Kuinka kypsää käytöstä 20 vuotiaalta voi odottaa?

nähnyt muutaman nyt vanhemmalla iälläkin. Itse en ollut, eikä suurin osa tunnu niitä olevankaan.



Mutta ei siinä mitään, kaikkihan me olemme erilaisia.

Aika huvittavaa mielestäni vähän päälle parikymppisen esittää "aikuista" ja saarnata muutamaa vuotta nuoremmallle kypsyydestä =D. Ihan oikeasti, ehditte kaikki kypsyä. Mitä myöhemmin sen parempi.

t. 40+

Ite oon 33 ja välillä olen miettinyt, että mä aikuistuin henkisesti vasta joskus 25-vuotiaana. 20-vuotiaana elämän tärkeitä asioita mulle oli baarit, miesjutut ja kaverit. En ollut emotionaalisesti kovin kypsä esim. vakavaan parisuhteeseen, en myöskään kokopäivätyöhön.

Onneksi hoidin aikuismaiseen tapaan opinnot (etenivät ja valmistuin), osa-aikatyöt (hoidin työni ja tavoittelin parempia) ja raha-asiat (elin opintotuella ja osa-aikatyön palkalla enkä millään kulutusluotoilla). Hyvin ehti aikuistua myöhemminkin.

Ja on se niinkin, että jos sitä kadonnutta nuoruutta yrittää ryhtyä elämään keski-ikäisenä, ei se ihan niin vaan onnistukaan. Kaksikymppisenä sellaisen kollektiivisen kaveriporukan muotoutuminen on helppoa, ja ystävystyminen onnistuu ihan eri lailla kuin myöhemmin, kun omanikäisten elämäntavoissa on paljon enemmän hajontaa.

miksi pitäisi halveksua parikymppistä bilettäjää. Joo, onhan ne poseerauskuvat hassuja, mutta se on tätä päivää. Jos ei ole vastuuta kannettavana perheestä ja perheen taloudesta, niin miksi ei saisi bilettää ja olla nuori? Ehtii sitä sitten tehdä muuta myöhemmin elämässään.



Mun mielestä aika hassua halveksia nuorta siitä, että se käyttäytyy kuten monet nuoret...

!

kypsiä sekä loistavia ihmisiä. Siksi halveksutaan jotain toista tapaa elää. Jos joku ei halua mennä sitä YHTÄ AINOAA OIKEAA TIETÄ, niin tämä on huono ihminen. Antaa nuoren ihmisen tehdä omat virheensä ja elää kuten haluaa, vaikka se olisi sitten Roomalaista orgiaa ympäri vuorokauden.



Eihän kypsän ihmisen tarvitse paheksua?

ikuisia pissiksiä. Ja olenpa törmännyt 40+ naisiinkin jotka pukeutuvat vesiraja minariin ja kaula-aukko on jossain navan kohdalla, ei siinä mitään, mutta heidän vartalonsa ei kyllä todellakaan kestänyt niitä asuja.. Harvalla 20-vuotiaallakaan se on imartelevan näköistä.



Itse olen 23, ja voisin myös sanoa että niitä ap:n kuvailemia ihmisiä on vajaa puolet. Suurin osa luokkakavereistani on naimisissa ja heillä on lapsia ja monet heistä on kypsempiä kuin tuntemani 30+ sinkkuelämää ihannoivat ikiteinit.



Kyllä minä tiedän että olen nuori. Mutta se ikä ei rakkaat kerro yhtään mitään siitä kuinka kypsä ja kokenut on. Minulla voi olla enemmän kokemuksia elämässäni kuin vaikka naapurin 35-vuotiaalla.

Töitä olen tehnyt 14-vuotiaasta ja omilleni muutin 16-vuotiaana. Opiskelujen ohessa tein töitä ja nyt olen hyvässä asemassa työpaikallani, nuoruudestani huolimatta. Vanhemmat ovat tietenkin kateellisina panetelleet että tuollainen kakara, mutta minkä minä sille voin että olen koulutettu ja minulla on alalta pitkä työkokemus. ;)



Fb-kuvissa "poseeraan" vain siksi että normaali ilmeellä näytän aivan maailman omituisimmalta nisäkkäältä tai eräältä australialaiselta pussieläimeltä



Mutta miksi 20-vuotias ei saisi juhlia ja nauttia elämästään? Kyllä sitä ehtii katkeroitua myöhemmälläkin iällä.

kypsää käytöstä voi odottaa, se sellainen on vasta nupullaan oleva kukka.

