Ilmeisesti yliopistojen humanistisissa tiedekunnissa ei arvosteta

Eli siis humanistit arvostavat kauppatieteet ja kauppatieteilijät korkealle? Hyvä.

ap

kuin omasta puolestani sen, että mulla ei ole mitään syytä halveksua ketään heidän tieteenalansa takia.

Sun aloitusta sen sijaan pidän aika kummallisena. Ootko kännissä tms?

Eli siis humanistit arvostavat kauppatieteet ja kauppatieteilijät korkealle?

Hyvä.

ap

tän sun avauksen tarkoitusta. Riippuuko sun elämä jotenkin siitä, arvostaako humanistit sua vai ei, vai mistä tässä on kyse?

on se paras. Ja asioita voi laittaa järjestykseen niin monella mittarilla, toisilla on vanhin oppilaitos, toisilla on ulkopuolisen rahoituksen osuus suurin jne.



Tero

meille, jotka tässä yhteiskunnassa elämme ja yritämme kehittää sitä, kaikkein hyödyllisintä on eri tieteenalojen kohtaaminen, poikkitieteellisyys. Yritetään nyt ajatella mahdollisimman laveassti ja hyödynnetään toisiltamme saatuja ajatusmalleja. Se on hedelmällisempää kuin pikkusieluinen toistensa vähätteleminen.

mikäli humanisti ei arvosta kauppatieteilijää, johtunee se syistä että



a) humanisti ei ole aidosti sivistynyt (sortuu arvoarvostelmaan)





b) humanistilla on mielikuva/ käsitys kauppatieteestä kapea-alaisena sivistyksenä, jolloin



b1) humanisti on oikeassa, mutta sivistymätön ylimielisyydessään

b2) humanisti on väärässä, mutta toivottavasti korjaa näkemyksensä sivistyneesti



;)

Ehkäpä, koska en määrittele itseäni opislelualani kautta enkä samaistu oppilaitokseni opiskelijoihin massana. Enkä toisaalta muitakaan ihmisiä arvota sen mukaan missä he ovat opiskelleet tai missä ammatissa ovat.



Minua kiinnostaa opiskelu ja itseni sivistäminen, tiedon kerääminen. Opiskella aion niin kauan kuin polla säteilee.

ummehtuneessa menneessä maailmassa, mutta kyllä maakuntayliopistoilla on ihan päivänpolttavaakin ja ajankohtaista tutkimusta.

Helsingissähän ei tosiaan tutkita mitään hyödyllistä. Totta.

Helsingin yliopisto on ja on ollut jo jonkin aikaa Suomen korkeimmalle rankattu korkeakoulu juuri kattavimman perustutkimuksen vuoksi. Eli jos uusi tieto on ummehtunutta, lienette oikeassa, muussa tapauksessa ette.

ummehtuneessa menneessä maailmassa, mutta kyllä maakuntayliopistoilla on ihan päivänpolttavaakin ja ajankohtaista tutkimusta.

Helsingissähän ei tosiaan tutkita mitään hyödyllistä. Totta.

Helsingin yliopisto on ja on ollut jo jonkin aikaa Suomen korkeimmalle rankattu korkeakoulu juuri kattavimman perustutkimuksen vuoksi. Eli jos uusi tieto on ummehtunutta, lienette oikeassa, muussa tapauksessa ette.

josta tehdään se huippuyksikkö Suomeen?

Suomessa perehdytään muinais-sanskriittiin tai että tehdään - ja hyväksytään! - väitöskirjoja, joiden tulokset osoittavat, että

- pölyä ja likaa kertyy kulmiin ja nurkkiin ja

- portaat kannattaa siivota ylhäältä alaspäin edeten, tai



- Maatalon emäntä pystyy tekemään 2,8 asiaa yhtaikaa (hämmentämään soppaa, hyssyttämään lasta ja puhumaan puhelimeen)?



Nämä ovat esimerkkejä Hesarin väitöstiivistelmistä muutaman vuoden takaa.

että huippuus on toistaiseksi puheen tasolla. Ikävä kyllä huippumikään ei synny niin, että laitetaan muotti päälle, taotaan ja hoetaan hirvästi, että älä tule paha koulu, tule huippuyliopisto!



OPM tai mikään muu valtiollinen instanssi ei voi "tehdä" huippuyksikköä, vaan yksikkö lunastaa itse oman huippuutensa laadukkaalla toiminnalla.



