NO NIIN! Paras juhlakausi takana, kertokaas hää-, rippijuhla- yms. mokia ja ihmetyksiä.

joihin isän uutta vaimoa ei kutsuttu, isä ja äiti olivat paikalla. Erosta jo yli 10 vuotta, mutta rippilapsi ei halunnut "sitä naista" juhliinsa. Tätä toivetta myös kunnioitettiin, mistä vanhemmille iso plussa.



Yleensä miesten kakkosvaimot tekee kaikkensa ollakseen se näkyvin ja huomatuin, hyvässä ja pahassa.

ja olen kulkenut häissä jo 60-luvulta asti. Että ei ole kovin pitkä ja yleinen perinne ollut. t.kalkkis

ei tarkoita sitä, ettei niin ole tehty muissa häissä. Meillä suvussa on saateltu morsiamia alttarille jo silloin 60-luvulla kuin sinä ryhdyit käymään häissä. Sinä vaan et ilmeisesti niissä häissä ole ollut :-). Eli minä noudatin aikoinaan ensimmäisissä häissäni sukuni perinteitä, kun isä saatteli minut alttarille. Toista kertaa naimisiin mennessäni ei tietenkään enää saatellut :-D Veikkaan, että Suomessakin on monenlaista hääperinnettä ollut - täysin riippuen alueesta, suvusta ja esim. yhteiskuntaluokasta. Mun vanhempieni häät mm. silloin joskus aikoinaan olivat iltahäät, vieraat frakeissa ja iltapuvuissa ja sillai.

eli aika paha moka suvussasi jo alunperin, koska amerikkalaisen etiketin mukaan tuollaisessa juhlassa ei ole saattoseremoniaa.

sehän on perinne. Teidän mielestä morsian ei varmaan saa käyttää valkoista mekkoakaan jos ei ole neitsyt...

mutta enemmänkin amerikkalainen. Ja aika uusi perinne. Mitä, jostain -80-luvulta, -90-luvulta? Ei sillä, kyllä munkin isäukko mut aikanaan saatteli, mutta mä olinkin nuori ja vähän pöljä.

Mun vanhempani menivät naimisiin 1965. Äitini isä saattoi äidin alttarille. Eli ei tuo nyt kauhean uusi perinne ole ainakaan.

sehän on perinne. Teidän mielestä morsian ei varmaan saa käyttää valkoista mekkoakaan jos ei ole neitsyt...

mutta enemmänkin amerikkalainen. Ja aika uusi perinne. Mitä, jostain -80-luvulta, -90-luvulta? Ei sillä, kyllä munkin isäukko mut aikanaan saatteli, mutta mä olinkin nuori ja vähän pöljä.

Mun vanhempani menivät naimisiin 1965. Äitini isä saattoi äidin alttarille. Eli ei tuo nyt kauhean uusi perinne ole ainakaan.

50-luvulla pappisuran aloittaneen vanhan kirkkoherran kanssa. Hän oli isossa seurakunnassa töissä ja ekan kerran törmäsi tuohon että isä saattoi morsiamen 80-luvun lopulla. Tuo on niin jenkkisaippuaoopperoista imetty perinne kuin vaan voi olla. Pohjoismainen perinne ei todellakaan.



Jenkkilän konservatiiviseen ilmapiiriin ihan omiaan, mutta täällä lähinnä naurettava tapa.

Mitä hittoa se kellekään kuuluu, jos jonkun isä saattaa tyttären alttarille.



Tytär se on vaikka olis kymmenen lasta ja ollu avoliitossa 20 vuotta.

ja olen kulkenut häissä jo 60-luvulta asti. Että ei ole kovin pitkä ja yleinen perinne ollut. t.kalkkis

ei tarkoita sitä, ettei niin ole tehty muissa häissä. Meillä suvussa on saateltu morsiamia alttarille jo silloin 60-luvulla kuin sinä ryhdyit käymään häissä. Sinä vaan et ilmeisesti niissä häissä ole ollut :-). Eli minä noudatin aikoinaan ensimmäisissä häissäni sukuni perinteitä, kun isä saatteli minut alttarille. Toista kertaa naimisiin mennessäni ei tietenkään enää saatellut :-D Veikkaan, että Suomessakin on monenlaista hääperinnettä ollut - täysin riippuen alueesta, suvusta ja esim. yhteiskuntaluokasta. Mun vanhempieni häät mm. silloin joskus aikoinaan olivat iltahäät, vieraat frakeissa ja iltapuvuissa ja sillai.

eli aika paha moka suvussasi jo alunperin, koska amerikkalaisen etiketin mukaan tuollaisessa juhlassa ei ole saattoseremoniaa.

Tosin emme kyllä ole amerikkalaisiakaan :-), joten ei liene amerikkalaisella etiketillä suurta merkitystä?

Mutta suvussa kyllä on äidin puolella runsaasti ei-luterilaisia, mm. äidin isä kääntyi luterilaiseksi vasta naimisiin mentyään.



t. se, jonka pappa saatteli äitini alttarille

Mun vanhempieni häät olivat kadettihäät, joten sillä on ehkä ollut merkitystä? Voisiko olla?



t. se, jonka äiti saateltiin alttarille :)

suvun ekalle lapsenlapselle ei järjestetty ristiäisiä/nimiäisiä ollenkaan!



