*** HEINÄKUUN IHANUUDET *** 2010 Elokuu!

Vasta! Muistin että olis ollu tällä viikolla mutta eipä tietenkään. Haluisin taas kuulemaan miten poika on kasvanut - ja mitä sen ruokkimisen kanssa pitäisi tehdä? Ollaan annettu sitkeesti sataa milliä, eilen ja tänään muutaman kerran jopa 120, mutta sitten saa riittää ja vettä ja tuttia päälle. Onneksi on nyt ihan suht hyvin riittänytkin. (kohta on taas ruoka-aika ja poika jo vähän kärttyää)



Mutta jotenkin se ei enää nuku. Tietysti ihan normaalia että aletaan olla enemmän hereillä ja niin, mutta tänäänkin valvonut jo monta tuntia putkeen. Mun mahan päälle se nukahtaisi kyllä, mutta en vaan itse jaksa maata sohvalla tai sängyllä tuntikausia... Eilen oli sossut kylässä ja senkin ajan toimitin patjan virkaa. Ihan tuli laiska olo!



*ruokkii* Jestas mikä ääni tästä lähtee... luojan kiitos se ei huuda yhtä soittoa, siis vääääääääää..! vaan silleen, tuota, pätkissä. Vää! ... Vää! ... VÄÄ! Tai kiljumista tuo on eikä huutoa XD Kiva ääni muuten mutta korvat särkee. Ja päätä särkee.



Kas, vaimokin heräsi päiväuniltaan. Tänään oli jälkitarkastus ja vaaka näytti 99 kiloa. 102 kiloa se oli just ennen synnytystä, joten... ei hirveesti ole pudonnut, vaikka lähtöpaino oli jotain 90 luokkaa. Ja tietysti se nyt suree sitä ja angstaa ja valittaa. Ja tekee mulle jotenkin hirveän syyllistä oloa, kun heti itseään haukuttuaan: "Sä oot noin pieni ja laiha ja kaunis ja täydellinen - miksi mä en voi olla sellanen, mäkin haluan olla noin pieni ja ihana!"

Oikeesti kohta syön 5 purkkia voita pelkilteen ja lihotan itteni... inhottavaa olla laiha kun toinen siitä noin "kärsii". Ei varmaan kellään oo miehensä kanssa samaa ongelmaa? XD



Yritän muuten kirjoittaa kirjaa tässä vauvanhoidon lomassa. Paitsi että vauvanhoito vie nyt vähän enemmän aikaa kun poika on enemmän hereillä. Ja tulee aina huono omatunto kun siirtää katseensa vauvan naamasta tietokoneen näyttöön. Mutta eihän kukaan voi oikeasti joka sekunti tuijottaa lasta? Eihän? Paitsi jotkut super-av-mammat joilla ei muuta elämänsisältöä olekaan... Mutta että jos meilläkin nyt olisi vaikka jo lapsi tai pari ennestään, niin saman ajan kuin mä nyt käytän kirjoittamiseen, mä kai käyttäisin niihin?



Josta mieleen että pitäisi taas pikkuhiljaa yritellä kakkosta alulle... huoh... (siis huoh sitä säätämistä mikä alullepanoon liittyy, ei huoh sen lapsen takia)

Eilen mut yllätettiin oikein olan takaa kun en ollenkaan osannut odottaa että ystävät mulle jotain polttareita järkkäis! Pesin just lattioita kun hirvee poppoo hyökkäs sisään meille ja mies tuli ilmottamaan et lähtee nyt omien kavereiden kanssa juhlimaan ja meidän kun piti mennä yhdessä sinne juhlimaan! :D Sitten vauva ja koira jäi meille tytöille ja vietettiin ihanaa hemmotteluiltaa. Sain jalkahieronnan ja kasvonaamion. Saunottiinkin ja syötiin ihanaa morsian-kakkua joka oli rakennettu barbinuken ympärille, eli nukke näytti siltä kun sillä olis hääpuku päällä. :D Ihana! Ja myöhemmin illalla syötiin tortilloja ja mun kynnet laitettiin sekä askarreltiin hääkarkkeja. Oli kyllä ikimuistoinen ilta. Ja siinä sivussa hoidin pikkuneitiä eli syötin ja vaihtelin vaippaa välillä. Vähän erikoiset polttarit, mutta selväksi aikaisemmin tein että en halua mitään rällästämistä kun on pikkuneiti. Vauvan piti alunperin mennä mun vanhemmille hoitoon kun oltaisiin miehen kanssa muutamaksi tunniksi lähdetty kaverin synttäreille mutta eipä sitten mennytkään minnekäään. :D Kehtasivatkin kaikki salata multa sen ja kun en osannut mitään edes epäilläkään! :D



