Miten hoitajana päiväkodissa selvitän seuraavat tilanteet:
Kaksi lasta riitelee.tapana on pyytää anteeksi,pahantekijä ei suostu,miten menettelen?
Lapsi ei yksinkertaisesti tottele,juoksee,tekee juuri sitä mitä ei pitäisi,miten toimin?
Kommentit (20)
jos oikeasti olet hoitajana päiväkodissa, niin tämä ei ole oikea paikka kysyä neuvoa, kuinka hoidat työsi..
Jos tarvitset ammatillista tukea, niin eikö päiväkodin johtaja tai muut työntekijät olisi sitä varten??
jos oikeasti olet hoitajana päiväkodissa, niin tämä ei ole oikea paikka kysyä neuvoa, kuinka hoidat työsi..
Jos tarvitset ammatillista tukea, niin eikö päiväkodin johtaja tai muut työntekijät olisi sitä varten??
Näin toisaalta varmasti on, mutta hyviä ideoita voi myös äideiltä saada sekä myös kuvaa siitä miten pieniä lapsia kasvatetaan kotona ja mitä päiväkodeilta odotetaan.Koulutuksen saanut kasvatusalan ammattilainen voi ehkä myös vähän eri näkökulmasta näitä asioita palstalla äitien kanssa pohtia ja tästä varmasti hyötyä molemmille.Ei siis aivan huono idea.
Kaksi lasta riitelee.tapana on pyytää anteeksi,pahantekijä ei suostu,miten menettelen?
Lapsi ei yksinkertaisesti tottele,juoksee,tekee juuri sitä mitä ei pitäisi,miten toimin?
1. Riippuu vähän siitä mitä kulloinkin "pahanteko"on ollut.Mutta noin ihan nyrkkisääntönä kannattaa ihan ensiksi mennä lasten luo ja todeta mitä näkee: "ohoh ompa täällä nyt metakka, näen että Tommi on tosi vihanen", kun esim.Pekka rikkonut Tommin autoradan, kun olisi itse halunnut tämän kanssa leikkiä."Pekkakin on tosi vihanen kun ei saanut radalla leikkiä, ymmärrän että kurjalta tuntuu mutta huomaatko miten paha mieli Tommille tuli eikä sinustakaan varmasti hyvältä tunnu.Ensi kerralla kun haluat radan kanssa leikkiä, kun se on jollain toisella, niin voit kysyä esim.että saanko minä sitten sinun jälkeesi tai saanko tulla mukaan, silloin tuntuu paremmalta.Harjotellaan tätä yhdessä vaikka. Mutta nyt pitäisi varmaan keksia jotain että Tommille tulisi taas hyvä mieli, mitä me voitaisiin tehdä"? Kun "pahantekijä" näin kokee että aikuinen ymmärtää ja uskoo siihen että hänkin pystyy "parempaan" niin hän on tavallisesti innokas hyvittämään tekonsa ja vasta silloin "anteeksipyynnöllä" on merkitystä ja molemmilla osapuolilla on taas hyvä olla.
Tämä on sosiaalisten taitojen harjoittelua:
Sanotetaan lapsille kuumentunut sotkuinen tilanne, sanotetaan molempien tunteet.Annetaan parempi malli miten kannattaisi tilanteessa toimia ettei tulisi paha mieli ja lopuksi annetaan "pahantekijälle" mahdollisuus hyvittää tekonsa.Lapsi pystyy tähän vain silloin kun kokee itsensä ymmärretyksi sekä että aikuinen uskoo että hän pystyy parempaan "kunhan yhdessä harjoitellaan".
2.Koska pienen lapsen kyky ilmaista sanallisesti tunteitaan on vielä hyvin kehittymätön, puretaan ne useimmiten toiminnan kautta.Eikä aina ole helppo aikuisen tulkita mistä on kulloinkin kyse.Lapset myös usein kiusaavat aikuisia koska ovat vihaisia, siirtävät aikuiselle hankalan tunteen.Tätä me itseasiassa aikuisetkin usein teemme:Mies tulee kotiin kiukkuisena jostakin työasiasta.Sanoo vaimolleen jotain epäystävällistä,vaimo suuttuu jne.