Piti juhlat olla, mutta ei niitä sitten ollutkaan. Mitäpä sitä turhaan juhlimaan.

Mä toivon, että mun tytöt ei tulevaisuudessa halua toimia noin.

vaikka pariskunta asunut avoliitossa lähes 10 v ja vanhin lapsikin jo lähes kouluiässä. voi nolous.

Kaverini on menossa ensi kesänä naimisiin, hän on häidensä aikaan 29 vuotias kahden lapsen äiti, joka on ollut lasten isän kanssa yhdessä viitisen vuotta. Ja iskä saattaa morsiamen alttarille. Musta se on jotenkin noloa. Sen sijaan serkkuni vihittiin tänä kesänä, kyseessä nuori lapseton pari, mielestäni silloin oli jotenkin luonnollista, että isä luovutti tyttärensä.

Allergikkona yritin sitten vain jyrsiä sitä leipää..

Allergioita ei oltu tiedusteltu ilmoittautumisen yhteydessä.

tuo isän saattaminen. Setäni on nyt 70v. ja eläkkeellä kirkkoherran tehtävistä. Ihmetteli, mistä tuo tapa rantautui Suomeen parikymmentä vuotta sitten "muka perinteenä".



Musta se on vaan ihan oikeasti nolo. Symboloi patriarkaalista perinnettä ja tuntuu uskomattomalta, että nykyään joku tytär haluaa millään tasolla olla isänsä luovuttama miehelle. Yök, yök ja yök.

..ja häät oli jo ennen vappua. Minusta se on jo noloa!

Eikä sulla käynyt mielessä ilmoittaa itse?

Kyllä allergiat on muut ruokarajoitteet pitää itse osata ilmoittaa. Saat syyttää vain itseäsi.

Häät oli hyvät, morsian kaunis ja sulhanen komea, mutta pitopalvelu oli huono. Lautaset loppui kesken, ainoa kasvistuoka oli ala-arvoista ja ainoa salaatti, jossa ei ollut kalaa, oli nahistunutta.



Oikeasti, jos kerran tiedetään väkimäärä, pitäisi sen verran osata laskea, että kaikille vieraille riittää ruokailuvälineet, eikä kaikki vieraat edes päässeet paikalle, joten lautasia olisi pitänyt jäädä ylikin. Mä pääsin syömään viimeisten joukossa, joten sain syödä pahvilautaselta muovihaarukalla kuolleksi keitettyjä kasviksia ja nahistunutta salaattia. Ei oikein vastaa mun käsitystä häätarjoilusta.

Tältä palstalta kun lukee pukeutumisohjeita ja millainen lahja ja rahasumma pitäisi viedä mihinkin juhlaan, niin koen helpommaksi olla menemättä minnekään. Enpä ainakaan pahoita kenenkään mieltä vääränlaisella käytöksellä. Muutenkin olen päättänyt, etten vieraile missään. Omalla mökillä käynnit riittää. Ei tarvii miettiä tuliasia tai, että menenkö oikeaan aikaan ja lähenkö oikeaan aikaan pois jne. Kummasti näiden keskustelujen lukeminen on muuttanut ajatusmaailmaani.

kun se, että et mene, ei tarkoita, ettet muista mitenkään. Kyllä sun se lahja silti täytyy hommata, eihän se ole mikään vaihtokauppa siitä, että sinä saat siellä ruokaa, vaan tapasi onnitella juhlakalua/hääparia. Mikä sulta taisi nyt jäädä tekemättä... No, ainakin tietävät, mitä heistä ajattelet. Eli luultavasti ovat pahoittaneet mielensä...

jolle ei ollut syötävää, saa syyttää itseään. Kai nyt aikuinen ihminen osaa ilmoittaa allergiansa. Tai no ei kaikki näemmä osaa!

yhdessä oli oltu jo pitkään ja lapsia laitettu. Ei halunnut pitää mulle puhetta häissä, mutta halusi maksaa isot häät.

Eli sai taluttaa mut alttarille, oli noloa tai ei. Bileet oli kivat.

isoihin juhliin oli kutsuttu "kaikki" ja sinne saapui uusine puolisoineen myös entinen aviopari, joiden ero oli aikanaan todella riitaista. Tämä oli siis eron ja uusien liittojen jälkeen ensimmäinen tilaisuus, kun nämä olivat yhtä aikaa paikalla.



Juhlien emäntää ilmeisesti jännitti, joten hän esitteli naisen tämän entisen miehen nimellä, vaikka nainen seisoi siinä uuden miehensä kanssa. Nainen sitten kipakasti totesi, että "en ole enää Virtanen, vaan Nieminen".



Minusta ihan pikkumoka, mutta tälle naiselle ja kaikille siinä tilanteessa se oli jotenkin tosi iso juttu ja tunnelma oli pitkään jäätävä.