Mitä ajattelette lapsettomista?

Näin sen pitää ollakin kuin 20 sanoo. Jokainen tehköön oman halunsa mukaan. Joillakin on sellainen asenne, että pitäähän teidänkin uhrautua hankkimaan lapsia kun mekin ollaan marttyyreita... Silloin tulee mieleen, että kannattiko lapsia hankkia lainkaan.



Toivottavasti saat lapsilukuun toivomaasi täydennystä. Minulla se on jo kohdillaan eli 0.

eivät voi tehdä ainakaan aiton milffi-pornoa



t. Paakari Jaska

Hyvä päätös!

ja ymmärrän sen. Olin itsekin pitkään epävarma haluanko lapsia. Yksi on, ja se riittää vaikka onkin rakas.



En siis ihmettele vapaaehtoisesti lapsettomia. Ihmiset ovat erilaisia, eivät kaikki halua koiraa, omakotitaloa, mökkiä tai isoa perhettä.

Keskustelin metrossa erään vammaisen kanssa. Hänen haaveena oli omakotitalo ja pesukone sekä lapsia.



Hän voi toteuttaa haaveesta kaksi viimeistä.

Omakotitaloa ei tulla saamaan edes kovalla työllä tai säästämisellä niillä tuloilla joita vammaiset saa.



Eli kaikki eivät ole tasaväkisiä. Tähän epäkohtaan pitäisi tulla muutos. On ihmisiä joiden kapasiteetti ei yllä ammatteihin joissa saisi edes kohtuullista palkkaa.



Turha puhua omasta valinnasta. Se on paskapuhetta. Osa ei saa lapsia.

Keskustelin metrossa erään vammaisen kanssa. Hänen haaveena oli omakotitalo ja pesukone sekä lapsia.

Hän voi toteuttaa haaveesta kaksi viimeistä.

Omakotitaloa ei tulla saamaan edes kovalla työllä tai säästämisellä niillä tuloilla joita vammaiset saa.

Eli kaikki eivät ole tasaväkisiä. Tähän epäkohtaan pitäisi tulla muutos. On ihmisiä joiden kapasiteetti ei yllä ammatteihin joissa saisi edes kohtuullista palkkaa.

Turha puhua omasta valinnasta. Se on paskapuhetta. Osa ei saa lapsia.

Että kyllä meillä kaikilla, myös vähemmän älykkäillä on mahdollisuus omakotitaloon ja mökkiin.

nää on taas näitä jotka nyt on sitä mieltä mutta 10 vuoden sisään pykäävät niitä lapsia any way. Jos taas on yli 5-kymppinen pariskunta, ajattelen, että onkohan oikeasti oma valinta olla lapseton.

että jäävät niin paljosta elämänsisällöstä paitsi.

En kävisi säälimään ketään joka itse valitsee elämänsä ja sen sisällön, siihen on heillä oikeus yhtälailla kun sinulla tai minulla, valinta vain on eri. Me olemma valinneet lapset ja perhe-elämän, he taas joitain muita asioita mitkä tuovat sisältöä heidän elämäänsä.

Ja harva lapseton on kuitenkaan täysin vailla kosketusta lapsiin. Monet heistä nauttivat lasten seurasta kun saavat itse valita koska lasten kanssa aikaa viettävät. Kuitenkin samalla nauttivat siitä että saavat vain tavata jonkun muun lapsia ajoittain ja palata sen jälkeen omaan elämäänsä.

Et sä voi sanoa että mä ajattelen "väärin", jos säälin heitä. Se on mun kanta asiaan, muut saa ajatella ihan mitä vaan mun puolesta, eihän ajatukset sinällään ole oikeita tai vääriä. Ne on vaan ajatuksia.

on nuoret ihmiset, että mieli todennäköisesti vielä muuttuu, jos taas iäkkäämmät, usein syynä on se ettei lapsia ole tullut toiveista huolimatta. Tai ei ole ollut sopivaa puolisoa tai uskallusta - ihminen ei kykene näkemään itseään äitinä tai isänä.

Tai sitten terveydentila ei ole mahdollistanut raskautta, se on ollut liian riskaabelia ja ihminen on tunnistanut omat voimavaransa.



