Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten uusperhe VOI tehdä näin omille lapsilleen?

Vierailija
30.07.2010 |

Isä ei pidä yhteyttä ex-liiton lapseensa, ja isän uusi nainen laittaa ex-liiton lapsensa koko kesäksi monen sadan kilsan päähän omalle äidilleen. Muutenkin äidin lapset ovat vain joka toinen viikko äidillään. Luulisi että olisi ikävä.



Ja mitä tekee uusioperhe? No leikkii tietysti ydinperhettä yhteisen lapsensa kanssa.



Mitä mahtaa ajatella syrjäytetyt sisarukset? Mun lapseni sanoo, ettei välitä, mutta näen kuitenkin että välittää.



Tällaisia pohtii tuon hylkääjä isän entinen puoliso, eli minä.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
31.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä ja isosiskoni oltiin aina kesät mummolassa ja äiti ja hänen uusi miehensä viettivät kesän yhteisen lapsensa eli pikkusiskoni kanssa.

Ei ole tullut vielä tähän päivään menessä mieleen, että minua ja siskoani olisi syrjitty ja olisi ollut huono juttu. Lapsuuden parhaita muistoja on nuo kesät mummolassa. Kyllä sitä ajatteli, että päästään mummolaan ja pikkusisko ei pääsekään.



Lapsi on kumman sopeutuvainen ja osaa nauttia elämästä ilman ihme kateutta ja katkeria ajatuksia. Lapset osaa nauttia elämästä jos vaan kaikki on hyvin eli kukaan ei pahoinpitele tai vastaavaa.



Niin ja kyllä nyt aikuisenakin on ihan hyvät välit äitiin ja tämän puolisoon.

Sitäpaitsi minä ja isosiskoni ollaan pärjätty paremmin omillaan kuin pikkusisko, joka on tarvinnut aikuisenakin vanhempiensa apua.



Biologista isääni en ole koskaan tavannutkaan. Nähnyt kuvan. Ei ole mitään tarvetta häntä nähdäkään ja en ole siitäkään asiasta katkera.

Vierailija
2/11 |
31.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensin puutun perhekäsitteeseen.

Ulkopuolisten on turha tulla määrittelemään uusperheiden kohdalla, keitä perheeseen kuuluu jne.

Me olemme uusperhe, jossa asuu yhteiset ja miehen edell. liiton lapsi. Kerran sopivana hetkenä pyysin miehen lasta määrittelemään OMAN PERHEENSÄ.

Siihen kuului hän, isä, hänen sisko joka asuu äidillään ja jota hän tapaa tosi harvoin, sekä hänen äitinsä ,tosin perheympyrän reunalle kauan hänestä itsestään, mutta kuului kuitenkin, siitäkin huolimatta ettei lapsi ole nähnyt äitiään kolmeen (3) vuoteen, koska äiti ei ole halunnut tavata lastaan (eikä ole suostunut olemaan muutenkaan missään yhteydessä lapseensa tuon 3 vuoden aikana).

Silti lapsen perheeseen kuului hänen oma äiti, mutta minä en kuulunut siihen. En muista kuuluiko siihen miehen lapsen perheeseen nämä meidän yhteiset lapset, joiden kanssa hän siis on myös elänyt kuluneet 3 vuotta...

Olen nämä kolme vuotta kuitenkin käytännössä ollut hänelle "äiti".

Lapsella on ihan sama asema, ikä huomioiden, kuin yhteisilläkin lapsillamme, esim. kaikilla on omat huoneet jne.

Minun oma lapseni / meidän yhteinen lapsi taas piirsi päiväkodissa Oma Perhe -kuvaan myös isovanhemmat, joita hän ei ollut tavannut vuoteen.

Mutta ap:n kommenttiin:

mitä ihmeen pahaa siinä on, jos lapset lähtevät isovanhemmilleen??!! Minäkin lähetin aikoinaan, yksinhuoltajana, omat lapseni monen sadan km:n päähän isovanhemmilleen ja isälleen, asuivat samalla tontilla. Mitä pahaa siinä on? Miksi lapset eivät saa viettää lomaa mummolassa?

