Tapellaanko me tästä ikuisesti? :(

Eli uskon kyllä, että lähti sinne. (Ja mun on aika helppo tarkistaa se tarvittaessa, koska tuon kaverin vaimo on mun työkaveri :))



Tilanne nyt vain meni siihen pisteeseen, että minä itkin enkä pystynyt enää puhumaan mitään. Ehkä mies ei nyt vain jaksanut käsitellä sitä tunnemyrskyä (meidän riidat kuulemma aina päättyvät siihen, että hänen pitää lohduttaa minua, vaikka riita olisi alkanut mistä. Mutta se on nyt ihan toinen juttu se.)



ap

..täällä..pamauttavat itsensä paksuksi .. vai mitä se yhdenkin naikkosen kysymys oli, että mikä ehkäisymenetelmä teillä on...

Kun perheeseen tulee ensinmäinen lapsi koko paletti menee täysin ympäri. Kun lapsi tulee, elämä ei enään olekaan yhtä huoletonta, ei ole enään vain kaksi aikuista vaan on lisäksi pieni ihminen joka vie huomion 110%. Ainakin aluksi. :) Sitoumus lapseen on elinikäinen ja vastuu myös.



Ehkä miestäsi pelottaa, se vastuu ja lapsen tuoma muutos perheeseenne. Ehkä hän ei koe olevansa vielä valmis isäksi. Ehkä hän vielä haluaa elää kahdestaan ja keskittyä teidän suhteeseensa.



Meille kun tuli ensinmäinen lapsi, alkoi kamala riitely. Molemmat olivat rätti väsyneitä ja väsyneenä tuli sanottua puolisolle asioita, joita ei saisi koskaan sanoa rakastamelleen ihmiselle. On ihme, että selvisimme ekan lapsen parista ensi vuodesta ilman eroa. Ennen lasta en tajunut, miksi monet pikkulasten vanhemmat eroavat, mutta nyt tiedän sen liiankin hyvin.



Ehkä miehesi on kuulut liikaa perheistä, joissa erotaan pikkulapsi aikana, ehkä hän pelkää, että teille käy samoin.



Tärkeintä on nyt, että et painosta miestäsi, lapsen saaminen on niin iso asia, että siihen ei saa pakottaa toista. Ehkä sinun pitää antaa miehellesi vain aikaa...



Toisaalta aikakaan ei välttämättä auta, jos miehesi ei todella halua lasta. Silloin sinun pitää miettiä kumpi on sinulle tärkeämpää miehesi vai lapsi? Haluatko erota miehestäsi, ja etsiä itsellesi miehen joka haluaa lapsen kanssasi? Olet todella vaikeassa tilanteessa, mutta yleensä asioilla on tapana järjästyä. :)

että nainen ei voi odottaa ikuisesti,mies sen sijaan voi.

katkera lapseton

ja ilmoita miehelle, että hän saa huolehtia ehkäisystä tästä lähtien, jos ei ole isäksi valmis. Ja jos on vielä puolen vuoden päästä kielteisellä kannalla, eroa.



Minä erosin juuri miehestäni kahdeksan vuoden yhteiselon jälkeen. Osasyynä juuri tuo lapsen hankinnan ikuinen lykkääminen, joka sitten aiheutti muita ylitsepääsemättömiä ongelmia suhteeseemme.

Se olisi kieroa ja vastuutonta. Ketään ei ole tarkoitus pakottaa mihinkään, mutta on mulla oikeus saada suora ja kiertelemätön vastaus tähän asiaan.



