Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vieläkö voi ottaa osaa suruun?
18.08.2010 |
Työtoverini aviomies kuoli kesäkuussa syöpään. Syöpä todettiin keväällä ja oli näköjään tosi ärhäkkä. Eilen kävin työpaikalla (josta olen äitiyslomalla), jossa toinen työkaverini kertoi tästä. Olen tosi surullinen työtoverini puolesta ja haluaisin häntä muistaa jotenkin, mutta onko esim. kukkien ja kortin lähettäminen "kuin kaataisi suolaa haavoihin"?
Kommentit (2)
Enää en niin kauheasti stressaa osaanko sanoa oikeat sanat kun tiedän omasta kokemuksesta että tärkeintä on kunhan vaan sanoo jotain.
Eikä kyllä hirveästi tarvitse pelätä sitäkään, että sinua itseäsi alkaa itkettää siinä tilanteessa (kunhan et ala vollottaa enemmän kuin asianomainen). Ystävystyin muutama vuosi sitten naisen kanssa, joka oli nähnyt lapsena isänsä kuoleman. Kun hän aikanaan kertoi asiasta, omatkin silmäni alkoivat vettyä, ja nolona pyytelin anteeksi. Hän taas sanoi, että hänelle tulee rtavallaan "hyvä mieli" siitä, että tarina koskettaa muitakin, saa ikäänkuin vahvistuksen sille, että saa olla surullinen. Koska kylähän läheisen menettäminen surettaa hetkittäin vielä vuosikymmenten jälkeenkin, vaikka olisi noin yleisetsi ottaen päässyt siitä yli miten hyvin tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
joten mielestäni voit ihan hyvin lähettää kukkia ja kortin.
Koin itse suuren surun pari vuotta sitten ja yllätyin kuinka paljon surun keskellä ilahduttivat ihan vaan tekstiviestit tutuilta joissa sanottiin simppelisti "Otan osaa" tms.
Enää en niin kauheasti stressaa osaanko sanoa oikeat sanat kun tiedän omasta kokemuksesta että tärkeintä on kunhan vaan sanoo jotain.