Miten niin muka "uusioperhe leikkii ydinperhettä"? isä, äiti ja lapset ovat ydinperhe. Se, että on edellisen liiton lapsia ei sulje pois sitä, että tuo biologinen kolmikko, nelikko tai xx-lukuinen ON ns. ydinperhe. Miksi uusperheessä syntyneellä lapsella ei olisi oikeutta omiin vanhempiinsa ja lupaa viettää aikaa heidän kanssaan??

Sinun lapsellasi on perhe, ja se on sinä ja lapsesi.

Lapsen isällä on myös perhe, johon tuo sinun lapsesi tulee käymään.

Ei perhe ole sellainen, jossa käydään, jonne tullaan ja josta lähdetään. Perhe on se yksikkö, jossa asutaan kokoaikaisesti ja josta käsin esim. käydään koulua.

Näin asian määritteli eräs sosiaalialan ja asiaan perehtynyt ihminen.

Tuo määritelmä ei sulje pois sitä, että "käypäläinen lapsi" olisi rakastettu ja toivottu.

Biologiset vanhemmat huolehtivat ensisijaisesti omista lapsistaan janäin myös uusperheessä.

Ja minun mielestäni sinulle ei kuulu lainkaan toisten perheiden sisäiset järjestelyt, eli se, jos miehesi vaimon edellisen liiton lapset käyvät äidin luona vain joka toinen vkl.

Se on heidän oma asiansa eikä kuulu sinulle yhtään.

Keskity vaan omaan lapseesi ja anna ex-miehesi elää omaa elämäänsä. Se, miten sinun lapsesi tapaa isäänsä, on sinun ja exäsi välinen asia, ja voit jättää sen nykyisen naisen kokonaan asian ulkopuolelle.

Minuakin on syyllistetty mieheni tapaamisjärjestelyistä. Mutta kun ne eivät minulle kuulu.

Minäkin ihmettelen äitiä, joka ei halua tavata omaa lastaan, eikä esim. edes lähetä syntymäpäiväkorttia tms., ei halua puhua puhelimessa eikä suostu antamaan edes nykyistä osoitetta.... tiedän että miehen lapsella on äitiä ikävä.

Mutta en voi vaikuttaa asiaan, eikä miehen lapsi koe minua minään äitinä, tai äitihahmona.

Tämä ei ole minusta johtuva asetelma, vaan lasten äiti, tuo miehen exä, toitotti aikoinaan lapsille, miten minulle tulee tapaamisella olla ilkeä, miten heidän pitää kiusata meidän yhteistä lasta, miten minä en sitten oleheidän äiti vaan hän on se äiti... ja miten he ovat isän lapsia paljon enemmän kuin se meidän yhteinen, ja miten hän ja nämä lapset (siis exä ja miehen ja exän yhteisen lapset, eron jälkeen nimenomaan) ovat se oikea perhe, ja minä ja meidän yhteinen vain pelkkää korvike menetetyn tilalle.... tätä rataa äiti jutteli omille lapsilleen jotka tuolloin ihan ala-asteikäisiä.

Mietipä sinäkin siis kaksi kertaa mitä asennetta ylläpidät ja mitä juttelet lapsellesi...

Isä ei pidä yhteyttä ex-liiton lapseensa, ja isän uusi nainen laittaa ex-liiton lapsensa koko kesäksi monen sadan kilsan päähän omalle äidilleen. Muutenkin äidin lapset ovat vain joka toinen viikko äidillään. Luulisi että olisi ikävä. Ja mitä tekee uusioperhe? No leikkii tietysti ydinperhettä yhteisen lapsensa kanssa. Mitä mahtaa ajatella syrjäytetyt sisarukset? Mun lapseni sanoo, ettei välitä, mutta näen kuitenkin että välittää. Tällaisia pohtii tuon hylkääjä isän entinen puoliso, eli minä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
31.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jossa ainakin jommalla kummalla vanhemmalla on lapsi tai lapsia muiden kuin silloisen puolisonsa kanssa. Uusperhe ei ole ydinperhe. Ydinperhe on perhe, jossa vanhemmilla on vain yhteinen lapsi/yhteiset lapset ja jossa vanhemmat asuvat samassa kodissa. Uusperheestä voi tulla ydinperhe, jos uusi puoliso adoptoi puolisonsa lapset ja on laillinen vanhempi. Pienperhe on perhe, jossa asuu lapsi/lapsia, mutta vain yksi vanhempi. Suurperhe on nykyään ongelmallinen käsite. Se mielletään usein monilapsiseksi perheeksi, mutta vielä 20 vuotta sitten se tarkoitti perhettä, jossa asuu 3 tai useampi sukupolvi samassa taloudessa.