Luettelen tässä joitakin hyviä puolia, joita monen vuoden vauhdikas biletyskausi parikymppisenä minulle opetti:



1. Elämänkokemus. Baarin nurkassa nököttäminen ei tietenkään mitään kummoista kokemusta anna, mutta kun liikkui bileissä, baareissa, festareilla ja muualla, tutustui todella monenlaisiin ihmisiin. Siinä ehti nähdä nuorta ja vanhaa, menestyvää ja kelkasta pudonnutta ihmistä. Oppi tuntemaan, arvioimaan ja joskus arvostamaankin todella monenlaisia ihmisiä.



Tällaista ihmistuntemusta eivät saa ne, joiden ainoa tuttavapiiri on oma perhe ja poikakaveri. Sitten kirjoitellaan av:lle, että mitä teen, kun äiti moittii punaisista verhoista ja sisko käskee laittaa sinisen pöytäliinan ja mieskin käyttää kaikki rahat itseensä eikä osta edes lapselle vaippoja. Puuttuu se suhteellisuuden taju ja ihmistuntemus.



2. Paljon ystäviä



Monet hyvistä ystävistäni ovat niitä, joihin tuolloin vauhtivuosina tutustui - juuri samasta syystä, silloin ylipäätään tapasi paljon ihmisiä. Työelämässä olevat kolmekymppiset ovat kiireisiä ja monilla on jo vakiintunut kaveripiiri. Paljon vähemmän tässä iässä enää on syntynyt uusia, syviä ystävyyksiä. Ystävät taas kerran antavat suhteellisuudentajua ja toimivat peilinä - omaa elämää on helpompi arvioida ja ongelmat tuntuvat pienemmiltä, kun näkee ystävien kuviot.



3. Miestuntemus



Ei ole turhan sinisilmäinen miesten suhteen, kun ehti nähdä jos jonkinlaista vonkaajaa ja värikästä käännettä. Baarielämässä oppi, miten paljon siellä pyörii varattuja miehiä, jotka surutta pettävät kumppaniaan. Oppi arvostamaan sellaista luotettavaa ja kunnollista miestä. Samoin ei enää kuvittele, että jos joku mies vaikka tervehtii ja hymyilee, se on automaattisesti iskuyritys. (Minulla on 35-vuotias tuttu, joka edelleen on sitä mieltä että kaikki miehet jotka osoittavat hänelle huomita, ovat automaattisesti häneen ihastuneita.) Samoin oppi paljon seksuaalisuudesta, niin omasta kuin miesten. Sekin on antanut itseluottamusta ja itsetuntemusta aikuisiin parisuhteisiin.



4. Ei tarvitse lähteä vakiintuneena etsimään menetettyä nuoruutta



Onpa hyvä että tuli nuorena mentyä. Nyt voi tyytyväisenä köllötellä miehen kainalossa viikonloput, nauttia pitkistä yöunista ja rauhallisesta arjesta. Ei tarvitse miettiä, tuliko tehtyä väärä miesvalinta tai sotkea parisuhdettaan teinimäisille ihmissuhdekäänteillä.

Fb-kuvissa "poseeraan" vain siksi että normaali ilmeellä näytän aivan maailman omituisimmalta nisäkkäältä tai eräältä australialaiselta pussieläimeltä

ja normaalin ilmeesi kanssa nayttaisit sievalta ja sympaattiselta nuorelta naiselta. Mutta kylla se sitten tulee, kun itsevarmuutta kehittyy eika tarvitse vetaa roolia, vaan uskaltaa olla sita, mita oikeasti on.

Fb-kuvissa "poseeraan" vain siksi että normaali ilmeellä näytän aivan maailman omituisimmalta nisäkkäältä tai eräältä australialaiselta pussieläimeltä

ja normaalin ilmeesi kanssa nayttaisit sievalta ja sympaattiselta nuorelta naiselta. Mutta kylla se sitten tulee, kun itsevarmuutta kehittyy eika tarvitse vetaa roolia, vaan uskaltaa olla sita, mita oikeasti on.