Tavallisesti se tunne joka aikuisella on kun lapsi ei kuuntele jne. antaa useasti juuri tietoa siitä mikä tunne lasta vaivaa.Ylläolevassa esimerkissa herätti lapsen käytös varmasti sinussa kiukkua, eli melko varmasti lapsi oli jostain kiukkunen ja silloin saattaisi olla apua siitä että sanoisit:"Näyttää vähän siltä että olet kiukkunen, jos mentäisiin yhdessä miettimään mikä harmittaa".
Tilanne yksi; Jos teillä seleät säännöt siitä että on pyydettävä anteeksi ja vaaditte sitä kaikilta lapsilta, istuttaisin lasta joka ei suostu anteeksi pyytämään jäähyllä iän vaatiman ajan (3v=3min) ja sitten kysyisin onko rauhottunut ja sovitaanko asia. Jos ei ole istuisi sitten lisää
Itse koen kuitenkin että lapsen pitää oppia ettei anteeksi pyytäminen ole vain jokin tapa johon pakotetaan koska niin kuuluu tehdä. Toivoisin ainakin omien lapsieni oppivan empatiaa ja olevan oikeasti pahoillaan satuttaessaan toista. Pienet lapset eivät tätä tietysti välttämättä vielä osaa, koska heillä ei ole empatian kykyä samalla tavalla kuin vanhemmilla lapsilla. Silloin mielestäni riittää silittäminen, haalaaminen yms. niinkin että hoitaja ottaaa kädestä kiinni ja silittää lapsenkädellä vääryttä kokoneen päätä yms. Jossain vaiheessa voisisi kuvitella sen empatian heräävän.
Tilanne kaksi; Pysäyttäisin lapsetn, menisin kyykkyyn ja katsoisin silmiin. Tiukalla äänellä kertoisin että hän käyttöytyy huonosti ja jos ei lopeta joutuu jäähylle rauhoittuman. Muistuttaisin asiasta vielä kerran ja jos käytös ei muutu veisin jäähylle. Rauhallisesti kertoisin miksi lapsi on jäähyllä. Jos ei pysy tuolissa tarvittavaaa aikaa veisin niin monta kertaa takaisin että pysyy. Jos lapsi kuitenkin jostian syystä saisi tästä tekemisensä rajoittamisesta raivokohtauksen, pitäisin sylissä kiinni niin kauan että valmis istumaan vaaditun jäähyajan.
Tilanne yksi; Jos teillä seleät säännöt siitä että on pyydettävä anteeksi ja vaaditte sitä kaikilta lapsilta, istuttaisin lasta joka ei suostu anteeksi pyytämään jäähyllä iän vaatiman ajan (3v=3min) ja sitten kysyisin onko rauhottunut ja sovitaanko asia. Jos ei ole istuisi sitten lisää
Itse koen kuitenkin että lapsen pitää oppia ettei anteeksi pyytäminen ole vain jokin tapa johon pakotetaan koska niin kuuluu tehdä. Toivoisin ainakin omien lapsieni oppivan empatiaa ja olevan oikeasti pahoillaan satuttaessaan toista. Pienet lapset eivät tätä tietysti välttämättä vielä osaa, koska heillä ei ole empatian kykyä samalla tavalla kuin vanhemmilla lapsilla. Silloin mielestäni riittää silittäminen, haalaaminen yms. niinkin että hoitaja ottaaa kädestä kiinni ja silittää lapsenkädellä vääryttä kokoneen päätä yms. Jossain vaiheessa voisisi kuvitella sen empatian heräävän.Tilanne kaksi; Pysäyttäisin lapsetn, menisin kyykkyyn ja katsoisin silmiin. Tiukalla äänellä kertoisin että hän käyttöytyy huonosti ja jos ei lopeta joutuu jäähylle rauhoittuman. Muistuttaisin asiasta vielä kerran ja jos käytös ei muutu veisin jäähylle. Rauhallisesti kertoisin miksi lapsi on jäähyllä. Jos ei pysy tuolissa tarvittavaaa aikaa veisin niin monta kertaa takaisin että pysyy. Jos lapsi kuitenkin jostian syystä saisi tästä tekemisensä rajoittamisesta raivokohtauksen, pitäisin sylissä kiinni niin kauan että valmis istumaan vaaditun jäähyajan.