Kauppakorkeakoulu, TKKO ja Taideteollinen olivat toki kaikki hienoja opinahjoja (ja varmasti Aaltokin sellainen on) mutta rankattu selkeästi HY:n taakse - vielä ei ole mitään merkkejä siitä, että ne onnistuisivat jotenkin nousemaan yli oman tasonsa yhdistymisen myötä.



Etenkin kun huippuyliopistoretoriikkaa on käytetty hassusti niin, että huippuyliopisto on se, joka on tehokas ja palvelee työelämää, tehtävä voi olla haastava (ainakin minä miellän tämän niin, että tehdään soveltavaa tutkimusta ja tutkintojen pitää olla halpoja).



Aidoille huippuyliopistoilla tyypillistä kun on kuitenkin se, että laatu ja siten yhteiskunnallinen relevanssi sekä korkea työllistyminen tulevat nimenomaan tinkimättömän akateemisuuden kautta. Hyvällä perustutkimuksella on päästy pitkälle maailman sivu.



Mutta katsotaan nyt mitä tulee, eiköhän sieltä hunajaakin saada kunhan riitely ja muu paskanjauhanta loppuu. Voi olla, että esim. vuosikkymmenen kuluttua Aalto alkaa pyrkiä HY:stä ohi, mutta sen näyttää vain aika.

että huippuus on toistaiseksi puheen tasolla. Ikävä kyllä huippumikään ei synny niin, että laitetaan muotti päälle, taotaan ja hoetaan hirvästi, että älä tule paha koulu, tule huippuyliopisto!



OPM tai mikään muu valtiollinen instanssi ei voi "tehdä" huippuyksikköä, vaan yksikkö lunastaa itse oman huippuutensa laadukkaalla toiminnalla.



Kauppakorkeakoulu, TKKO ja Taideteollinen olivat toki kaikki hienoja opinahjoja (ja varmasti Aaltokin sellainen on) mutta rankattu selkeästi HY:n taakse - vielä ei ole mitään merkkejä siitä, että ne onnistuisivat jotenkin nousemaan yli oman tasonsa yhdistymisen myötä.



Etenkin kun huippuyliopistoretoriikkaa on käytetty hassusti niin, että huippuyliopisto on se, joka on tehokas ja palvelee työelämää, tehtävä voi olla haastava (ainakin minä miellän tämän niin, että tehdään soveltavaa tutkimusta ja tutkintojen pitää olla halpoja).



Aidoille huippuyliopistoilla tyypillistä kun on kuitenkin se, että laatu ja siten yhteiskunnallinen relevanssi sekä korkea työllistyminen tulevat nimenomaan tinkimättömän akateemisuuden kautta. Hyvällä perustutkimuksella on päästy pitkälle maailman sivu.



Mutta katsotaan nyt mitä tulee, eiköhän sieltä hunajaakin saada kunhan riitely ja muu paskanjauhanta loppuu. Voi olla, että esim. vuosikkymmenen kuluttua Aalto alkaa pyrkiä HY:stä ohi, mutta sen näyttää vain aika.

että se palvelee työelämää - entistä paremmin pyritään yhdistämään tekniikka ja design (paremmat, toimivammat, helppokäyttöisemmät tuotteet) sekä bisnes (kannattavuus, markkinointi...).



Sen sijaan esimerkiksi filosofian ymppääminen Suomen tulevaisuuden visiointiin ja kulttuurimme nostamiseen nousuun ei ole tuottanut oikein vielä muuta kuin naurettavuuksia. Himanen on kuitenkin kelvannut ex-TAIKkiin professoriksi, niin että avarakatseisuutta se osoittaa, jos mikä.



Voi hyvällä syyllä kysyä, mihin joidenkin alojen perustutkimusta Suomessa tarvitaan, jos se ala on muualla paljon pidemmälle edennyttä ja sillä on paljon enemmän resursseja ja muita edellytyksiä siellä. Eli varmaan kannattaisi keskittyä joihinkin aloihin eikä tehdä kritiikittä ihan kaikenlaista.

kysymyksenasettelusi ontuu. Matematiikkahan on kieli.



T: toinen lingvisti



Pitäiskö esim. mun kielitieteilijänä halveksua vaikkapa matematiikan opiskelijoita sen takia, että mä en ole koskaan ymmärtänyt matikkaa?

[/quote]

Kyllä, se on Aallon etu, mutta se ei tee siitä huippuyliopistoa. Pidän valheellisena sitä, että kun nyt on tietyt mittarit, joille tiedelaitosta; yliopistoa, pidetään hyvänä, joku ilmoittaa, että me ollaankin huippuyliopisto mutta tälleen meidän omilla arviointiperusteilla niinku.