Ilmeisesti itselläni ei ole tarpeeksi laajaa otosta lapsettomista, koska mieleeni tuli vain tällaisia ajatuksia.

vaikka itselläni lapsi onkin. Lapsissa ei ole mitään vikaa, muuta kuin siitä, kun oppivat kävelemään tuonne kolmen puolen vuoden tienoill...

Mutta JOTKUT kehitysvammaiset eivät voi saada lapsia,koska se esim. käy liikaa sydämen päälle(raskaus).Sitten on niitä syitä,ettei kykene huolehtimaan lapsen psyykkisistä ja fyysisistä tarpeista,koska ei pysty huolehtimaan itsestään.

Mutta siis vapaaehtoisesti lapsettomuus on ihan ok silloin kun se perustuu itsetuntemukselle ja sille,että oikeasti tietää asian olevan niin ettei niitä halua.Mutta osa ei tee lapsia,koska oma lapsuus on ollut vaikea-esim.erään tutun vanhempi oli vain valittanut,miten kamalaa hänellä oli,kun aina piti laittaa omat tarpeet sivuun-sanoi näin omalle lapselleen ja ettei halua lapsen lapsia..

joillakin voi olla se käsitys,että vanhemmuus on siis pelkkää kurjuutta.Toki vanhemmuudessa on rankatkin puolensa,mutta yleensä hyvää ei saa halvalla.Itselle vanhemmuus on tuonut lisää rakkautta elämään ja merkitystä myös.Se rakkaus omaa lasta kohtaan on ihana tunne ja olen kiitollinen,että saan helliä ja hoivata omaa rakasta lastani.

Ja lapsen kanssa voi kyllä matkustella jollei ole kovin köyhä.

Joille lapsettomuus on oma valinta

jos heidän perustelunsa lapsettomuudelle on lapsiperheitä ja lapsia halventavia. En jaksa kuunnella kenenkään asiaa tuntemattoman kommentteja siitä, millaista lasten kanssa eläminen on, ja mitä lasten kanssa voi tai ei voi tehdä. Mun mielestäni se, että sanoo vihaavansa tai inhoavansa lapsia on ihan yhtä tökeröä ja moukkamaista, kuin jos sanoisi vihaavansa neekereitä tai homoja tms. Varsin usein aktiivinen vela kuvittelee olevansa kansainvälinen ja avarakatseinen intellektuelli, mutta sitten syyllistyy varsin yksinkertaiseen rasismiin lapsia kohtaan.

Eli ns. suvaitsevainen, kansainvälinen, avarakatseinen uranainen haukkui todella tökerösti lapsiperheiden elämäntyyliä. naureskeli mm. lapsperheiden ruuanlaitolle ja marjojen poimimiselle. Olin tuossa tilanteessa tyrmistynyt. Erityisesti siitä syystä, että olin korkeasti koulutetun, "intellekstuellin" ja "suvaitsevaisen" ihmisen kanssa.

Lapset kuitenkin kasvattavat ihmisiä ihmisinä.

ainakin maha ja takapuoli on kasvanut jokaisen lapsen myötä :P

en sanoisi että muut asiat ovat minulle tärkeämpiä, minulla ei vain ole minkäänlaista halua tehdä/saada lapsia. Ei ole koskaan ollut, ja tuskinpa tulee olemaankaan (ikää on +30v.). Ei minua tarvitse sääliä, ei minulta puutu mitään sillä en voi kaivata sellaista mitä en halua. Mies löytyy ja hyvä mies onkin. Hänkään ei halua lapsia, joten yhdessä on hyvä olla.

Jokaisen oma valinta hankkiiko lapsia vai ei. Toisille elämässä muut asiat ovat tärkeämpiä, kuten oma puoliso, matkustelu, ystävät, ura. Jos kuitenkin on itselle tärkeitä asioita millä täyttää elämänsä eikä tunne että puuttuisi jotain, en ymmärrä miksi pitäisi väkisin hankkia lapsia. Jokaisesta meistä ei ole äidiksi tai isäksi eikä tarvitsekkaan. Minun lapsellani on ihana kummitäti joka on omasta valinnastaan lapseton. Hän nauttii ajasta lapseni kanssa mutta on onnellinen kun saa palata omaan rauhalliseen elämäänsä yhdessä vietetyn ajan jälkeen.

viiden äiti

Ja lapsen kanssa voi kyllä matkustella jollei ole kovin köyhä.

mutta juuri se tietynlainen "mammaröyhkeys" sapettaa monia, jotka sitten julistavat etteivät ainakaan ikinä hanki lapsia: siis että vauva viedään oopperaan tai yliopistokirjastoon parkumaan tai sinkkuparin romanttinen ravintolailta menee pilalle,kun naapuripöydän lapset juoksevat kiljuen pöytien välissä... jne.