Pikkuneiti on taas kasvanut kauheasti, on ollut nyt jostain syystä vähän tukkoinen niin käytiin apteekista suolatippoja hakemassa ja heti helpotti tytön olo. Meidän tyttö nukahtaa tosi hyvin vaunuihin. Ihan jo pelkästään kun sen sinne laittaa niin silmät alkaa sulkeutua. :D Mutta täälläkin herätään monesti sitten hetken päästä kun vaunut on pysähtyneet. Eikä lasta tosiaan voi koko ajan tuijottaa vaikka joskus haluaisinkin... Täällä kotona on niin paljon siivoamista ja tekemistä muutenkin ja välillä tulee huono omatunto kun ei kerkeä aina pikkuista katsella. Ja aamuisin kun meikkaan niin tulee välillä huono omatunto kun se yksin vain sitterissä "juttelee". Mutta on äidillä mielestäni oikeus antaa hetki päivästä itselleenkin vaikka sitten meikkaamiseen tai mihin kukakin sen haluaa käyttää.



Nyt on jännitystä ilmassa. Ensi viikon lauantaina on häät ja ristiäiset ja koko ensi viikko on täynnä ohjelmaa. Onneksi miehellä alkoi nyt viikon loma jonka se säästi kesälomastaan häitä edeltävälle viikolle koska tekemistä tosiaan riittää. Ensi viikolla viimeinen hääpuvun sovitus ja koekampauskin. Hui! Ja H-hetki vaan lähestyy! :)



Ainiin ja joku kyseli nimistä. Meillä oli nimi selvillä jo raskausaikana ja tyttö näytti ihan nimeltänsä. :) Nimellä on myös tarkoitus. Isäni äitillä oli sama nimi, mutta hän on kuollut jo ennen kuin minä itse edes synnyin. Ja onpahan tuo nimi myös isosiskoni toinen nimi. :) Paljon merkityksiä tytön tulevilla nimillä.



Jaksamista kaikille vauva-arkeen!



Vaniliini ja tyttö huomenna tasan 1kk ja 2vko.

Oltiin viikko reissussa ja nyt palattiin kotiin. Oli kivaa reissussa mutta myös rankkaa. Pikkuneidillä myös ollut masuvaivoja ja yöunet jää usein lyhyeksi. Oon tosi väsynyt kun viime yönä pikkuneiti heräsi klo 04 eikä halunnut enää nukkua. Neiti haluaa olla sylissä ja tissillä koko ajan eikä haluaisi jäädä omaan sänkyyn tai vaunuihin. Oon paljon kantanut sitä kantoliinassa tai kantorepussa mutta välillä olisi helpompaa jos neiti nukkuisi omassa sängyssä. Koti on kamalassa kunnossa kun tuntuu ettei ehdi tekemään mitään kotihommia. Nyt mies lähti pikkuneidin kanssa kävelylle ja on hetki aikaa olla tietokoneella ja sit meen suihkuun...ihanaa. Tsemppiä kaikille joilla myös masuvaivoja ja valvottuja öitä. Kyllä se tästä helpottuu ajan myötä :)



t:Vimpula ja pikkuneiti 2kk

täälläkin siis eletään pienen prinsessan kanssa. Meidän neiti syntyi jo 11.5, 2,5kk etuajoissa mutta kaikki mennyt hienosti.

Nyt ikää 3kk, painoa 3500g, pituutta 49cm. Syntymämitathan oli siis 875g 34cm :/

5.7 päästiin vihdoin kokonaan kotiin ja kaikki mennyt hienosti neidin kanssa. Ensimmäisen yön jälkeen tuntui kuin vauva olisi meillä aina ollutkin. :)

En ole päässyt kovinkaan rasittumaan yöheräilyistä, neiti herää kerran tai kaksi yössä, syö ja nukahtaa taas. Päiväuniahan voi aina ottaa jos siltä tuntuu. :) On kerran nukkunut ihan kokonaisen yönkin heräämättä mutta ei ottanut sitä vielä tavaksi,hih! :)



Äitiys on kyllä maailman parasta, ei olisi voinut uskoakkaan tätä tunnetta. :)



Ristiäisiä vietetään sunnuntaina 29.8. Loppuu se nimen salailu ja tekonimellä kutsuminen.



