Oletteko antaneet vieraiden tulla sairaalaan katsomaan vauvaa?

Osastolla saa vierailla vain lapsen isä/tukihenkilö ja lapsen sisarukset.

Pääsee siis ainoastaan lapsen isä ja sisarukset, mikä minusta on vain hyvä asia.

Pääsee siis ainoastaan lapsen isä ja sisarukset, mikä minusta on vain hyvä asia.

pääsee lapsen isä, sisarukset ja isovanhemmat. Paljon mielummin haluaisin vaikka siskoni käymään, kuin ne isovanhemmat. Miksei saisi itse päättää vaikka yhden vieraan?

ap

kaksi synnytystä takana ja kummallakaan kerralla en ole ottanut sairaalaan ketää mieheni ja toisella kerralla esikoisen lisäksi. Onneksi kaikki ymmärsivät tilanteen.



En edes tajua, miksi sinne pitäisi tulla. Kuopuksen aikaan naapurilla kävi huoneessa 17 henkeä (juu laskin, sen verran kyrsi), joista 3 oli alle 3v. Ei siinä muuten mitään, mutta nukuttiin vauvan kanssa, kun väkeä alkoi lakkaamaan, tyttö nukahtanut tissille ja verho raollaan ja jokainen vieras tuntui luulevan, että mekin oltiin näyttelyesineitä, kun heräämisen jälkeen huomasin jokaisen kurkkivan verhon raosta. Mulkoilin jokaiselle kauniisti takaisin.. x)

niin ottaisin nyt tokan kanssa kyllä ehdottamasti kaikki kynnelle kykenevät sairaalaan vauvaa katsomaan. Ei tarvitse tarjota kahvia, ei siivota, eikä edes laittautua, kun kaikki ymmärtää juuri synnyttänyttä.

niille isovanhemmille että tervetuloa sitten kotiin katsomaan vauvaa. Sairaalassa ei nykyään edes olla kuin mahdollisesti se yksi vuorokausi, korkeintaan kaksi jos kaikki ok.

siellä on ihan hel...tin tylsää. Vauva nukkuu 90% ajasta ja itellä ei ole MITÄÄN tekemistä

Pääsee siis ainoastaan lapsen isä ja sisarukset, mikä minusta on vain hyvä asia.

pääsee lapsen isä, sisarukset ja isovanhemmat. Paljon mielummin haluaisin vaikka siskoni käymään, kuin ne isovanhemmat. Miksei saisi itse päättää vaikka yhden vieraan? ap

olla ottamatta isovanhempia vastaan. Jos siskoasi ei päästetä niin kai sinulle riittää, että miehesi käy. Hyvin jos menee niin olet muutenkin vain ensisynnyttäjänä max. 3 vuorokautta siellä. Eiköhän isovanhemmat jaksa odottaa tuon ajan, jos sinusta tuntuu ettet halua heitä sinne.

toisen kanssa kukaan ei enää kysynytkään. Ja olin sairaalassakin vain 35 h.

sairaalaan katsomaan vauvaa miehen lisäksi, mutta miehen vanhemmat ryykäsivät sinne silti. Jännitin sitten koko vierailun ajan että toivottavasti vauva ei herää syömään koska imettäminen oli mulle tosi hankalaa kun vauva ei saanut otetta enkä olisi halunnut siinä heidän edessään tossit paljaana patsastella...

Halusin rauhaa alkutaipaleeseen vauvan kanssa. Esikoisen kanssa arvelin olevani (yli)herkkä kommenteille, kuopuksen kanssa oli niin vaikeat välit omiin vanhempiini, etten välittänyt nähdä heitä.



Esikoisen kohdalla yhdet ystävät tulivat, kun eivät malttaneet odottaa kotiinpääsyä. En pahastunut, piipahtivat sopivan lyhyesti.



Kuopusta oli kotona odottamassa anoppi (isosiskoa hoitamassa) ja lapsuudenystävä tuli myös käymään, kun ei ehtinyt sairaalaan saakka. Molempien vierailu ihan mukavia.



Juuri yksi päivä mietin, että jos nyt (kuuden vuoden jälkeen) saisin vauvan, pitäisin avoimet ovet sairaalassa, jos kaikki olisi mennyt normaalisti ja sairaalaan saisi vielä tulla muitakin kuin isä ja vauvan sisarukset. Niin sitä ihminen muuttuu!

juuri sen takia, että oli ihanaa saadaa juttuseuraa ja kavereita paikalle.

ja helpompaa oli ottaa vieraat vastaan sairaalaan, kuin kotiin. vierailuaika kestää tunnin ja vieraat ymmärtävät sielä itse lähteä.

kävijät lähipiiriin. Luonani on käynyt kavereista ja entisistä anopeista alkaen ihmisiä.

kuin isä ja lapset katsomaan vauvaa. Ja sinä saat itse päättää haluatko isovanhempia sinne vai et. Jos siis sairaala ei sitä erikseen kiellä. Sinun ja vauvan keskinäistä aikaa se sairaala-aika on, ei siihen ole pakko ketään kutsua pällistelemään.

Sain kotona sitten aloitella vauvan hoitoa kaikessa rauhassa.

saa enää tulla katsomaan kuin isä ja sisarukset

en minä niistä omista vieraista, mutta kun vieruskaverilla kävi puoli sukua, osa istui sitten tanakasti minun sängylläni, vaikka miten sanoin, että hei, ei siihen. Lopulta oli pakko tempaista verhoa sivuun ja sanoa, että täällä verhon takana on kuulkaa ihan oikea ihminen eikä mikään sohva.

niin,että annat tulla ja otat vastaan siinä sairaalan mikä lie huone,missä tv ja voi vietellä aikaa.Sitten kun vauva alkaa kitisee niin sanot,että nyt mun täytyy lähtee imettämään vauvaa tonne omaan huoneeseen.Eivät kehtaa tulla perässä sinne.Niin mä tein ja tavallaan sain itse päättää

vierailun keston.

Mutta mä en olemkaan mikään surkea nöösykkä, mitä suurin osa av-mammoista tuntuu olevan.



Jos mulla olisi ollut jotain ongelmia imetyksen tms. kanssa, olisin kyllä osannut ihan normaalisti pyytää jengiä esim. vauvan isän kanssa käymään alhaalla kahvilla tms.