Mutta yritän seuraavaksi kysyä mieheltä

a) siitä, painaako häntä nyt joku muu asia

b) miten niitä isyyteen ja perheen perustamiseen liittyviä pelkoja/huolia voitaisiin käsitellä yhdessä eikä vain vatvoa ja suurennella asioita omassa päässä, niin kuin miehellä joskus on tapana.



ap

Ja tosiaan yhteisiä vuosia takana 8 ja yhdessä asuttu käytännössä koko ajan. Parisuhde on muuten ihana ja muuten samanlaiset elämänarvot, mutta tämä on ihan käsittämättömän iso asia, joka tosiaan alkaa heijastua kaikkeen muuhunkin, niin kuin joku sanoikin. En halua silti edes miettiä, että meidän pitäisi tämän takia EROTA. Mutta niin iso asia tämä lopulta on, sillä en kerta kaikkiaan voi kuvitella, että en edes ikinä yrittäisi saada lasta. Eri asia sitten, jos lasta ei voisi saada, se olisi sitten ihan uusi kriisi.



En nyt ota tuota ehkäisykorttia vielä käyttöön, vaan yritän vielä puhua. Mutta kun pillerireseptin uusiminen tulee seuraavan kerran ajankohtaiseksi (taitaa olla itse asiassa loka-marraskuun vaihteessa jo), niin enpä taida uusia... Tai no riippuu siitä, mitä ollaan siihen mennessä puhuttu.



Kiitos teille joka tapauksessa. Tämä on selvittänyt omaa päätä huomattavasti.



ap

Jätä ehkäisy pois ja ilmoita miehelle, että hän saa huolehtia ehkäisystä tästä lähtien, jos ei ole isäksi valmis. Ja jos on vielä puolen vuoden päästä kielteisellä kannalla, eroa. Minä erosin juuri miehestäni kahdeksan vuoden yhteiselon jälkeen. Osasyynä juuri tuo lapsen hankinnan ikuinen lykkääminen, joka sitten aiheutti muita ylitsepääsemättömiä ongelmia suhteeseemme.

Jos mies ei kerran halua lasta niin ehkäiskööt itse. Jos tuntuu että mielipide ei muutu niin eroaisin. On tietenkin surullista erota esim. 1v avioliiton solmimisen jälkeen mutta surullisempaa olisi erota 5v avioliiton solmimisen jälkeen tästä samasta syystä. Silloin tuntisit itsesi todella petetyksi.

kyllä on ikävä tilanne. Voimia.

älä nyt luovuta vaan todella nosta se kissa pöydälle. Muuten sun mies luulee et pienellä itkulla ja kiukulla menee tää juttu ohi ja asia taas lykkääntyy. Nuorena ne kannattaa lapset tehdä. Ite oon yli 30 ja nyt vauva 6kk, nuorempana olis ehkä jaksanu paremmin kaiken tään valvomisrumban yms. Mut meillä just lapsenteko vaan lykkäänty ja lykkäänty koko ajan ja sit havahduttiin et alkaa olla ikää ja ulkoset puitteet meilläkin oli ollu kunnossa jo aikoja sitten, eli just molemmilla töitä ja oma koti ostettuna.



Ikävää jos miehesi kokee ilmapiirin painostavana, mutta oikeesti laita se ukko nyt vaan selkä seinää vasten. Onko teillä sit kaveripiiri millanen? Usein miehetkin rupee vakavammin miettimään lasten hankkimista jos kaikilla kavereillakin on, niin hassulta kuin se kuulostaakin.Tai jos ukko kiertelee ja kaartelee, niin pistä porttikielto pimpsallekin.

Että sun mies saattaa hyvinkin pettää sua. Miksi aikuinen ihminen lähtee KAVEREILLEEN kun alkaa eukon kanssa puhe ahdistamaan? Tämä on sinun elämä. Toki miehellä on omansa myös, mutta näet miten se vaan ottaa ja lähtee kun puhutte tavallisesta asiasta. Joku tässä ei nyt mene yksiin. Soitat ukon kotiin, jos ei lähde sillä on toinen nainen. Muuten sen kaverit jää sulle kakkoseksi ja se tulee kotiin. 2

Lähtisi heti mukaan tuohon ajatukseen, että miehellä on toinen nainen. Toiset miehet oikeasti ovat sellaisia, että heidän pitää saada purkaa ajatuksiaan yksin, tai pakenevat pelkurimaisesti kavereiden "helmoihin".