Mukavaa elokuun loppua kaikille mammoille.



- Memm! & "Olivia"-

Onpas Memm!in vauva kasvanut komeasti :D



Meilläkin on yöt olleet viime päivinä levottomampia kuin ennen. Tyttö on heräillyt 1-2 tunnin välein ja tuntuu että maha vaivaa, kuten myös illalla jolloin saattaa huutaa tunnin vaivoja, eikä tisukaan kelpaa. Olen laittanut vaivat d-tippojen syyksi, mutta ollaan jo 2 viikkoa syötetty yhtä tippaa, ja luulisi jo tottuneen. Nyt sitten ajattelin jättää ruisleivän ja purukumin syönnin pois kokonaan, kun voivat kuulemma aiheuttaa mahavaivoja pikkuiselle, saas nähdä auttaako?!



Meillä myös tytöllä ollut syntymästä asti sammasta kielessä ja kaiken maailman sitruunat ja puolukat syötetty, mutta ei ole tapahtunut mitään. Nyt sitten tänään soitin neuvolaan ja lupasivat laittaa reseptin oikeaan lääkkeeseen, jospa se auttaisi. Voihan olla että kielikin on jo kipeä, kun niin kauan ollut, että aiheuttaa myös levottomuutta sekin... Saas nähdä. Nyt ainakin neiti ihan tyytyväisen oloisena päiväunilla (jotka olleet myös vähissä viimeaikoina), joten voipi olla että jo ruisleivän pois jättö auttoi... (en syönyt eilen ollenkaan)

Onpas mennytkin aika tovi, kun viimeeksi olen kirjoitellut.



Arki tuntuu olevan kaikilla lähtenyt jo vauvojen kanssa käyntiin. Täällä "Lilli" on perjantaina 8-viikkoinen ja neiti on kyllä helppo tapaus.



Päivät toistuvat hyvin samankaltaisina: Unet, syönti, vaipanvaihto, seurustelua ja nukkumaan. Tämän jälkeen sama uudestaan jne. jne. Vatsaa vääntää tälläkin neidolla välillä iltaisin, ja olenkin antanut Disflatylia Lillille kolmesti päivässä. D-vitamiinina meillä on Gefilus-d, jota suosittelen lämpimästi, sillä ei ole aiheuttanut vatsavaivoja käytännössä ollenkaan.



Rytmi neidillä on jo öisinkin hyvin säännöllinen, saas nähdä kuinka kauan... Lilli menee nukkumaan siinä yhdeksän, puoli kymmenen aikaan. Syö 1. kerran 2-3 aikaan, toisen kerran viideltä, sitten kahdeksalta jne. Syönnin jälkeen laitan neidon omaan sänkyyn nukkumaan, tosin aamuyöstä nukumme usein vierekkäin. Iltahötkyilyyn meillä on auttanut lämmin kylpy ja kapalo. Sitten vain tutti suuhun ja omaan sänkyyn nukkumaan. Aikansa kuuluu tutin lutkutusta ja sinne tyttö nukahtaa. Rutiinit ovat kuitenkin tarkat ja jos vaikka kylpy jää väliin, niin seuraa tyytymätön protestiyninä.



Hymyjä on tullut viikon verran ja ne ovat ihania :)))

Ristiäiset ovat sunnuntaina ja nimi on jo päätetty. Meidän Lilli sai passin jo heinäkuussa, kun kävimme Tallinnassa. Nimeä ei ole vielä kerrottu, mutta Lilliä tytöstä ei tule ;)



Mukavaa syksyä kaikille!



T:Toukokuu ja "Villi-Lilli"

Meillä kanssa oltiin passikuvassa ja laitettiin passi hakemus sisään. Oli meinaan vähän haastavaaa ottaa kuva, kun ei löydetty kuvaamoa, jossa kuva olisi otettu, kun lapsi on selällään.



Meillä ei käydä kylvyssä, vaan suihkussa. Tää ihan käytännön syistä, kun ei viitsi koko ajan olla kylpyammetta mukanaan rahtaamassa. Tyttö tykkää kovasti suihkussakäynnistä.