Toki jos Aalto onnistuu tavoitteessaan (tällä hetkellä siellä tuntuu tökkivän se, mitä tämä ketjukin henkii - eri aloilla on erilaiset kulttuurit, jotka eivät nivelly yhten saumatta ja kitkatta), se tulee olemaan nimenomaan suomalaista tekniikkateollisuutta palveleva laitos. Se, saavatko he homman toimimaan ja onko tällainen konsepti enää yliopisto on toinen asia.



Huippuyliopistotkin palvelevat toki työelämää, mutta niiden yhteiskunnnallinen rooli on tätä laajempi, aktiivinen passiivisen sijaan, ja niiden asema syntynyt nimenomaan itseisarvoisen korkealaatuisen tieteenteon kautta. Jos ja kun yliopisto on riittävän hyvä, sen "hyöty" syntyy automaattisesti. Aallon keinoilla tähän ei päästä, mutta siitä voi tulla toki eri tavalla hyvä.



Ja tuosta filosofiasta: sanoisin pikemminkin, että Himasen ymppääminen Suomen tulevaisuuden visiointiin ei ole tuottanut muuta kuin naurettavuuksia. Himanen kun on tällä hetkellä enemmän yhden miehen konsulttifirma ja populaari-ilmiö kuin lyömäase akateemisen filosofian yhteiskunnallisia funktioita vastaan. Hyvin hän on onnistunut asiansa järjestämään, mutta en lähtisi syyttelemään filosofiaa sinänsä siitä, että valtio turvautuu mieluummin trendikkääseen ja poppiin tyyppiin, jolla on lennokkaita, mutta tieteenharjoittamisen kriteereitä täyttämättömiä visioita ja utopioita (jotka kuulostivat muuten tosi kivasti samalta kuin tilaajan mietinnöt siitä, mikä on kivaa).



Varsinkin kun siinä takapihalla HY:ssä nyt vieläpä sattuu olemaan kansainvälisesti arvostettu filosofian tutkimusyksikkö.



Perustutkimuksen lakkauttaminen joiltakin aloilta taas on sikäli hankala kysymys, että ei voi olla olemassa alaa, jonka opetus ja tutkimus pysyisi laadukkaana, jos panostetaan pelkkään soveltavaan tutkimukseen. Ilman riittävää perustutkimusta koko ala on ajettava alas. Pidän tätä mielekkäänä, kun jos puhutaan Suomen sisäisistä alueellisista kysymyksistä. Esimerkiksi kirkkohistoriaa, sitä pahamaineista sankskriitin kieltä tai muuta vastaava ei tarvitse olla valikoimassa joka kaupungissa, mutta sillä, että sitä jossakin päin maata tehdään ja opetetaan on minusta itseisarvo.



Kuten mitä tahansa tärkeää asiaa, maan sivitystä ja tietoa ei saa päästää lipsahtamaan tuonnin varaan, vaan aktiivinen jalansija tiedeyhteisössä on yhteiskunnallisessa mielessä välttämätön, vaikka kenkä olisikin pieni.



Tuossa kritiikittömässä tekemisessä on myös se hauska puoli, että jos nyt Suomen maasta lakkautettaisiin se kehnoin ja resurssittomin perustutkimus, TKK ja muu varsinkin muut tekniikan alan yliopistot pistettäisiin paketissa yhden suunnan postiin (näin vähän karrikoiden), tekniikan perustutkimus kun on Suomessa joitakin hyvin korkealentoisia ja vähemmän ilmeisiä juttuja lukuun ottamatta ei-niin-hyvää.



Ja sanon sen vielä kerran, jottein jäisi kenellekään epäselväksi: Yliopiston peruslähtökohta on, että tieteelliset saavutukset ja sivistys ovat loukkaamattomia itseisarvoja.

Kyllä, se on Aallon etu, mutta se ei tee siitä huippuyliopistoa. Pidän valheellisena sitä, että kun nyt on tietyt mittarit, joille tiedelaitosta; yliopistoa, pidetään hyvänä, joku ilmoittaa, että me ollaankin huippuyliopisto mutta tälleen meidän omilla arviointiperusteilla niinku.



Toki jos Aalto onnistuu tavoitteessaan (tällä hetkellä siellä tuntuu tökkivän se, mitä tämä ketjukin henkii - eri aloilla on erilaiset kulttuurit, jotka eivät nivelly yhten saumatta ja kitkatta), se tulee olemaan nimenomaan suomalaista tekniikkateollisuutta palveleva laitos. Se, saavatko he homman toimimaan ja onko tällainen konsepti enää yliopisto on toinen asia.



