Vierasta kieltä pitäisi puhua natiiviaksentilla eikä tankeroaksentilla! Nyt se on todistettu.

Olisiko liikaa pyydetty, että suomenkielisessä keskustelussa käytettäisiin ihan vain sanaa "korostus"? Vierasperäinen korostus, puhua ilman korostusta jne.



"Aksentti" ei ole suomen kieltä.



Kiitos.

Monen maalaisten kanssa olen työskennellyt ja tuskin kukaan heistä on puhunut viimeisen päälle hienoa englantia. Aina ollaan ymmärretty toisiamme.

joskus miettiny, että onko näillä aksentti-arvosteljoilla ollenkaan elämänkokemusta? Kun työelämässä on tekemisissä eri maalaisten kanssa, niin kyllä italialaiset puhuu italialaisella aksentilla, ranskalaiset, intialaiset, ruotsalaiset, venäläiset, britit, saksalaiset ja espanjalaiset omallilla ihan tunnistettavilla aksenteillaan.

Se suomi-tankeroaksentti on vaan omansa ja that's it. Ei mitään credibiliteettiongelmaa ole ikinä esiintynyt (minkään maan aksentin kanssa).

ja tuskin kukaan heistä on puhunut viimeisen päälle hienoa englantia. Aina ollaan ymmärretty toisiamme.

kuulee jatkuvasti. Natiivin on vaikeampaa jos yks'kaks joutuu miettimaan mita toinen yrittaa sanoa eika osaa puhujan aidinkielta..

Ja jos se natiivi ei pysty toimimaan monikansallisessa yrityksessä, esimerkiksi, niin sen kannattaa vaihtaa työpaikkaa.

Ja jos se natiivi ei pysty toimimaan monikansallisessa yrityksessä, esimerkiksi, niin sen kannattaa vaihtaa työpaikkaa.

vahan enemman, miksi natiivin pitaisi alentaa tasoa?

Eika tassa nyt ollut kysymys ainoastaan monikansallisista yrityksista.

niin se on aidosti hänen ongelmansa esimerkiksi työelämässä. Murrettu englanti on maailman työkieli, ja se täydellisesti ääntävä natiivi ei taida voida sille mitään.

Esimerkiksi sana kyllä on englanniksi on yes eikä yeah, kuten moni suomalainen tuntuu telkkarin jenkkisarjoista oppineen.

Murtajat ymmärtävät toisiaan ja natiivia, mutta natiivi ei suostu ymmärtämään murtajia. Kenellä on siis ongelma?

Kielenopiskelijat käyvät ääntämyskurssin, jossa käydään läpi niitä ääntämisen hienouksia, joista suurimmalla osalla suomalaisista (tai muistakaan vieraskielisistä puhujista) ei ole aavistustakaan, esim. soinnilliset ja soinnittomat s-äänteet. Ääntämiskurssista pitää saada tietty arvosana päästäkseen läpi, minkä lisäksi ääntämys tarkistetaan opintojen kaikissa vaiheissa, eli 2-3 vuoden välein. Lisäksi kaikki opiskelijat käyvät kyllä jossain ko. kielialueen maassa, HY:ssa minimi taitaa olla 3kk, useimmat ovat lukukauden tai lukuvuoden. Ei varmaan ole sinun tai monen muunkaan mielestä tarpeeksi, mutta ei mielestäni keneltäkään voi vaatia täydellisyyttä. Jotkut oppivat kuulostamaan natiiveilta, toiset yksinkertaisesti eivät opi edes harjoittelemalla. Suurin osa nykyään valmistuvista kielenopettajista on kuitenkin varsin päteviä myös ääntämyksen saralla, mutta kokeilepa niitä hienouksia selittää vaikkapa 13-vuotiaalle...

Kyllä se "yeah" vaan sinne puhekieleen eksyy, ihan englantilaisilla professoreillakin :)

Vaatia kieltä ei-äidinkielenään puhuvilta natiivin puhetyyliä! Mun mielestä kyllä häpeä on sen natiivin, jos se ei ymmärrä omalla korostuksellaan puhuvia! Ne toisethan on kuitenkin nähneet kovan vaivan opetellessaan vieraan kielen! Eli antaa ymmärtämättömän natiivin sitten vain leikkiä itsekseen,jos ymmärrys ei riitä =))).



Itse opetan monikansallisia ryhmiä, ja juuri nuo erilaiset korostukset tekevät ryhmäkeskusteluista ihan sairaan mielenkiintoisia ja haastavia! Aivojen kun pitää työskennellä enemmän, että todella ehtii tajuamaan mitä kukakin tarkoittaa nopeassa keskustelusorinassa. Mulla ainakin menee hieman aikaa ennen kuin aivoihin uppoaa nuo vaihtelut esim. pakistanin, kiinan, thaimaan, italian tai ranskan englannin välillä, jokainen kun puhuu omalla tavallaan.

niin se on aidosti hänen ongelmansa esimerkiksi työelämässä. Murrettu englanti on maailman työkieli, ja se täydellisesti ääntävä natiivi ei taida voida sille mitään.

Do you have kareevi?