Vaunuissa tyttö viihtyy hyvin, mutta nyt vasta on ekaa kertaa varta vasten päiväunilla vaunuissa ulkona. En tiedä onko äidin laiskuutta vai mitä.



Kestovaippoja käytetään silloin kun ollaan kotosalla, mutta reissunpäällä ja yöllä turvaudutaan kertiksiin. Mun mies ei tykkää kestoista ja tulkitsee vauvaa koko ajan, että vauva ei tykkää kestoista. :)



Välillä menee korviketta enempi jä välillä ei ollenkaan. Mies hoitaa pullojen pesun ja keittelyn, musta se homma tymppäisee. Koneeseen ei olla pulloja vielä laitettu ja aluksi vältin mikrossa kuumentamista, mutta siitä periaatteesta jo luovuin.



Julkisillapaikoilla imetys ei oo miehen mieleen, vaikka etsisin syrjäisen nurkan, mulla olis imetyspaita ja harso vielä rinnan päällä. Mutta onneksi jo se kaikista tiukkapipoisin vaihe meni ohi, silti tästä keskustellaan.



Hankalimmaksi koen ehkä vauvan pukemisen eli kun pitää miettiä et minkä verran pitää laittaa vaatetta päälle. Toinen haaste on peitto. Ensinnäkään neiti ei voi sietää mitään ylimääräistä päällä, mikä estäisi vapaana potkimisen ja käsien heiluttelun ja toisaalta mulla on pelko siitä että vauva tukehtuu (vaikka eihän se peittoonsa varmaan voi tukehtua).



Enkelinäiti ja tyttönen 5vk

Meillä jatkuu edelleen rytmitön elämä, vauva nukkuu joitakin öitä, mutta enimmäkseen valvoo yöt ja nukkuu päivät. Aina kun luulen, että nyt löytyi joku rytmi niin asia muuttuu heti. Onneksi mies on auttanut hienosti myös öisin, säälin kyllä häntä kun joutuu aamuisin lähtemään vielä töihinkin, itse kun saan kumminkin nukkua aamuisin. Vauva on alkanut syödä entistä enemmän, melkein kahden tunnin välein ja tämän vuoksi välillä ollaankin jouduttu antamaan rinnan lisäksi korviketta, kun ei vain oma maito riitä.



Enkelinäiti: Oletko ajatellut kokeilla unipussia vauvalle? Meillä ei sellaista ole, kun vauvalla pysyy peitto päällä, mutta olen kuullut että se on hyvä vaihtoehto, jos vauva potkii paljon.



Meillä vauva nukkuu hyvin vaunuissa, mutta hereillä ei niissä viihdy. Hereillä tykkää katsella kirjoja, helistimiä ja hieman aikaa viihtyy myös leikkimatolla.



Päivärytmin löytymistä odotellen,

Fanni ja Poju 8vk

Moi vaan! Oon ollut lähinnä taustalukijana täälläkin, kuten heinämasuissakin olin, mutta nyt tuntui olevan aika itsekin kirjoitella kuulumisia.



Ihan ensiksi esittelen meidän pojan nimeltä, eli pojasta tuli 22.8. Sisu Antti Olavi. Meillä oli "hyvänkokoiset" nimiäiset, ei liikaa eikä liian vähän vieraita. Enempää en olis edes jaksanut ja juhlien jälkeen oli sellanen fiilis, että jaksaako sitä häitäkään koskaan järkätä kun 24 vieraan nimiäisbileetkin oli jo valtava urakka.

(Enkä mä edes leiponut tms niitä juhlia varten, vaan tilasin leipomosta ja sain pojan mummut tekemään tarjottavat.....)



Meillä on tainnu vauvan rytmi unohtua vallan, kun muutama viikko sitten iloitsin jo, että onpas helppoa kun alkaa yöunet pidentyä. No, nykyään ei mitään rytmiä, paitsi että nukkumaan pääsee noin 00-04 aikoihin ja sit poika nukkuukin pitkälle päivään välissä vähän heräillen. Mutta siis aamupäivät menee pääasiassa pojan nukkuessa tai syödessä välissä. (On helppoa lähteä esim. kauppaan just aamupäivästä kun poika on takuunätisti rattaissa. ;)) Välillä on itse väsyneempi, mutta jos malttaa itsekin nukkua aamupäivät pojan tahdissa niin sit jaksaa. Inhottaa vaan kun oma rytmikin alkaa muuttua ihan yörytmiks. Oon välillä jopa yllättänyt itseni tekemästä suursiivousta keskellä yötä kun oon pojan saanu rauhoittumaan. "No kun päivällä ei jaksa...."