Jos ihminen saa lapsista ainoastaan tuollaisia epämiellyttäviä kokemuksia, niin helposti tulee mieleen ajatus, että lapsiperheen elämä on pelkkää kaaosta ja meteliä.

mitään ajatella.

vähän ajattelen mielessäni, että kaikki lapsettomat eivät tajua miten helppoa heidän elämänsä on. Esimerkiksi niin, että voi vaikka töistä tultuaan rojahtaa sohvalle lukemaan hetkeksi lehteä ennen kuin tekee ruokaa. Joskus kaipaan itsekin noita hetkiä, mutta en kuitenkaan elämääni pois vaihtaisi (tietenkään!).



Sellaisia lapsettomia, jotka haukkuvat ja väheksyvät lapsiperheitä (näitäkin on nähty) en todellakaan ymmärrä. Arvostan kaikenlaisia elämänvalintoja, jos ne ovat täysin omia ja harkittuja ratkaisuja.

vähän ajattelen mielessäni, että kaikki lapsettomat eivät tajua miten helppoa heidän elämänsä on. Esimerkiksi niin, että voi vaikka töistä tultuaan rojahtaa sohvalle lukemaan hetkeksi lehteä ennen kuin tekee ruokaa.

Uskon että moni lapseton tuon tietää, ja haluaa säilyttää helpon elämän. En ole käytännössä kokenut miltä tuntuisi olla nukkumatta kunnolla muutamaan kuukauteen, mutta arkisissa asioissa tulee useinkin mieleen, että lasten kanssa ei tämäkään olisi niin mukavaa.

Kasvokkain äitien kanssa ei kehtaa retostella sillä, kuinka hyvin asiat on. Netissä anynyyminä kehtaa. ;) Kyllä minä tiedän, että on helppoa kun aamulla tarvitsee herättää vain itsensä ja huolehtia itsensä töihin. Töistä ei ole pakko kiirehtiä kotiin ruokaa laittamaan lainkaan, vaikka kokkailustakin pidän. Kotona on aina rauhaa tehdä omia juttujaan ja lisäksi vapaus mennä ja tulla mielensä mukaan.

Tietenkään en väitä tietäväni, millaista äitiys on, mutta tiedän jotain kuitenkin siitä, mitä tapahtuisi jos luopuisin lapsettomasta elämästä.

Olen järjestänyt oman elämäni mieleisekseni, ja hyvä että lapsiperheessä elävät ovat tehneet samoin. En aio hankkia hevosta koskaan. Syy on, etten halua. Elämäni on helpompaa ilman hevosta ja rahanmenoakin siitä tulisi, mutta syy miksei sitä ole, on vain ja ainoastaan se, etten halua. Ei hevosviha tai halveksunta hevosenomistajia kohtaan.

Itse saa kukin päättää haluaako lapsia vai ei. Kummastelen sitä silti, koska itselleni on ollut aina niin selvä ja tärkeä asia saada elämäni aikana lapsia. Ei muiden tarvitse niin kokea, en vain pääse itse siihen mielentilaan "en tahdo lapsia", en jotenkaan voi sitä ihan ymmärtää. Mutta eipä minun tarvitsekaan kokonaan ymmärtää.



Elämä menee meiltä kaikilta alusta loppuun, oli meillä lapsia tai ei.

pystyy tekee itse valintansa, eikä lähde sosiaaliseen pakkorakoon, jossa elämän oikein sisältö on vaan lapset.



Mulla on itselläni lapsi, enkä halua yhtään enempää. Tätäkään en halunnut, se vaan tuli.



Eikä tämä lapsiperheen elämä ole mitään herkkua. Toki jo biologia ohjaa siihen, että lapsen tarpeet ovat tärkeimmät tällä hetkellä, mutta en todellakaan malta odottaa sitä, että lapsi kasvaa ja muuttaa mahdollisesti omilleen.