Miksi kotiäidit eivät voi harrastaa liikuntaa?

siksi että kaikkien miehellä ei ole vuorotyö. vaan ne isompien lasten harrastukset joten ei ole aikaa omiin harrastuksiin.

mun lapset eivät ole päiväkodissa virikepaikoilla, joten hoitajaa ei ole kun mies on töissä. Kolmen aikoihin alkaa sitten se kuljetusrumba. Kun kasilta kotiutuu, ei jaksa enää liikuskella. Kyllähän sille liikunnalle aikaa löytyisi, mutta sitten ei näi miestä, lapsia ja koko perhettä yhdessä sitäkään vähää.

niin paljon järkkäämistä ja sen puolituntisen "taistelemista" että kun on muutenkin aika ja jaksaminen kortilla, ei jaksa.

Minäkin kyllä joskus itsekseni mietin, miksi toiset päästävät itsensä lihomaan ja menemään tosi huonoon kuntoon, mutta en katso asiakseni tivata sitä keneltäkään tai pohdi sitä niin paljoa että kyselisin tällaisella palstalla asiaa. Ihmisillä on erilaiset elämäntilanteet, erilaiset arvot jne. Mikä minä olen heitä arvostelemaan.



t. liikuntaa harrastava kotiäiti

Mieli tekisi kovastikin lähteä lenkille, mutta yksin en pääse, kuin vasta sen jälkeen kun lapsi on nukkumassa. Siihen aikaan en sitten taas enää jaksa lähteä, kun kello on jo niin paljon.

Jos lasten ja kodin lisäksi kuitenkin haluaa ylläpitää suhteita muihin kuin äitikavereihin ja vaikka vähän opiskella tms. niin mulla nämä kyllä menevät aiak usein liikunnan edelle.



Tosi epäsäännöllisellä liikunnalla taas ei oikein saa mitään "näkyviä tuloksia". Kun kova kunto ja timmi kroppa eivät siis motivoi, sen liikunnan itsessään pitäisi olla tosi kivaa, että siitä saa jotain irti. Ja sitten niitä tiettyjä, mun mielestä hauskoja tunteja, ei taas aina oo sillon kun mulla olis mahdollista liikuntaa harrastaa.



Mulle eniten liikuntaa tulee lapsen kanssa, mutta todennäköisesti jos lapsia olisi usemapi sekin jäisi paljon vähemmälle.

että kun mies joskus viimein tulee töistä, en enää jaksa!

Tuntemani kolmen alle kouluikäisen kotiäiti käy jumpassa silloin kun mies vahtii lapsia, ja jos ei pääse jumppaa kotona niin että pienin on päiväunilla ja kaksi isompaa leikkivät jotain keskenään. Hyvin näyttää onnistuvan

eli aina on ihmeteltävää, jos niin haluaa...

joissa todella moni kotiäiti kommentoi, että ei ole mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Tulin vain uteliaaksi, mitä he tekevät kaiken miehensä vapaa-ajan, kun heidän ei työssäkäyvän lailla tarvitse olla huolissaan siitä, että eivät näkisi lapsiaan. Itse en ole mikään kuntoilija, vaan minulla on ihan muita harrastuksia, ja on niihin aina aikaa löytynyt. ap

Mä en harrastanut sillä olin yksinkertaisesti liian poikki silloin kun mies tuli kotiin. Sitten otin kuntosalijäsenyyden paikkaan jossa on lapsiparkki. Mahtavaa käydä aamupäivällä zumbassa tai vastaavassa ja lapsikin oikein odottaa että pääsee parkkiin. 60e/kk toi ilo kyl maksaa mut se on satsaus omaan terveyteen ja tuleviin vuosiin.

Koska päivisin se ei onnistu pienen lapsen ja tulevan vauvan kanssa,iltaisin on aina kaikkea muuta kiinnostavampaa.En tykkää salilla käymisestä.yritin sitä ja ostin raskausaikana kuntosalijäsenyyden,mutta erosin kun vauva syntyi,enkä löytänyt motivaatiota hommaan.En vaan tykkää liikunnasta ja jumppaamisesta.Nuorena harrastin muutaman vuoden aktiivisesti tanssia.Se on ollut ainoa liikunta,joka on motivoinut.Mutta en halua minnekään aloittelijoiden tunneille enää hyppimään laumassa ja sitten taas ei olisi aikaa harrastsaa niin paljon,kuin edistyneen pitäisi harjoitella voidakseen käydä tietyillä tunneilla.Muutenkin joku 3 iltaa viikossa omien harrastusten parissa on mielestäni liikaa perheeltä pois.

Iltaisin mies tekee taloremppaa,käymme kaupassa,joskus kylässä tai teemme puutarhatöitä.Sohvalla ei tule juuri ollenkaan makoiltua.Illalla klo 23 jälkeen katson ehkä tunnin telkkaa jos jaksan.

Lisäksi vaikka olisin tyytynyt vain yhteen lapseen,niin tuskin haluaisin mennä salille ja jättää lasta lapsiparkkiin.Ei vaan huvita.Mieluummin menen tapaamaan muita äitejä ja lapsia kerhoihin tai kylään,kauppaan tai minne tahansa muualle kuin salille"jumppaamaan".Oikeasti inhoan koko jumppa-sanaa..Olen normaalipainoinen ja suunnitelmissa on,että ensi syksynä alkaisin käydä kerran viikossa yksin uimassa.Siihen kun lisään miehen harrastuksen,joka vie noin yhden illan viikossa ja pari kauppareissua niin siinä onkin jo mennyt neljä iltaa viikosta.Jäljelle jää kolme iltaa,joista ehkä yksi eli yleensä pe menee levätessä ja la remontissa.Jäljelle jää yksi ilta..se menee perheen kanssa kyläillessä tai tekien jotain ex-temporee juttuja tai sitten sitä remonttia..jos ottaisin jonkun urheiluharrastuksen 3 krtaa viikossa,niin koko elämä olisi ohjelmoitu-ei kiitos!