Meillä on alusta asti ollu vähän ongelmia ton imetyksen suhteen ja olin jo vähällä luovuttaakin koko homman. Sisu on siis laitokselta asti saanu korviketta lisäks, kun oma maidontuotantoni ei jotenkin vaan lisääntyny tarpeeks. No, sit pumppailin pari viikkoo parin tunnin välein ja tais pari viikkoa mennä ihan täysimetyksellä, mutta jotenkin sen jälkeen alkoi taas ongelmat. Pojalla ei vaan maltti riitä tissillä kun on alusta asti saanu pullostakin. Tai niin oon sen tulkinnut... Mutta mä oon päättänyt mahdollisimman vähän stressata sitä, vaikka on se kyllä kamala suru jos imetys loppuu. Se läheisyys imettäessä on kuitenkin niin erilaista kuin pullotellessa.

Taas on aika vierähtänyt kauhean nopeaa eteenpäin. Ilma alkaa jo enteillä syksyä ja pilvikirsikkakin näyttää alkavan pudottaa jo vähän lehtiäkin. Vauveli on jo yli viisi viikkoa vanha ja ristiäiset on siis varattu 25. pvä syyskuuta. Käytiin vauvelin kanssa neuvolassa viime viikon torstaina ja neiti oli kasvanut kokonaista 5,2 senttiä syntymästä! Paljon se. Paino oli noussut vähemmän, se oli nyt hieman alle 4,2 kiloa. Saatiinkin ohjeeksi antaa tytölle lisämaitoa, jos tuntuu nälkäiseltä vielä tissin jälkeen, tai kuten välillä on tehnyt että syö tosi usein tai roikkuu tississä koko aamun tai illan. Nyt sitten tytteli on saanu pullosta Nannia ja hyvin osaa siitäkin syödä. Korviketta on mennyt vaihtelevasti sadasta millistä kahteensataan päivässä, eli on vissiin nälkä vielä ollut, tai sitten tankkailee ihan täyteen, kun tulee pullosta niin helposti.



Vähän itteä harmittaa, että oma rintamaito ei riittänytkään, kun alku näytti niin lupaavalta. Se on kumminkin niin erillainen läheisyyden tunne, kun pystyy itse ruokkimaan lastaan, ja helppoakinhan se on verrattuna pullojen pesuun ja maidon lämmitykseen... No tärkeintähän se on että tyttö kasvaa ja voi hyvin.



Karkki ja Tytteli 5 vko ja 3 pvä

Meidän poikahan sai nimen jo ajat sitten, käytiin vaan maistraatissa ilmoittamassa se kun ei kirkkoon kuuluta ja niin. Jotkut juhlat oli ollut tarkoitus järjestää mutta kun nimenanto tuli sitte vähän puskista niin ei ehtinyt. (anopilla se kiire taisi olla)



Eilen oltiin neuvolalääkärissä, paino on ylittänyt 5 kiloa ja pituutta 59 senttiä :D Hyvän kannattelee päätä ja kaikki muutkin jutut oli hyvin. Pur.



Ja alettiin maanantaina käydä perhekerhossa. Sosiaalihuollon järjestämä sellainen jonne me "valvonnanalaiset vanhemmat" mennään kyylättäviksi :D No ei, siellä on kivaa, se on ilmaista ja siellä saa ruokaakin!

Paitsi että ollaan ainoa naispari, ollaan myös ainoa perhe, jossa on molemmat vanhemmat mukana :D Muut on pelkkiä äitejä ja vauvoja. Maanantaina 2 äitiä vauvoineen oli poissa, paikalla toiset 2 meidän lisäksi. Ne lapset oli 1-vuotiaita, toinen osasi vasta seistä, puhetta (edes jokellusta) ei tullut kummaltakaan! Oltiin ihan ihmeissämme ja samalla oma itsetunto kohoaa, kun meidän poika kehittyy niin hyvin ja varmaan ohittaa nuo 1-vuotiaat jo pian BD



Ehkä olen ilkeä... eikä lapsia saisi vertailla, mutta totta hitossa vertaillaan kun oma napero on vahvoilla! Jos tilanne olisi toisin niin ei varmaan vertailtaisikaan XD



Ai niin ja tänäänkin on kerho. Kiva kiva... tässä yöllä ollu vähän aviokriisiä (tai siis avokriisiä) enkä oo nukkunu ku tunnin ja senkin näin painajaisia :/ Mutta kattoopa jos ton vaimokkeen kanssa saisi vaihteeksi vaikka keskusteltua. Hieman tuntuu olevan hänelle hankalaa...



