Miten joku voi ikinä mennä niin sekaisin, että tarvii apua/lääkkeitä?
Itse olen tätä ihmetellyt. Miten normaali älyinen ihminen voi mennä niin sekaisin, että tarvii esim. psykologin apua tai lääkkeitä?
Itse olen selvinnyt ihan itse kaikesta mitä elämä on eteen tuonut ja melko pahojakin juttuja siihen sisältyy. (mm. pitkäaikainen poikaystävä kuoli, todella läheinen äitini on kuollut..)
Kommentit (33)
miten tuollaisella kirjoittajalla voisi olla pitkäaikainen poikaystävä tai läheinen äiti.
Provo siis.
omasta elämästä ja siitä mikä mielessä kaihertaa. Ap:lla on varmaan huoli oman päänsä sisällöstä ja siksi tällainen provo. Muka naurattaa....
ihan oikeestikko teitä vituttaa noin paljon kun joku tämmöstä ihmettelee?
Menkäähän vaan sinne terapiaan takas ja muistakaa ihmetellä tätä ;)
t. ap
AP:n normaaliuden aste siis...
Hain itse vähän poppareita ja limpparia, tästä tais tulla tän päivän hitti :D
Me olemme kaikki erilaisia ja asiat vaikuttavat meihin jotaiseen eri tavalla. Mielen sairauksiin on kyllä ihan tieteellisestikkin todetuja syita eikä vaan se että joku "menee sekaisin".
Itse olin nuoruudessani hyvinkin sekaisin jossain vaiheessa. Kävin monta vuotta terapiassa ja söin pitkään masennuslääkkeitä yms. Osaksi taustalla oli pitkään toeteamattomana ollut ad/hd. En pystynyt kaikkeen siihen mitä minulta odotettiin koulussa ja muualla. Syitä oli muitakin (raiskaus, väkivaltainen isä, huono suhde äitiin yms). Olen aina ollut herkkä ihminen ja todella empaattinen toisia kohtaan ja ottanut aina muittenkin ongelmat kantaakseni. Varmasti joku joka on erilainenluonteeltaan oli pärjännyt eri tavalla samoista tilanteista, mutta minä tarvitsin apua. En yhtään häpeä sitä. Minä sain lääkkeistä ja terapiasta avun ja nyt olen ihmisenä paljon vahvempi. Väitän myös tuntevani itseni paremmin kuin moni ikäiseni. Olen kuitenkin joutunut terapissa käsittelemään tunteitani, valintojani, meeneisyyttäni ja tulevaisuuttani ihan eri tavalla kuin ainakaan itse olisin ilman terapiaa tehnyt.
tässä tulee muille ihmisille mielene kaksi vaihtoehtoa:
ap on typerä provoilija
tai
ap on oikeasti tuota mieltä ja siis vielä tyhmempi.
Kumpi pitää paikkansa?
Voi vittu ihan oikeesti! Kaikennäkösiä pösilöitä tää palsta on täynnä!!!
t. ap, joka on hyvin TERVE ihminen
oikesti palstamammojen päät taisi pehmetä kesän aikana oikein kunnolla kun provotkin on näin latteita nykyään.
syksyä odotellessa.
se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa...
että en voi välittää tähän sitä röhönaurua, joka multa pääsi, kun näin tämän avauksen. Joko ap on mielikuvitukseton provoilija, tai sitten hän kuuluu siihen vähemmistöön, joka on (ehkä) kokenut kovia, muttei ole oppinut kokemastaan mitään.
Itse olen tätä ihmetellyt. Miten normaali älyinen ihminen voi mennä niin sekaisin, että tarvii esim. psykologin apua tai lääkkeitä?
Itse olen selvinnyt ihan itse kaikesta mitä elämä on eteen tuonut ja melko pahojakin juttuja siihen sisältyy. (mm. pitkäaikainen poikaystävä kuoli, todella läheinen äitini on kuollut..)
Kun oma rakas lemmikkini jäi auton alle ja minä katselin sen kärsimystä käsivarsillani, enkä voinut mitään, jokin sisälläni sanoi itsensä irti.
Vain viikko siitä menetin totaalisesti työkykyni.
Minulta on lapsena kuollut ennenkin lemmikkejä, mutta vanhuuteen. Tapaus oli niin järkyttävä että se elää mielessäni aina.
Ei noin tyhmiä ihmisiä voi oikeasti olla. No, jos olet todellinen henkilö niin toivotan sinulle onnea elämääsi kuplassa....