Mitä ajattelette lapsettomista?

Ehkä joskus mielessäni pahoittelen sitä, mistä jäävät paitsi.

terv. äiti on vähän väsynyt

vanhana kuitenkin joitakin lapsituttuja elämässään jäljellä.

Ovat fiksuja kun eivät tee tähän ylikansoitettuun maailmaan lisää ihmisiä.

Arvostam ihmisiä, jotka osaavat ja uskaltavat tehdä päätöksiä ja valintoja omaa elämäänsä koskien. En tarkoita kylläkään pelkästään lapsettomuuden valinneita.



Uskon vain, että jokaisella on sen verran aivoja, että osaa ja haluaa tehdä ne omaan elämän sopivat ratkaisut ja kantaa niiden valintojen seuraukset. Toisten mahdollisesta arvostelusta tai painostuksesta huolimatta.

Jokaisen oma asia, ei vaikuta minuun millään tavalla.

ja kumpikin mukana, niin mikäs siinä, yhtä hyvä valinta kuin toinenkin.



Itse olen lapsirakas, tämä oli onneksi miehellenikin mieluinen juttu tämä lastensaanti.

että jäävät niin paljosta elämänsisällöstä paitsi.

Joille lapsettomuus on oma valinta

jos heidän perustelunsa lapsettomuudelle on lapsiperheitä ja lapsia halventavia. En jaksa kuunnella kenenkään asiaa tuntemattoman kommentteja siitä, millaista lasten kanssa eläminen on, ja mitä lasten kanssa voi tai ei voi tehdä.

Mun mielestäni se, että sanoo vihaavansa tai inhoavansa lapsia on ihan yhtä tökeröä ja moukkamaista, kuin jos sanoisi vihaavansa neekereitä tai homoja tms. Varsin usein aktiivinen vela kuvittelee olevansa kansainvälinen ja avarakatseinen intellektuelli, mutta sitten syyllistyy varsin yksinkertaiseen rasismiin lapsia kohtaan.

Valittu lapsettomuus ei muuta käsitystäni ihmisistä. Jos he ovat ihmisiä, jotka osaavat aiheen tullessa puheeksi kertoa sen, että hei valitsivat näin ja pystyvät suvaitsemaan ympärillään olevat ihmiset, jotka ovat valinneet toisin, tykkään. Jos kyseessä taas ovat ihmiset, jotka joka kerran alle täysi-ikäisen ihmisen nähdessään huokailevat silmiään pyöritellen ja paheksuvat moisen olennön tähän maailmaan hankkineita ihmishirviöitä, en jaksaisi. Luultavasti nämä samat silmänpyörittäjät olisivat, toisin valittuaan, niita rasittaviä lapsiperheilijöitä, jotka eivät ymmärtäisi, miksei koko maailmankaikkeus kruunaakaan hallitsijakseen heidän kullannuppuaan.



Avoimuus keskustelulle, perusteltu vakaumuksellisuus omissa valinnoissa ja kypsä kunnioitus toisten poikkeaviakin valintoja kohtaan (tai näiden puute) määrittävät hyvin pitkälti ajatukseni ihmisistä ja valintani siitä, keiden kanssa tahdon aikaani viettää.

Mitäs heistä? Heidän valinta, ei haittaa mitenkään. Toivat vauvallemme ihanan asun ja heitä nauratti vauvan hassu tapa imeä tuttia. Nähdään kohta taas uudelleen!

Sitten mietin, että tällä tyypillä on jotain vikaa päässä.

Jokaisen oma valinta hankkiiko lapsia vai ei. Toisille elämässä muut asiat ovat tärkeämpiä, kuten oma puoliso, matkustelu, ystävät, ura. Jos kuitenkin on itselle tärkeitä asioita millä täyttää elämänsä eikä tunne että puuttuisi jotain, en ymmärrä miksi pitäisi väkisin hankkia lapsia. Jokaisesta meistä ei ole äidiksi tai isäksi eikä tarvitsekkaan. Minun lapsellani on ihana kummitäti joka on omasta valinnastaan lapseton. Hän nauttii ajasta lapseni kanssa mutta on onnellinen kun saa palata omaan rauhalliseen elämäänsä yhdessä vietetyn ajan jälkeen.



viiden äiti

Lapset kuitenkin kasvattavat ihmisiä ihmisinä ja voi olla, että ihminen saattaa jotenkin jäykistyä, olla ymmärtämättä lapsiperheitä ja toistella teorioita. Perheessä voi oppia ymmärtämään paremmin toisia ihmisiä, nöyrtymään, epäitsekkyyttä ym. monenlaista tärkeää. Tai sitten voi olla ettei oikein aikuistu. Toki kaikenlaista oppii ilman lapsiakin, mutta jos elämänpiiristä lapset puuttuu täysin (ei työn, kavereiden tai sukulaisten kautta ole juurikaan lapsikontakteja), niin sellainen jäykän aikuisen vaara voi olla olemassa. Ihmiset erilaisia ja joillekuille lapsettomuus voi sopia erittäin hyvin.

useimmat ihmiset perheessä noin 18- vuotiaaksi, miksei kaikki sitten ole epäitsekkäitä ja nöyriä?

että jäävät niin paljosta elämänsisällöstä paitsi.

Lapsettomille muut asiat ovat varmasti tärkeämpiä ja he saavat niistä sisältöä elämänsää. Moni lapsettomista voi taas ajatella että me äidit/isät jäämme jostain paitsi kun emme voi mennä ja tehdä kaikkea sitä mitä he. En kävisi säälimään ketään joka itse valitsee elämänsä ja sen sisällön, siihen on heillä oikeus yhtälailla kun sinulla tai minulla, valinta vain on eri. Me olemma valinneet lapset ja perhe-elämän, he taas joitain muita asioita mitkä tuovat sisältöä heidän elämäänsä.

Ja harva lapseton on kuitenkaan täysin vailla kosketusta lapsiin. Monet heistä nauttivat lasten seurasta kun saavat itse valita koska lasten kanssa aikaa viettävät. Kuitenkin samalla nauttivat siitä että saavat vain tavata jonkun muun lapsia ajoittain ja palata sen jälkeen omaan elämäänsä.

kyllä niinkin voi varmasti elää hyvän ja ihanan elämän.

Joten en mitään mieltä, jos eivät liikaa hehkuta omaa elämäänsä ja automaattisesti arvostele lapsia omaavien elämää tai valintoja.



Neutraalisti siis suhtaudun.

Meillä on nyt 5 lasta. Näiden lapsettomien puolesta ja ikäänkuin paikatakseni jäävää vajetta. Teemme vielä 2 lisää. Kaksoset olisivat kivat :)



Kiitos lapsettomat. Omatuntomme on puhtaampi, käytämme teidän lapsikortit.

Korkeintaan arvostan sitä että ihmiset tekevät valintoja, jotka sopivat heille. Minulle ja miehelleni suuri toive oli saada lapsia, jollekin toiselle pariskunnalle tavoiteltava elämä on jotain muuta.