Mikä on kamalin lasten kirja minkä olette lukenut?
Minä kuin juuri Disneyn Lilo&Stich-kirjan lapsille ja se oli ihan hirveä. Nimet oli niin outoja, Pleakley, Cobra Bubbles jne eihän lapset osaa sellaisia lausua, hyvä jos äitikään. Ja siellä luki "nyt niitten piti vain" eikö se oli "nyt niiden piti vain"??
Kauhea kirja.
Kommentit (40)
Miten voi muuten olla mahdollista, että joku kirjoittaa "lastenkirja" erikseen?
todella ala-arvoisia. Kieli on hirveää ja tarinat liian "elokuvallisia". Lapset tuntuvat tykkäävän silti.
aivan kammottava kirja. En pystynyt lukemaan sitä lapsille itkemättä itsekin. Lapset ovat kuitenkin tykänneet siinä määrin, että on se jo kolmesti luettu.
oli kirjan nimi ja aivan järkyttävän kamalan huono.
Muita ko kirjoja en ole edes avannut. Enkä tuon jälkeen aijokkaan.
Kaikkea roskaa sitä tuotetaankin, ja tuokin vielä englanniksikin käännetty.
mutta Muumit ne alkuperäiset ja pidän japsi piirretyistä. Luin lapsena valtavasti mutta Janssonin kirjat oli minusta ihan hirveän masentavia.
En tiedä pitäisikö aikuisena kokeilla uudelleen. Erityinen inhokkini oli Kuka lohduttaisi Nyytiä. En myöskään voinut sietää Pikku prinssiä.
lapsuuden suosikkeja oli mm. Astrid Lindgrenin kaikki kirjat, Kaslikossa suhisee, Ruohometsän kansaa, Hiirirouva ja ruusupensaan viisaat...
jopa Finlandia junior -palkinnon. Tatu ja Patu -kirjat ovat aivan loistavia niin kielellisesti kuin kuvitukseltaankin.
Mutta ei voi olettaa ihmisen, joka kirjoittaa "aijokkaan" ymmärtävän niiden päälle.
olleet lapsille suunnattujakaan.
Mikä Tatun ja Patun Suomi -kirjassa ärsyttää? Ei suosikkejani, mutta kieli on hyvä ja tarinat ihan hauskoja.
Miinaa ja Manua en voi sietää. Teennäisempää tekstiä ja tarinaa saa hakea. "No mutta voi jestas! Manuhan se sieltä kurkistaa!" Yöh.
itsekin joskus kummastelin niiden kieltä, siis kerrontatyyliä. Tuntui jotenkin yksinkertaiselta. Puheterapeutti sitten kertoi, että ne on alunperin suunniteltu soveltumaan kielellisen kehityksen tukemiseen lapsille, joilla on ongelmia puheen tuottamisen ja ymmärtämisen puolella.
Sen jälkeen en enää ole kummastellut vaan päinvastoin tajunnut, miksi jo ihan pienetkin tykkää niistä tosi paljon: ne on konstailemattomia ja helppoja ymmärtää (vaikka olisikin ihan normaalisti kehittynyt lapsi).
jopa Finlandia junior -palkinnon. Tatu ja Patu -kirjat ovat aivan loistavia niin kielellisesti kuin kuvitukseltaankin. Mutta ei voi olettaa ihmisen, joka kirjoittaa "aijokkaan" ymmärtävän niiden päälle.
Ainakin tuo suomi-kirja oli täyttä paskaa ja tuollaista sitten ulkomaillekin viedään ja annetaan taas suomalaisista ihan älypää kuva. Ostin kirjan enkuksi koska asutaan ulkomailla ja on kiva näyttää suomalaisia juttuja muille. Tyhmyyttäni en kirjaa selannut kaupassa, olis jäänyt ostamatta. Kuvituskin on täysin idioottimainen.
Sori jos mun suomen kieli ei sua miellytä, olen asunut 13 vuotiaasta asti ulkomailla, niin ei suomiole ihan täysin hallussa.
Ymmärrän hyvän kirjallisuuden päälle, lasten, nuorten sekä aikuisten. En tuollaisen sonnan.
Inhosin sitä lapsena ja inhoan vieläkin, koska kultakutri on niin ilkeä.
"Seepra joka pissasi"??? Onko sellainen olemassa?
Joo mäkin itken kun sitä luin lapsille, mutta ei se mitään. Kaunis kuvaus!
aivan kammottava kirja. En pystynyt lukemaan sitä lapsille itkemättä itsekin. Lapset ovat kuitenkin tykänneet siinä määrin, että on se jo kolmesti luettu.
Hirveän ankea ja synkkä ainakin oli Muumien taikatalvi
Ala-arvoinen tekele, hävetti edes lukea sitä (enkä toista kertaa lukenutkaan). Myin kirppiksella, joku ehkä oikeasti halusi juuri sen...
Lapasena luin ja jäi trauma.