu paperitehtaan kellarissa ja miettii miksi vitussa tämä laite ei toimi.
Lukio ja yo-kirjoitukset ovat tavallaan "eri asia", ja niistä saa ihan erilliset todistuksetkin. Tuttuni (jo iäkkäämpi ihminen) kirjoitti jokunen vuosi sitten ylioppilaaksi vaikka ei ole koskaan lukiossa ollut. Ja menestyi vielä todella hyvin! Iso apu oli siitä että on elämänsä aikana opiskellut ja joutunut käyttämään kieliä --> puhuu useampaa kieltä todella hyvin. Marikka tuotti eniten ongelmia, siinä sai tutultaa opetusta, ja reaaliaineet menivät yleissivistyksellä ja pienellä lukemisella läpi, äidinkieli ei myöskään tuottanut ongelmia.
Mutta asiaan :)
Eli lukio on minusta hyvä käydä siksi (halusi sitten yliopistoon tai ei) että yleissivistys ja kielitaito kehittyy. Jos on pelkällä pk-pohjalla niin HYVIN vähän tietää asioista/osaa kieliä. Toki joku voi olla lukutoukka joka itse "opiskelee" ja tietää paljon/asuu ulkomailla jne. mutta aika harva em. tekee. Amatsussa taas opiskelu on niin alakohtaista, että esim. koki tietää PALJON ruuan tekemisestä ym. mutta amatsuissa ei ns. reaaliaineita ole =siltä puoleta sivistys jää vajavaiseksi (ellei omaa harrastuneisuutta ole). Ja väitä että useampi lukion käynyt on kiinnostunut esim. ruuanlaitosta ja on ns. kotikokki vert. kokkilinjan käynyt lukee historiaa/biologiaa/kemiaa vapaa-aikanaan...
Mutta ihan hyvin amatsulainen voi päästä yliopistoon, loppujen lopuksi pääsykokeissa vaaditaan vain sitä että on istumalihaksia =jaksaa päntätä pääsykoekirjat läpi. Normaaliälyllä varustettu kyllä käsittää asiat (ehkä jotkut mateemmatisetalat poislukien) ihan vaan lukemalla. Ja yliopistoon menemisessä vaikeinta on se sisälle pääseminen, opiskelu itsessään ei ole niin vaikeaa vert. pääsykokeesta läpi pääseminen.
en tiedä missä vika nyt kun joka toisessa sanassa "kirotusvireitä" :(
ku tietyt kurssit on suoritettu hyväksytysti, ni olishan se pikkasen outoa, että amis kävelis vaan ovesta sisään ja kokeeseen...
Eli faktaa (linkkejä ja copypastea) pöytään tai suu kii!
ku tietyt kurssit on suoritettu hyväksytysti, ni olishan se pikkasen outoa, että amis kävelis vaan ovesta sisään ja kokeeseen...
Eli faktaa (linkkejä ja copypastea) pöytään tai suu kii!
http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/Opiskelu/Lukio_opinnot/Ylioppilastutki…
Ylioppilastutkinto
Pakolliset kokeet hyväksyttävästi suorittaneet saavat ylioppilastutkintotodistuksen.
Osallistumisoikeus ja ilmoittautuminen
Ylioppilastutkintoon voi osallistua
lukiossa opiskeleva, kun on opiskellut kyseisen aineen pakolliset kurssit
hyväksytyn kokeen uusija ...
ammatillisen perustutkinnon suorittanut tai tutkintoa suorittava tietyin edellytyksin.
Ylioppilastutkintoon ilmoittaudutaan lukion rehtorille kirjallisesti. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautuneilta peritään myös tutkintomaksu, joka koostuu perusmaksusta ja kustakin kokeesta perittävästä maksusta.
Muu kuin lukion opiskelija saa osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, jos hän on
•suorittanut koko lukion oppimäärän tai vastaavan ulkomaisen lukion oppimäärän
•suorittanut vähintään kaksi- ja puolivuotisen ammatillisen tutkinnon.
Tiesin kyllä jo lukioon mennessäni, mille alalle haluan. Menin lukioon, koska se oli ylivoimaisesti lyhin tie yliopisto-opintoihin. Lisäksi lukiokoulutus antaa hyvän pohjan, jolle rakentaa yleissivistystä. Siellä pääsee helposti tutustumaan erilaisiin tieteenaloihin asiantuntijoiden (eli aineenopettajien) ohjauksessa, ja sitä kautta pohtimaan, mikä ala tuntuisi omimmalta.
Nykyään, kun takana on jo yliopistutkintokin, ei sillä yo-todistuksella enää ole mitään merkitystä, mutta olen kyllä tyytyväinen siitä, että aikanaan otin lukio-opinnot ja yo-kirjoitukset tosissani. Niillä papereilla sai sitten hakea ja päästä juuri sinne, minne halusi.
pohjan
t. 2 x akateeminen tutkinto lukiopohjalta
Historia täysin samaa kertaamista, toki voi lisäkursseja ottaa mutta peruskursseilla käydään peruskoulun historia lävitse.
Kemiaa, fysiikkaa, filosofiaa, psykologiaa on pakollisina kursseina vain 1 joten mitään ihmeellistä niissä ei käydä lävitse.
Minä olen aina ihmetellyt lausetta "Lukio on yleissivistävä", kai sitä sellaisena voi pitää mutta mielestäni lukio ei tarjoa mitään uutta yleissivistykseen. Täytyy olla huono yleissivistys jos sitä varten pitää lukioon mennä.