Lisään vieläettä jäähyn jälkeen tottakai keskustelisin lapsen kanssa asiasta. Miksi hän käyttäytyi niinkuin teki yms. Monesti taustalla voi olla joku isompi juttu mitä lapsi käytöksellään oireilee tai on väsynyt yms.
Ei niillä saada aikaan oikeestaan mitään. Pahimmassa tapauksessa lapsi ei edes ymmärrä miksi joutuu jäähylle.
Kukaan pieni lapsi ei ole oikeastaan oikeasti ilkeä. Tai ainakaan halua olla ilkeä. Lapsilta vain puuttuu malli ja esimerkki miten toimia.
Huonosti käyttäytyvälle lapselle tulee vain näyttää mallia miten eri tilanteissa tulee käyttäytyä.
Ja muistakaa vielä, että kertaus on opintojen äiti. Tää on ihan testattu juttu.
Katsot silmiin ja osoitat olevasi tosissasi?
Otat oikean käden sinun käteesi ja silität sillä loukatun päätä. Ei tarvitse pyytää anteeksi ääneen. Pelkkä silittäminenkin käy. Kun tätä toistaa tarpeeksi usein, niin se empatiakin alkaa sieltä toivottavasti herätä.
noin minä toivoisin omien lasten kohdalla.
isoissa lapsiryhmissä ja siinä on aina se vaara, että lapsi ei lopulta edes tajua koko jäähyn pointtia.
Musta tuo kakkosen vinkki on inhottava. Tuosta tulee hyvä mieli ainoastaan hoitajalle, joka tuntee konkreettisesti tehneensä jotain. Tuollainen anteeksipyytämiseen pakottaminen ei ole mistään kotoisin. Sille, jota on lyöty, ei tule yhtään parempi mieli, koska toinen ei oikeasti pyydä anteeksi (koska hoitaja silittää, vaikkakin lapsen kädellä), ja se, joka on lyönyt, pääsee kuin koira veräjästä, koska hänen ei itse tarvitse tehdä mitään. Mä olisin myös tuon jäähypenkin kannalla. Tietysti ikävämpi vaihtoehto, koska siinä tarvitaan auktoriteettia, mutta jos ei hoitajalla sitä ole, niin asiat on muutenkin aika huonolla tolalla.
minkä ikäisistä lapsista on kyse.
Minulle tulee mieleen joku naama punaisena huutava emäntä. Kaikki jotka ovat olleet lasten kanssa töissä, tietävät ettei huutamisesta ole mitään hyötyä. Se vain lisää levottomuutta.
Eli todellakaan rangaistukset eivät toimi ja jäähylle laittamiset missään nimessä! Älkää nyt vaan mamit ikinä uskoko noita ulkomaisia roskaohjelmia, vaan
jos joku kiusaa päiväkodissa, on hän pelkästään vailla rakkautta, eikä sitä kyllä mitenkään saavuteta sillä, että rangaistaan lasta ja asetetaan hänet syyllisen asemaan!
Tuonlaista lasta pitää kuunnella ja ymmärtää ja mahdollisesti miettiä, mikä perheessä voisi olla vialla, mutta ei missään nimessä laittaa lasta jäähylle, jossa hän on ehkä ollut muutenkin koko elämänsä!!
No ymmärrän sun pointin tietysti, en vaan itse tullut ajatelleeksi tuosta näkökulmasta.
Nehän juuri huutaa, joilla sitä auktoriteettia ei ole. Ei huutamisella saavuteta mitään, se on selvä, mutta ei ainaisella päänsilitykselläkään ja hyssyttelyllä. Suomessa vaan on vallalla joku ihme mentaliteetti, ettei lapsia saa ollenkaan komentaa, vaan pitää antaa näyttää tunteensa, viis siitä satuttaako toista. Kyllä tuollasessa lyömitilanteessa tulee ottaa huomioon niin uhri kuin lyöjäkin, eikä tuollaisessa tilanteessa tarvitse sitä rakkautta jakaa, vaan tilanteiden ulkopuolella. Tiukka pitää olla, mutta lempeä, joku roti täytyy lapsillakin pitää.