Ai niin uudestaan, koitettiin tuossa myös sitä kakkosta alulle. Epic failure sanoisinko. 1% todennäköisyys että onnistuu, ja jos sattuukin onnistumaan... syön aurajuustoa ja salmiakkia tai jotain.



Taidanpa tästä sitten yrittää mennä selvittelemään asioita että ehkä sinne kerhollekin päästäisiin lähtemään. Puoli kymmeneltä alkaa ja puolisen tuntia menee matkaan joten kiirehän alkaa kohta tulla D:



Jance ja Miika-sieni ... öööö ... onks toi ny 6 vai 7 vai 8 viikkoa?!! XD

Meidän Ilona-neiti on nyt 10-viikon ikänen. Masuvaivat on helpottaneet ja jonkunlaista rytmiäkin päivään on tullut. Yöt Ilona nukkuu suht hyvin. Herää n. 1-2 kertaa yössä, mutta välillä jää syötön jälkeen hereille eikä meinaa nukahtaa uudelleen. Sit heräillään n. klo 7. Ekat unet n. klo 9-12. Sit on lyhyempiä unia pitkin iltapäivää ja n. 21.30 nukkumaan. Minkälaisia rytmejä muilla on?



Jancelin: Minä kävin esikoisen kanssa (5 vuotta sitten) perhekerhossa masennuksen takia. En tiedä onko sama kerho kun teillä mutta siellä myös oli ruoka ja äidit oli lasten kanssa siellä. Mä tykkäsin siitä tosi paljon ja siitä oli paljon apua :)

Meillä oli tänään 2kk neuvola, poika painoi 6625g ja pituutta oli jo 63,5cm! Päänympärys 40,8cm. Neuvolatäti sanoi, että poika on normaalikokoinen, hyvin rintamaidolla kasvanut. Poju o nyt syönyt päivisin melkein kahden tunnin välein ja öisin ollaan nukuttu viitenä yönä! :) Kaks kuukautta ehdittiinkin valvoa... Viime yönä nukkui huimat kahdensan tuntia putkeen! Muina öinä on nukkunut ensin noin 4-5 tuntia, sitten herännyt syömään ja sitten vielä nukkunut 2-3 tuntia.



Nyt on itselläkin paljon pirteämpi olo, kun on saanut nukkua öisin. Tämä kahden kuukauden valvominen oli sellainen asia mitä en kyllä osannut odottaa, vaikka tiesin, että vauva voi valvottaa.



Fanni ja Poju 2kk (9vk)

Miten voi olla vauva-arki näin kiireistä?? Jotenkin päivät vaan kuluu, vaikka ei mitään varsinaisesti tekisikään. Ja sitten kun saa aikaiseksi kirjoittaa, niin tekstit katoavat taivaan tuuliin...



Enkelinäiti: Ihmettelin itsekkin sitä miten vähän sairaalassa tuli juteltua. Itse elin jotenkin "sumussa" sen sairaala-ajan ja oikeastaan ensimmäisen viikon kotona. Normaalissa mielentilassa olis varmaan tullut oltua sosiaalisempi ;-) Koirat otti vauvan kivasti vastaan. Toinen on ollut alusta asti vauvasta kiinnostunut ja vauvan itkiessä kovin huolissaan. Toinen koira taas oli alussa välinpitämätön, mutta muutamassa viikossa ilmeisesti tajusi että tuo on tullut jäädäkseen ja on ihan ok.



Vaunulenkit ovat lähteneet sujumaan paremmin! Homma sujuu, kun tyttö on juuri syönyt, tarpeeksi väsynyt ja tutti on saatavilla heti kun itku meinaa yllättää...