Vierailija
4/11 |
30.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin paljonpuhuva kuva että mietin oliko kuvaajalta tahallista. Uusperheen arjesta kyse. Etualalla äiti ja isä ihastelemassa silmät loisten taaperoikäistä pienokaista. Taustalla seisoi kypsän näköiset, murrosikää lähestyvät ex-liiton lapset.

Vierailija
5/11 |
30.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli se olet sinä joka lapsesi lähetät äidilles vai?

Vierailija
6/11 |
30.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja exäsi vaimo lähettää lapsen äidilleen?



sanoisin, että ralx vaa, anna heidän elää kuten haluavat, katkeruus kuluttaa vain sinua. Elä omaa elämääsi ja tee siitä hyvä : )

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
30.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen eronnut, uudessa parisuhteessa ja meillä on vauva.

Edellisestä liitosta minulla esiteini iässä oleva tytär..joka tapaa isäänsä talvella pääasiassa joka toinen vkoloppu (jos heillä ei ole jotain menoa). Nyt kesän ajan tapaamiset ollut sitä, että millon milläkin verukkeella he peruvat tytön menon heille.Millon on jonkun bändin keikka, milloin vaimokkeen tytön kaveri tulee kylään, milloin vaimokkeen lapsille luvattu että saavat olla tyttäreni isän ja äitinsä kanssa keskenään, ettei tyttäreni ole paikalla.(muutenkin näkee isäänsä harvoin).



Tytön isä siis myös uudessa parisuhteessa, mutta heillä ei yhteisiä lapsia, vain tämän vaimokkeen lapset.



Tyttäreni tekee kaikkensa miellyttääkseen isäänsä ja hänen uutta perhettään jotta pääsisi heille, mutta pettyy aikaste usein.



Mulle ei ole tullut mieleenikään uuden vauvan myötä syrjiä tytärtäni (eikä myös miehellänikään) taikka pitää toisarvoisena.Mieheni pitää tyttärestäni kuin omastaan.

Ihmettelen miten monella vanhemmalla edellisen liitot lapset "jää ja unohtuu"..

Vierailija
8/11 |
30.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli se olet sinä joka lapsesi lähetät äidilles vai?


luetun ymmärtämisen kanssa?

Ihan selkeestihän Ap sanoi että Ex-miehensä uusi puoliso laittaa lapsensa maailmalle..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
30.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kauheata. Ei todellakaan voi ymmärtää noita ihmisiä. Pistää oikein vihaiseksi. Lapsiraukat, tämän takia niin moni lapsi voi huonosti Suomessa. Itse uusperheessä eläneennä ei voisi edes kuvitella tuommoista toimintaa. Lapset (3 mun, 2 miehen ja 1 yhteinen) ovat aina olleet etusijalla. Kuusi vuotta elettiin ennen kun yhteinen lapsi syntyi ja aina lasten ehdoilla, ei IKINÄ oo laitettu ketään sivuun omien menojen takia.... En ymmärrä yhtään miten joku voi toimiai noin....

Vierailija
10/11 |
30.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hävetkää te, jotka tunnistatte itsenne. Lapsenne kärsivät. No, tämä tulee vielä eteenne myöhemmin. Lapsenne unohtavat teidät ja saatte käkkiä paskavaipoissanne ihan yksin vanhainkodissa. Voi nimittäin olla, että se paapottu yhteinen lapsi ei sekään välitä teistä tipan tippaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
30.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei osata asettua toisen ihmisen (oman lapsen) asemaan, vaan eletään vaan minäminäminä-elämää. Surullista, mutta kovin yleistä. Sellaiset aikuiset ovat surkeita luusereita.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kahdeksan kahdeksan