Tulihan se itsevarmuuskortti sieltä.. Tsiisus.

That was called humor. Tiedätkö ilmiötä?

Miksi ulkonäköönsä liittyvät vitsit otetaan aina merkkinä huonosta itsetunnosta?

Tiedätkö että kaikki ihmiset eivät halua itsestään mitään "sievä ja sympaattinen" kuvaa. En ole sellainen. En ole ikinä ollut. Minä olen juuri niitä tyttöjä jotka leikkivät pienenä mudassa ja ajoi polkupyörällä järveen. Tai leikki piekkari hippaa ja oli (ja on edelleen) aina vähintään mustelmilla.

Minä olen juuri niitä naisia joita inhotaan ison kokonsa (en ole läski vaan pitkä ja lihaksikas) takia ja syytetään miehekkyydestä.

Olen aina ollut juuri sitä mitä minä olen. Huonosta itsetunnosta ja epävarmuudesta minua on ihan turha syyttää.

Ja hei. Jos sinulla on ollut nuorena heikko itsetunto, se ei tarkoita sitä että kaikilla muillakin on niin.

jos ihminen ajattelee, että hänen normaali-ilmeensä tekee hänestä pussieläimen näköisen.



Tsemppiä! Luota itseesi ja hymyile niissä fb-kuvissa ihan normaalisti. Ei niissä ole pakko poseerata irc-galleria tyyliin :)

jos ihminen ajattelee, että hänen normaali-ilmeensä tekee hänestä pussieläimen näköisen.

Tsemppiä! Luota itseesi ja hymyile niissä fb-kuvissa ihan normaalisti. Ei niissä ole pakko poseerata irc-galleria tyyliin :)

En tykkää kameroista ja illistän aina jollain tavalla kun joku sellaisen tunkee naamaani kiinni.

Ihan oikeasti kaikilla ei ole huono itsetunto jos vertaa omaa ulkonäköään johonkin eläimeen. Ja sitäpaitsi koalat on ihan söpöjä vaikka kantavatkin klamydiaa ja ovat oikeasti järkyttävän agressiivisia.

Ja mitäpä lottoat? Jos minulla on jokainen kuva tuolla sellainen (sellaisia kuvia missä olen yksin minä on tuolla jotain 3) jossa minulla on naama väkkärällä tai silmät kierossa, niin onko minulla huono itsetunto? Nuo kuvat kuitenkin näkee kaikki ja tuskin huonon itsetunnon omaava ihminen on profiilikuvassaan ilman meikkiä, hiukset mudassa ja kieli ulkona.

Se siitä teoriasta.

Ei poseeraus kerro ihmisen kypsyystasosta. Parikymppinen voi olla kilometreiltäänkin suurempi kuin saippuakuplaelämää viettänyt 32-vuotias.

jos ihminen ajattelee, että hänen normaali-ilmeensä tekee hänestä pussieläimen näköisen.

Tsemppiä! Luota itseesi ja hymyile niissä fb-kuvissa ihan normaalisti. Ei niissä ole pakko poseerata irc-galleria tyyliin :)

Galleriassa minulla oli muuten koulukuva, koska käytin sitä silloin kun se oli tarkoitettu irkkaajille, eikä pissiksille ja itsensä esittelijöille.

Enkä muuten ole ikinä hymyillyt kuvissa. Vanhemmat nauroivat joskus että heidän piti olla todella nopeita kuvaamaan jos olisivat halunneet iloisen kuvan minusta. Minä en muutenkaan hymyile turhaan.

Lisäänpä vielä nyt että en ole ärtynyt vaan hyvin huvittunut.

Voisin oikeasti lyödä vetoa siitä että minulla on parempi itsetunto kuin kummallakaan teistä jotka sitä olette arvioineet huonoksi.

Ja tittitittitii, joillain ihmisillä se huumorin käyttäminen ei ole puolustautumiskeino tai peittelytapa omille puutteilleen, vaan joillain ne vitsailut tulee ihan luonnostaan, ilman sen kummempaa kommervenkkiä menneisyydestä.