Nehän juuri huutaa, joilla sitä auktoriteettia ei ole. Ei huutamisella saavuteta mitään, se on selvä, mutta ei ainaisella päänsilitykselläkään ja hyssyttelyllä. Suomessa vaan on vallalla joku ihme mentaliteetti, ettei lapsia saa ollenkaan komentaa, vaan pitää antaa näyttää tunteensa, viis siitä satuttaako toista. Kyllä tuollasessa lyömitilanteessa tulee ottaa huomioon niin uhri kuin lyöjäkin, eikä tuollaisessa tilanteessa tarvitse sitä rakkautta jakaa, vaan tilanteiden ulkopuolella. Tiukka pitää olla, mutta lempeä, joku roti täytyy lapsillakin pitää.
suomessa ei ole tapana todellakaan hyssytellä. Valitettavan usein aikuiset eivät osaa toimia lasten kanssa ymmärtävästi ollenkaan.
Sieltä ne lapset sitä simputusta vasta oppivatkin. Tulevat koulukiusaajat.
olen nuori, vasta valmistunut hoitaja ja tänään tuli kyseinen ongelma. poika löi töistä poikaa ja töni. Menin väliin ja kysyin että mistä on kyse,miksi löit? En saanut vastausta. Sanoin pojalle mitä nyt kuuluu tehdä..hiljaisuus,kysyin uudestaa,hiljaisuus. Vastasin kuuluu pyytää anteeksi,pyydä "mikolta" anteeksi. Hiljaisuus ja pyysin 2 kertaa hiljaisuus jatkuu. Miten tilanteen ratkaisen. toinen itkee vieressä. En voi jättää tilannetta sikseenkään.
Sinä siis olet sitä mieltä että lasta ei tule ollenkaan rangaista huonosta käytöksestä. Siis jos "pekka" joka päivä kiusaa toisia päiväkodissa, lyö, raapii, puree häntä pitää vain ymmärtää ja halata, ei rankaista siitä että käyttäytyy huonosti?
Ymmärrän että jokainen lapsi on yksilö. Heitä pitää kuunnella, antaa positiivista huomiota, halata ja pitää sylissä. Mielestäni tuo kaikki on osa normaalia lapsen hoitoa hoiti häntä sitten kuka tahansa, päiväkoti, pph, hoitaja kotona, äiti, mummo... tietysti on lapsia jotka eivät saa tarpeeksi rakakutta ja huomiota. Silloin he käyttäytyvät usein huonosti. Päiväkodissa tai pph:n luona yksi huonosti käyttäytyvä lapsi vaikuttaa koko ryhmään. Tottakai lasta tulee taustansa takia ymmärtää, hänellä voi olla monta syytäkäytökseensä. Mielestäni hounosta käytökestä kuuluu rankaista, ei palkita halauksella ja positiivisella huomiolla. Tottakai lapselle tulee myös tehdä selväskis että hänen käytöksensä on vääränlaista, lapsi itsessään ei ole paha tai huono vaan köytös on. Varsinkin päiväkoti ryhmissä on mahdotonta rankaista yhtä lasta eri tavalla kuin muita tai soveltaa säntöjä yhden lapsen kohdalla. Millaisen kuvan antaa muille se että "pekka" saa haluksen käyttäytyessään huonosti, mutta "Mari", joka yleensä käyttäytyy hyvin mutta sattui olemaan tänään väsynyt kun piokkusisko oli itkenyt yöllä pitkään, kiukutteli ja löi hoitajaa joutuu jäähylle ja vaaditaan anteeksi pyyntöä.
Kyllä rakautta vaille jääneitä lapsiakin saa rankaista huonosta käyöksestä!! Ei kenelläkään ole oikeutta lyödä toista, purra, nimitellä, heittää hiekalla yms. vaikka kuinka olisi hankala tilanne kotona. Lapselle annetaan positiivista ja rakastavaa huomiota muusta kun huonosta käytöksestä. Silloin lapsi oppii myös sen että ei saa köyttäytyä huonosti, mutta myös sen että hän on muutakin kuin se huonosti käyttäytyvä pini poika tai tyttö.