Sulla itsellas taitaa olla vaikeuksia oppia kunnon englantia kun noin kuohahdat.

huonosti äännetty englanti olisi suht tavallinen asia, mutta se vaan heikentää puhujansa uskottavuutta verrattuna toiseen muuten samantasoiseen henkilöön, joka puhuu paremmalla korostuksella. Eihän sitä tutkimustulosta tarvitse henkilökohtaisesti ottaa!



Itse ainakin puhuisin mieluummin kirkkaalla brittikorotuksella kuin savolaisella viäntelyaksentilla jos valita saisin. Itse asiassa oma englannin aksenttini on ihan hyvä, ja menen joskus natiivistakin sopivissa asiayhteyksissä, ja kieltämättä koen tankeroaksentin muilla puhujilla häiritsevänä.



Eipä minulla muuta.

Vaatia kieltä ei-äidinkielenään puhuvilta natiivin puhetyyliä! Mun mielestä kyllä häpeä on sen natiivin, jos se ei ymmärrä omalla korostuksellaan puhuvia! Ne toisethan on kuitenkin nähneet kovan vaivan opetellessaan vieraan kielen! Eli antaa ymmärtämättömän natiivin sitten vain leikkiä itsekseen,jos ymmärrys ei riitä =))). Itse opetan monikansallisia ryhmiä, ja juuri nuo erilaiset korostukset tekevät ryhmäkeskusteluista ihan sairaan mielenkiintoisia ja haastavia! Aivojen kun pitää työskennellä enemmän, että todella ehtii tajuamaan mitä kukakin tarkoittaa nopeassa keskustelusorinassa. Mulla ainakin menee hieman aikaa ennen kuin aivoihin uppoaa nuo vaihtelut esim. pakistanin, kiinan, thaimaan, italian tai ranskan englannin välillä, jokainen kun puhuu omalla tavallaan.

tankeroenglanti. Tankerokieli on sita kun puhutaan englantia niinkuin se olisi suomea tai ranskaa tai mita muuta kielta. Siita ei natiivi saa selvaa.

Korostus taas on se oman kielen nuotti joka kuitenkaan ei vaikeuta ymmartamista.

ven tas ön äksent pikam tankeroenglanti?

uskottavuutta, jos vaikkapa jonkin alan, ulkomaalainen asiantuntija puhuu vähän "hoono soomi". Siis TODELLAKAAN. Aivan naurettavaa taas.

Minä olen tosin opiskellut kieltä, englantia, vain sivuaineena, mutta ihan opettajan pätevyyteen asti eikä meiltä ääntämiskurssin jälkeen kertaakaan tarkistettu ääntämistä. Eikä ennen sitäkään. Eikä ne kaksi lyhyttä kurssia paljoa auttaneet jos ei siihen mennessä osannut kunnolla ääntää, paljon enemmän harjoittelua olisi tarpeen suurimmalle osalle.

Kielenopiskelijat käyvät ääntämyskurssin, jossa käydään läpi niitä ääntämisen hienouksia, joista suurimmalla osalla suomalaisista (tai muistakaan vieraskielisistä puhujista) ei ole aavistustakaan, esim. soinnilliset ja soinnittomat s-äänteet. Ääntämiskurssista pitää saada tietty arvosana päästäkseen läpi, minkä lisäksi ääntämys tarkistetaan opintojen kaikissa vaiheissa, eli 2-3 vuoden välein. Lisäksi kaikki opiskelijat käyvät kyllä jossain ko. kielialueen maassa, HY:ssa minimi taitaa olla 3kk, useimmat ovat lukukauden tai lukuvuoden. Ei varmaan ole sinun tai monen muunkaan mielestä tarpeeksi, mutta ei mielestäni keneltäkään voi vaatia täydellisyyttä. Jotkut oppivat kuulostamaan natiiveilta, toiset yksinkertaisesti eivät opi edes harjoittelemalla. Suurin osa nykyään valmistuvista kielenopettajista on kuitenkin varsin päteviä myös ääntämyksen saralla, mutta kokeilepa niitä hienouksia selittää vaikkapa 13-vuotiaalle...

No, nykyään Helsingin yliopistossa ainakin tarkistetaan.

Jos ääntämys on huono, eikä sitä saa parannettua, joutuuko laitokselta ulos?

keskimäärin vaikuttavat viestin uskottavuuteen. Jos puhuja ei äännä kieltä hyvin, se ei edes ole epäolennaisimmasta päästä ongelmia, koska se täysin todellisesti heikentää etenkin huonosti kieltä ymmärtävien kuulijoiden mahdollisuuksia seurata sisältöä.



Paljon epäolennaisempia mutta silti aina läsnä olevia ongelmia ovat esim. se että puheen painoarvoa laskee jos puhuja on nainen, jos puhuja on lihava, tai jos puhuja on lyhyt tai kalju mies.



Olisi parasta kun ei olisi mitään näistä puutteista. Pitkä, hyvännäköinen mies joka puhuu äidinkieltään on uskottavin.

niin se on aidosti hänen ongelmansa esimerkiksi työelämässä. Murrettu englanti on maailman työkieli, ja se täydellisesti ääntävä natiivi ei taida voida sille mitään.

tullut kaantamaan "kareevia", liian vaikeata sinullekin?

Kareevi = gravy, tietenkin.