Jotkut katsokaas voi nauraa myös itselleen.

että olet nuori ihminen, jonka huomio on vielä kovasti kiinni omassa navassa. Ja se on ihan luonnollista, niinhän se parikymppisillä usein menee! Oma itsetuntemus on vielä työn alla, joten oman itsen arviointi ja analysointi on tärkeää.

jos ihminen ajattelee, että hänen normaali-ilmeensä tekee hänestä pussieläimen näköisen.

Tsemppiä! Luota itseesi ja hymyile niissä fb-kuvissa ihan normaalisti. Ei niissä ole pakko poseerata irc-galleria tyyliin :)

Galleriassa minulla oli muuten koulukuva, koska käytin sitä silloin kun se oli tarkoitettu irkkaajille, eikä pissiksille ja itsensä esittelijöille.

Enkä muuten ole ikinä hymyillyt kuvissa. Vanhemmat nauroivat joskus että heidän piti olla todella nopeita kuvaamaan jos olisivat halunneet iloisen kuvan minusta. Minä en muutenkaan hymyile turhaan.

Lisäänpä vielä nyt että en ole ärtynyt vaan hyvin huvittunut.

Voisin oikeasti lyödä vetoa siitä että minulla on parempi itsetunto kuin kummallakaan teistä jotka sitä olette arvioineet huonoksi.

Ja tittitittitii, joillain ihmisillä se huumorin käyttäminen ei ole puolustautumiskeino tai peittelytapa omille puutteilleen, vaan joillain ne vitsailut tulee ihan luonnostaan, ilman sen kummempaa kommervenkkiä menneisyydestä.

Jotkut katsokaas voi nauraa myös itselleen.

bilettävät ja poseeraavat ja ihan pilke silmäkulmassa. 20v on vielä tosi nuori, anna sen bilettää niin plajon kuin haluaa, kyläl se siitä tasaantuu. Itse olin 22v vielä ihan pentu kun menin nykyisen mieheni kanssa yhteen ja samaan syssyyn lähiäitipuoleksi ja nyt jälkeenpäin ajateltuna olin todella lapsellinen, naiivi ja kokematon.

bilettävät ja poseeraavat ja ihan pilke silmäkulmassa. 20v on vielä tosi nuori, anna sen bilettää niin plajon kuin haluaa, kyläl se siitä tasaantuu. Itse olin 22v vielä ihan pentu kun menin nykyisen mieheni kanssa yhteen ja samaan syssyyn lähiäitipuoleksi ja nyt jälkeenpäin ajateltuna olin todella lapsellinen, naiivi ja kokematon.

jos ihminen ajattelee, että hänen normaali-ilmeensä tekee hänestä pussieläimen näköisen.

Tsemppiä! Luota itseesi ja hymyile niissä fb-kuvissa ihan normaalisti. Ei niissä ole pakko poseerata irc-galleria tyyliin :)

Galleriassa minulla oli muuten koulukuva, koska käytin sitä silloin kun se oli tarkoitettu irkkaajille, eikä pissiksille ja itsensä esittelijöille.

Enkä muuten ole ikinä hymyillyt kuvissa. Vanhemmat nauroivat joskus että heidän piti olla todella nopeita kuvaamaan jos olisivat halunneet iloisen kuvan minusta. Minä en muutenkaan hymyile turhaan.

Lisäänpä vielä nyt että en ole ärtynyt vaan hyvin huvittunut.

Voisin oikeasti lyödä vetoa siitä että minulla on parempi itsetunto kuin kummallakaan teistä jotka sitä olette arvioineet huonoksi.

Ja tittitittitii, joillain ihmisillä se huumorin käyttäminen ei ole puolustautumiskeino tai peittelytapa omille puutteilleen, vaan joillain ne vitsailut tulee ihan luonnostaan, ilman sen kummempaa kommervenkkiä menneisyydestä.

Jotkut katsokaas voi nauraa myös itselleen.

Ei poseeraus kerro ihmisen kypsyystasosta. Parikymppinen voi olla kilometreiltäänkin suurempi kuin saippuakuplaelämää viettänyt 32-vuotias.

http://imgs.sfgate.com/c/pictures/2007/06/23/ba_uglydogs_0026_df.jpg

Joo en todellakaan näytä omia kuvia. Jokuhan saattaa vielä tunnistaa.