Mutta sitten itse ap:n kirjoituksiin haluaisin sanoa, että olisi kyllä vakavan keskustelun paikka. Olisiko siinä esimerkiksi ideaa, että kirjoittaisit kirjeen miehelle, jossa kerrot ajatuksistasi, tunteistasi, lapsen kaipuusta ja siitä, että sinun täytyy saada tietää, mitä mies lasten hankkimisesta oikeasti ajattelee.

Mielestäni on täysin epäreilua, että sinä olet alusta asti kertonut haluavasi lapsia, mutta mies on kierrellyt ja kaarrellut, kyllähän sinun täytyy saada tietää onko siihen mahdollisuutta. Liian kauan ei voi odottaa, se on selvää.

Toisaalta, jos mies ei halua lapsia, sinun täytyy saada miettiä, että pystytkö ylipäätään jatkamaan suhdetta, vai onko edessä ero. Jos sinä haluat lapsia ja olet sen miehelle aina selvästi sanonut, tulet varmasti loppujen lopuksi äärimmäisen katkeraksi siitä, että mies ei niitä suostu hankkimaan, siis jos jatkatte yhdessä jajäätte miehen halusta lapsettomiksi.

Koskaanhan ei tietysti voi tietää saisitteko edes lapsia, mutta mielestäni miehen pitäisi pystyä jo kertomaan sinulle, haluaako lapsia ylipäätään ollenkaan, olette kuitenkin olleet jo kauan yhdessä ja naimisissakin.

Toisaalta tätyy muistaa se, että jotkut miehet kokee lasten saannin hyvinkin pelottavana ja eivät ehkä lapsia kaipaa samalla tavalla kuin useat naiset. Miehet kasvaa isyyteen siinä vaiheessa kun lapsi on tulossa, ja kunnolla vasta kun vauva on jo syntynyt.

Tsemppiä sinulle, toivon että pystyt keskustelemaan miehesi kanssa, mutta mieti, että jos ensin kirjoittelisit tunteitasi ja ajatuksiasi, mies saisi rauhassa lukea ja miettiä mitä olet sanonut, ehkä mies ei koe sitä yhtä ahdistavana ja hankalana, kuin suoraa keskustelua, meillä on aina ollut tapana kirjoittaa vaikeista asioista paperille, siinä ehtii miettiä asioita samalla itsekin, eikä riitaa synny samalla tavalla, sitten puhutaan asioista myöhemmin, kunhan ensin on ehtinyt miettiä toisen kirjoituksia.

Aloin itkeä, mitäpä muutakaan. Mitä hittoa, oikeasti. Mies lähti kaverilleen, kun "oli niin painostava ilmapiiri". Miksei mies tajua, että vie pohjan kaikelta siltä, miten minä olen ajatellut elämän sujuvan...

Älä ota perinteistä kiltti tyttö roolia ja käyttäydy kuten kaikki olisi vain ja ainoastaan sinun syytäsi.

Kyllä, teillä on kotona varmasti nyt painostava ilmapiiri. Miksikö? Siksi että miehesi on puhunut sinulle täysin löpöjä. Joko suoraan valehdellut tai sitten ei ole miettinyt aikoinaan mitä on tullut puhuneeksi. Tämä painostava ilmapiiri ei ole sinun syytäsi vaan miehesi. Sinun ei tarvitse ruveta nyt hyvittelemään miestä ja pohtimaan että voivoi miten nyt pelastaisin tämän tilanteen. Nyt on MIEHEN aika miettiä miten hän pelastaa tilanteen. Miettiä mitä hän oikeasti haluaa ja kertoa se sinulle. Jos tulos on sinun kannaltasi huono niin sitten teillä on kaksi mahdollisuutta:

1. Sinä luovut lapsihaaveistasi ja et koskaan (siis KOSKAAN) valita asiasta miehelle ja ole hänelle katkera.

2. Te eroatte ja etsit miehen joka haluaa lapsen kanssasi.