Lapsen paras kaveri elää köyhyydessä

Mutta älä tee asiasta numeroa, monella voi ylpeys estää avun vastaanottamisen. Mutta lapsen parastahan tässä pitäisi ajatella.

Ja ainakin voit syöttää sitä poikaa teillä, jos tuntuu että on nälässä. Terveellisellä ruoalla.

rahaakin, niin lapsen äiti tuntee, että ostaa sulta vaatteet eikä saa köyhäinavustusta.

varmaan pelkää että oletan hänen kutsuvan sitten minut heille.

Pojalla shortsit ja hihaton t-paita aina päällä, ja aivan karseet lenkkarit jossa ei nauhoja ja sisäpohjaa

Äiti varmasti ilahtuisi. Olet kiltti ihminen!

Minä annoin paljonkin vaatteita poikani ystävälle. Kyseessä oli opiskelijaperhe jolla rahat tiukassa. Esitin asian yleensä niin, että minulta oli jäänyt myymättä kirpparilla vaatteita, kelpaisivatko heille vaikka pihavaatteiksi...Hyvin kelpasivat.

Minäkin jan lasten vanhat vaatteet ympäriinsä. Vastaanottajat on naapureita, ystäviä, tuttuja jne.



Kysyn, että haluatteko ja jos, niin ei ku sinne vaan vaatteita.

Eli poika on vähän pienenpi kooltaan kuin sinun poikasi? Kysy äidiltä haluaisiko teidän pojan vanhoja vaatteita, kun sinulla ei oikein ole ketään, jolle antaa ne eteenpäin, etkä jaksa kirppiksellekään lähteä myymään.

Ja vaikka äidillekin jos suht samankokoinen sun kanssa, just tolla verukkeella jäänyt kirppiksellä myymättä. Taatusti jokaiselta löytyy kaapista pari jotain ale-löytöö, jota ei ole sitten koskaan käyttänytkään. Äitikin varmasti tarvitsee uusia vaatteita!



Meidän lapsella on myös kaveri, joka kulkee vanhoissa ja kuluneissa vaatteissa ja perhe on selvästi köyhä. Olen antanut vaatetta just tällä jäi kirppikseltä-verukkeella ja viime jouluna vein myös ovelle joulupaketin vailla antajan nimeä. Paketissa oli uusi vaatekerta ja muutaman euron hittilelu, josta lapsi aina haaveili kun meillä sillä leikki. En halunnut siis laittaa antajan nimeä, ettei perhe kokisi että heidänkin kuuluu antaa lahja sitten meidän lapselle, vaan halusin vilpittömästi auttaa kun mietin että onko heillä varaa ostaa lahjoja...

lahjoittaa omiesi vanhoja, mutta ehjiä vaatteita.

Tai laittaa lapsen mukaan itseleivottuja sämpylöitä, pullaa... jotakin lämpimäistä

Ainakin minua tekosi liikutti kovasti. Ja minusta parasta oli että et laittanut nimeä pakettiin niin eivät tunne jäävänsä kiitollisuudenvelkaan tms.



Mä olen saanut perheemme vaikeina aikoina pariin kertaan postilaatikkoomme pieniä, mutta kannustavia uskonnollissävytteisiä lappusia. Mua ei se uskonnollisuus häiritse yhtään, mutta lämmitti mieltä ja lohdutti vaikeassa tilanteessamme. En yhtään tiedä keneltä tulivat, mutta varmaan joltakulta lähinaapurilta joka tiesi tilanteestamme.

oveni taakse. Reilumpaa on tuoda ihan naamatusten millä verukkeella tahansa.



T. Köyhä

Antaisin kassin vaatteita minäkin sillä verukkeella, etten jaksa myydä kirpparilla, jos poika on omaa poikaa pienemmän kokoinen.



Itselläni on kymmeniä työkavereita, jotka tuovat kaikki lastensa vanhat vaatteet, lelut, urheiluvälineet, kirjat, polkupyörät yms. töihin jonkun työkaverin lapselle, joka sattuu olemaan sopivan ikäinen ja kokoinen. Palkkataso on meillä kaikilla sama eli sinänsä ei ole kyse hyväntekeväisyydestä, jota pitäisi nolostella. Kirpparille vieminen ja tavaroiden säilöminen on oikeasti monille ongelma. Myös itselleni.

joko myydä vaatteet (ihan pienellä summalla, tyyliin kassillinen hyviä vaatteita 5€) tai sano että jäi yli kirpparilta (tosin tämä ehkä vähän huono minusta ="kelpaako tää kenellekkään muulle kelpaamaton sulle" tulee mieleen...)