Huippuyliopistotkin palvelevat toki työelämää, mutta niiden yhteiskunnnallinen rooli on tätä laajempi, aktiivinen passiivisen sijaan, ja niiden asema syntynyt nimenomaan itseisarvoisen korkealaatuisen tieteenteon kautta. Jos ja kun yliopisto on riittävän hyvä, sen "hyöty" syntyy automaattisesti. Aallon keinoilla tähän ei päästä, mutta siitä voi tulla toki eri tavalla hyvä.



Ja tuosta filosofiasta: sanoisin pikemminkin, että Himasen ymppääminen Suomen tulevaisuuden visiointiin ei ole tuottanut muuta kuin naurettavuuksia. Himanen kun on tällä hetkellä enemmän yhden miehen konsulttifirma ja populaari-ilmiö kuin lyömäase akateemisen filosofian yhteiskunnallisia funktioita vastaan. Hyvin hän on onnistunut asiansa järjestämään, mutta en lähtisi syyttelemään filosofiaa sinänsä siitä, että valtio turvautuu mieluummin trendikkääseen ja poppiin tyyppiin, jolla on lennokkaita, mutta tieteenharjoittamisen kriteereitä täyttämättömiä visioita ja utopioita (jotka kuulostivat muuten tosi kivasti samalta kuin tilaajan mietinnöt siitä, mikä on kivaa).



Varsinkin kun siinä takapihalla HY:ssä nyt vieläpä sattuu olemaan kansainvälisesti arvostettu filosofian tutkimusyksikkö.



Perustutkimuksen lakkauttaminen joiltakin aloilta taas on sikäli hankala kysymys, että ei voi olla olemassa alaa, jonka opetus ja tutkimus pysyisi laadukkaana, jos panostetaan pelkkään soveltavaan tutkimukseen. Ilman riittävää perustutkimusta koko ala on ajettava alas. Pidän tätä mielekkäänä, kun jos puhutaan Suomen sisäisistä alueellisista kysymyksistä. Esimerkiksi kirkkohistoriaa, sitä pahamaineista sankskriitin kieltä tai muuta vastaava ei tarvitse olla valikoimassa joka kaupungissa, mutta sillä, että sitä jossakin päin maata tehdään ja opetetaan on minusta itseisarvo.



Kuten mitä tahansa tärkeää asiaa, maan sivitystä ja tietoa ei saa päästää lipsahtamaan tuonnin varaan, vaan aktiivinen jalansija tiedeyhteisössä on yhteiskunnallisessa mielessä välttämätön, vaikka kenkä olisikin pieni.



Tuossa kritiikittömässä tekemisessä on myös se hauska puoli, että jos nyt Suomen maasta lakkautettaisiin se kehnoin ja resurssittomin perustutkimus, TKK ja muu varsinkin muut tekniikan alan yliopistot pistettäisiin paketissa yhden suunnan postiin (näin vähän karrikoiden), tekniikan perustutkimus kun on Suomessa joitakin hyvin korkealentoisia ja vähemmän ilmeisiä juttuja lukuun ottamatta ei-niin-hyvää.



Ja sanon sen vielä kerran, jottein jäisi kenellekään epäselväksi: Yliopiston peruslähtökohta on, että tieteelliset saavutukset ja sivistys ovat loukkaamattomia itseisarvoja.

Käypä nyt tutustumassa myös mat-lun ja vaikkapa muidenkin tiedekuntien gradu- ja väikkäriotsikoihin. Varmasti löydät tutkimuksia, jotka sinun mielestäsi ovat ihan yhtä hyödyttömiä, esimerkiksi biologian puolella mennään niin pieniin ja harvinaisiin ilmiöihin.

Sen tutkimuksen tarkoitus kun ei olekaan hyödyttää ihan jokaista kaduntallaajaa, vaan tarjota tiedeyhteisölle (siis yleisölle, joka asian jo tuntee) uutta tietoa jostakin ilmiöstä.

Myönnän, etten rankkaa kauppatieteilijöitä mahdottoman korkealle, mutta se ei johdu tieteistä itsestään tai sen tekijöistä, vaan siitä, että olen tavannut aivan liikaa näitä "menen kauppakorkeaan, koska haluan päästä heti valmistumisen jälkeen johtajanpallille tienaamaan" -tyyppejä. Ei kai siinäkään mitään pahaa ole, itse vain satun kannattamaan kovin erilaisia arvoja.



T: Kielitieteilijä