Viime aikoina tyttelillä on ollut aiempaa enemmän vatsavaivoja ja ensimmäiset rintaraivaritkin koettiin tietenkin ristiäispäivänä... onneksi super-kummitäti hoiti ristiäisissä hommansa hienosti ja parin minuutin huudon jälkeen tyttö nukahti loppuseremonian ajaksi. Olen koittanut vähentää tuota hillitöntä suklaansyöntiä ja kahvinjuontia, lisäksi käytössä on Cuplaton ja Gefilus-D tipat- toivottavasti vatsavaivat helpottaisivat pian. Nyt tosin jälkitarkastuksessa todettiin kohtutulehdus ja sain kahdet eri antibiootit, toivottavasti niistä ei nyt sitten tule lisää vatsavaivoja!!!



Huominen neuvola jännittää, saas nähdä paljonko neiti on kasvanut :-D



Ipa ja tyttö 6vk6pv

Täällä ilmoittautuisi uusi heinäkuinen poitsu äiteineen :)

Eli poitsu syntyi rv. 40+1 2.7.2010 painoa 4270g ja pituutta 52cm.

Viime neuvolassa 7 vkon ikäisenä oli jo 5500g/58,5cm. Paino ei ole noussut toivotusti (ei yhtään kahdessa viikossa), muttei silti painokontrolleja kun on tyytyväinen poitsu. Seuraava onkin vasta kuukauden päästä. Täysimetystä kovasti yritetään, mutta malttamaton tapaus on, ja välillä pitää pahimpaan nälkään antaa pullosta kun iskee raivarit rinnalla.



Pitää rueta laittamaan jätkälle vaatetta päälle, ja noutamaan isosiskoa hoidosta :)

pikaiset kuulumiset..



meijän likka kasvaa kivasti rintamaidolla, nyt viimeeksi oli 5010g ja 56,4cm (7vkosena)



likka on kova hymyilemään ja haluaa olla huomionkeskipiste.. ihan ku ois jo yks kerta sanonu et "Ä-ti" ku unohduin katsomaan telkkaria enkä jutellu sille :) kohta siis jo puhutaan.. kääntyäkin osaa jo kyljelleen ja epäilen että tämä tyttö lähtee liikkeelle heti ku kädet kantaa:)



ristiäiset ois ensi viikolla.. ollaan aateltu Fanni-nimeä.. täällä tais olla joku sillä nimellä? mielipiteitä siitä nimestä?



unet on vielä sekaisin..joskus nukkuu paljokin, 3 tunninki päikkäreitä mutta on päiviä ku ei nuku juuri yhtään..yölläkin heräillään 1-5kertaa...ja nukahtaminen tuntuu olevan vaikeaa likalla.. saa kyl tehdä kaikki konkkervinkit..



joo.. täytyy lähteä hakemaan isompi hoidosta..



syksyjä!



nasuste ja 8vkonen nasu

Tytöntyllerö on kasvanut jo melkoisesti. Neuvolassa käytiin ja pituutta oli jo 59 senttiä ja painoakin vähän alle 4 700 grammaa!(reilu 7vko) Noin pari viikkoa sitten vauveli alkoi hymyilemään ja koko ajan hymyileminen on lisääntynyt. Tänäänkin neiti seurusteli ja suorastaan naureskeli Äiskälle vaikka kuinka kauan. Tuntuukin, että mahavaivat ovat vähitellen vähentyneet, kun tyttö on muutekin rauhallisempi päivisin ja nukkuukin yleensä ihan hyvin. Yö nukkuminenkin on edistynyt hyvin, viime yönä tyttö nukkui jopa 5 tuntia putkeen joka taitaa ollakkin ennätys. Muutenkin yöt ovat menneet hyvin 2-3 syötöllä.



Vauveli on saanut nyt joka päivä lisämaitoa, ja tuntuu vähän että oma maidontuotanto olisi vähentynyt. Yritän kyllä tissittää vauvaa mahdollisimman paljon, jotta se edistäisi maidonnousua, mutta tuntuu, että lisämaidon aloittamisen jälkeen se olisi vähentynyt koko ajan.(yöt menee vielä ihan tissillä) Nyt lisämaitoa menee 150-250 milliä päivässä ja neuvolassa sanoivat että kannattaa antaa niin paljon kun vain syö. Tärkeintähän on että vauva saa syödäkseen, tosin olisi se ollut vaan niin helppoa, jos olisi voinut jatkaa pelkällä rintaruokinnalla vielä muutaman kuukauden… Harmittaa…



Karkki ja tyllerö 7 vko



PS. Tyttö saa nimen 25. pvä