Sano ettet haluaisi alkaa hinnoitella viedäksesi kirppikselle, että saa jos vaan kelpaa heille.



Ei vaatteiden tarjoaminen minusta ole noloa. Mekin vaihdellaan kavereiden kesken lastenvaatteita ilman että olisi kukaan meistä erityisen köyhiä. Laita pussillinen vaatteita valmiiksi ja ota mukaasi kun seuraavan kerran tapaatte.



Sinuna kutsuisin poikaa mahdollisimman usein kylään ja tarjoaisin ruokaa.

perheen varallisuutta voi arvioida lasten vaatteiden perusteella! Usein hyvin toimeentulevien perheiden lapset saattavat kulkea huonommissa vaatteissa kuin oikeasti vähävaraisten vanhempien lapset.



Jos esim. varakas ja köyhä saisivat kummatkin tuhat euroa käteen, niin todennäköisesti juuri köyhä juoksisi ensimmäisenä ostamaan taulutelkkarin, kun taas varakas laittaisi rahan säästöön.



(Olen myös usein yllättynyt, kuinka merkkitietoisia köyhien lasten vanhemmat..!).

Ite saan melko vähän rahaa, olen työtön ja yh. Mutta silti, lapsellani on kivoja, siistejä puhtaita vaatteita, kenkiä yms. kaikkea.

Anna ihmeessä pojalle vaatteita!

Ja vaikka äidillekin jos suht samankokoinen sun kanssa, just tolla verukkeella jäänyt kirppiksellä myymättä. Taatusti jokaiselta löytyy kaapista pari jotain ale-löytöö, jota ei ole sitten koskaan käyttänytkään. Äitikin varmasti tarvitsee uusia vaatteita!

Meidän lapsella on myös kaveri, joka kulkee vanhoissa ja kuluneissa vaatteissa ja perhe on selvästi köyhä. Olen antanut vaatetta just tällä jäi kirppikseltä-verukkeella ja viime jouluna vein myös ovelle joulupaketin vailla antajan nimeä. Paketissa oli uusi vaatekerta ja muutaman euron hittilelu, josta lapsi aina haaveili kun meillä sillä leikki. En halunnut siis laittaa antajan nimeä, ettei perhe kokisi että heidänkin kuuluu antaa lahja sitten meidän lapselle, vaan halusin vilpittömästi auttaa kun mietin että onko heillä varaa ostaa lahjoja...

parempi musta tuo, ettei halua viedä kirppikselle tai kierrätykseen.

joko myydä vaatteet (ihan pienellä summalla, tyyliin kassillinen hyviä vaatteita 5€) tai sano että jäi yli kirpparilta (tosin tämä ehkä vähän huono minusta ="kelpaako tää kenellekkään muulle kelpaamaton sulle" tulee mieleen...)

Nimenomaan näin on parempi antaa. Jos sanoo, että antaa nämä vaatteet, kun ei jaksa hinnoitella ja viedä niitä kirppikselle, voi saajalle tulla ahdistus, että kuinka paljon niistä pitää maksaa...

oveni taakse. Reilumpaa on tuoda ihan naamatusten millä verukkeella tahansa. T. Köyhä

mutta päädyin silti tähän ratkaisuun, koska en keksinyt mitään tapaa/syytä millä antaa lahja. Tämä lapsi on esim. tuonut synttärilahjaksi oman lelunsa, ja minusta se oli kamala ajatus, että lapsi joutuu valitsemaan vähistä leluistaan jonkun, että "pääsee" mukaan juhliin. Meidän lapselle yksi lahja tai sen puute ei olisi ollut niin iso juttu. Siitä tuli siis paha mieli meille tuon lapsen puolesta eikä haluttu että niin käy uudestaan, eivätkä usko että lahjaa ei tarvitse meille tuoda.

Jokainen tavallaan, onneksi en siis tuonut teidän oven taakse sitä pakettia sitten. Toivon kuitenkin että ilahtuivat, vaikka varmasti miettivät mistä paketti on.

t. se "joulupukki"