Se eilinen vauva syntyi parkkipaikalle juttu.

laitettiin kotiin keskellä yötä (pitkän matkan päähän) ja vauva syntyi 4 tunnin päästä siitä. ei muka ollut vielä synnytys vielä alkanut vaikka itse tiesin että syntyy hyvin pian. Tuntuu ettei kätilöillä ole tarpeeksi ammattitaitoa. Eletään vaan sen mukaan miten yleensä ja kirjoissa asiat tapahtuu. ei uskota eikä välitetä äidin tunteista. ja tämäkin kätilö oli jo aikas vanha ja kokenut mut ei silti tiennyt mistään mitään.

Olin ensisynnyttäjänä pelokas ja epävarma, joten en suostunut takaisin kotiin. Jouduin todella ylittämään itseni ja jopa "esittämään" puolihysteeristä, että minua uskottiin. Sain jäädä pitkin hampain osastolle ja vauva syntyi aamulla neljältä!

On nimittäin yllättävän yleistä, että käännytetään kotiin ihan loppumetreillä tai kielletään puhelimessa lähtemästä sairaalaan.



mm. esikoisemme kanssa minulle sanottiin, että odota rauhassa aamuun ja tulet sitten kun heräätte jos nyt supistukset vielä jatkuvat. Supistukset olivat olleet säännöllisiä jo kahden tunnin ajan ja tulivat siinä vaiheessa todella usein ja kipeänä. Lapsivesi oli mennyt. Odotin puhelun jälkeen vielä vartin, mutta sitten oli pakko lähteä. Vauva syntyi sairaalassa "valmisteluhuoneeseen".



Tosin mulla on sen jälkeen käsketty kahden seuraavan kanssa lähteä heti kun supistukset alkavat ja kolmosemme meinasi syntyä osastolle, kun synnytys käynnistettiin hepatoosin vuoksi viikolla 38 alussa ja lapsukainen syntyi lievästi sanottuna nopeasti.

oltiin käännyttämässä kotio, kun olin yön ollut "synnyttämässä" ja synnytys ei edennyt ja paikat auennut. Sanoin, että en todellakaan lähde kotiin vaan jään osastolle odottamaan. No siinä sitten odottelin ja kukaan ei tullut minua katsomaan moneen tuntiin ja ajoittain supisteli. Sitten iltavuoron kätilö tuli katsomaan ja kuunteli sydänääniä ja ei saanut niitä kunnolla kuuluviin. Pian huoneeseen tuli lääkäri, joka totesi paikkojen auenneen ja heikkojen sydänäänten takia synnytys käynnistettäisiin ja niin sitä mentiin sitten. Salissa synnytys ei kuitenkaan edennyt ja lapsen huomattiin olevan otsatarjonnassa. Siinä oli jo edessä sektiouhka, kunnes saivat vauvan pään kääneettyä ja synnytyksen etenemään.. Vieläkin mietin kauhuissani ajatusta, että jos olisin kotiin lähtenyt.. Olisiko vauva selvinnyt :(

En ymmärrä kysymystä.

Että ne ois huvikseen ajanut kahdesti Somerolta Saloon, melkein 80 km per reissu ja lähteneet vielä kolmannen kerran yrittämään aikomuksenaan kuitenkin tempasta se vauva maailmaan Salen parkkipaikalla.



Se on hassua, etteivät ole pitkän matkan vuoksi tapelleet vastaan toista käännytystä.



Mutta vielä oudompaa on, että kätilö käännyttää (tai edes päästää lähtemään!) yötä vasten uudelleensynnyttäjän, jonka edellinen lapsi on syntynyt ennen sairaalaan ehtimistä. Mulla luki papereissa kissankokoisilla kirjaimilla että NOPEAT SYNNYTYKSET.

olen synnyttänyt lapseni myös Salossa ja toisella kerralla kätilö ei osannut sanoa 2.5h ennen lapsen syntymää että onko synnytys käynnissä vai ei. Itse olin ihan varma asiasta enkä todellakaan olisi suostunut lähtemään kotiin, onneksi sitä ei edes ehdotettu. Nyt odotan kolmatta ja mua ei kyllä saa mikään mahti poistumaan sairaalasta jos itse tunnen synnytyksen olevan käynnissä!

Kaverini synnytti lapsensa kotiin kun Salon sairaalasta käskettiin vielä odotella kotona...