Jälleen kerran, kaupassa syömisestä

todella pahasta raskauspahoinvoinnista. Silti ei ole tarvinnut kaupassa syödä. Kas kun oli aina joku patukka laukussa. Ennakointia hyvät mammat.



Toinen, mikä pisti silmään, että lapset syö lounaalla huonosti ennen kauppareissua ja siksi on pakko antaa siellä mehua ja sämpylää ja suklaata. No totta ihmeessä ne syö pottua ja kastiketta huonosti kun tietää kaupassa parkumisella saavansa herkkuja.



Natsiäiti sitten kai minäkin. Ei kertaakaan ole tarvinnut kaupassa antaa lapsille hyllystä ruokaa. Ei kyllä ole tarvinnut mitään omia pillimehujakaan. Jos oli pitkä päivä niin annoin ennen kauppaan menoa sen mehun ja vaikka banaanin tai myslipatukan. Sitten massut täynnä kauppaan hyvällä mielellä.

Siis miksi ketään ei vituta se paljon isompi ongelma, kun aikuiset ihmiset raahaavat vaikkapa jauhelihapakettia ympäri kauppaa, ja sitten kuivatuotehyllyn kohdalla päättävätkin, että "enpä taidakaan ottaa tätä" ja jättävät sen siihen mätänemään?



Eli siis suomeksi sanottuna turmelevat tahallaan tavaraa, jota eivät maksa.



Sen sijaan jaksetaan vuodesta toiseen tehtailla aloituksia tänne, joissa taivastellaan sitä, että ihmiset MAKSAVAT sen, mitä syövät.



PS: monessa maassa tuota ei pidettäisi ollenkaan outona, vaan jopa asiaankuuluvana. Kyse siis on osin myös kulttuurieroista.



PS; ja juu, en ole moista harrastanut, mutta sen vuoksi, että pienelle lapselle on helpompaa asettaa tiukka raja: ensin maksetaan ja sitten vasta syödään.

jolle ainoa hyväksyttävä syy on esim. diabeetikon verensokerikriisi tms. Ei kaupassa myöskään availla terveysside- tai laastaripakkauksia ennen maksamista, miksi ruoka olisi eri? Ja tosiaan, kaikki eivät niitä avattuja tuotteita maksa, ja esim. suklaajäätelön syönyt taapero sottaa todella näppärästi itsensä lisäksi myös myynnissa olevia tuotteita. Tämän olen omin silmin nähnyt, kun jossain jättimarketissa joku äiti oli antanut lapselleen suklaajätsin ja lapsi sitten oli paitsi naamasta ja vaatteistaan suklaassa, niin myös kosketteli niillä likaisillä käsillä esim. vaatteita, kivat tahrat jäi. Kävin sanomassa myyjälle, ja äiti joutui korvaamaan ne likaantuneet vaatteet.



Ja jos itsellä/lapsella on niin nälkä/jano ettei kokonaista kauppareissua jaksa tehdä syömättä, niin sitten ostetaan pikaisesti esim. banaani tai mehutetra, maksetaan ja syödään/juodaan ne ennen kuin tehdään varsinaiset ostokset. Se ei ole mikään iso vaiva. Ja terveiden aikuisten ja isompien lastenkin oletan kykenevän odottamaan sen muutama minuuttia mikä menee hätäapuostosten tekoon.

Jo pelkkä suklaapatukalla, jäätelöllä, vehnäsämpylällä jne. sotkettu ostoskärry saattaa aiheuttaa allergisimmille lapsille vakavan allergisen reaktion. Pisara maitoa aiheuttaa meillä vakavan tilanteen ja joudun antamaan lapselle kolmea eri lääkettä ja toivoa ettei jouduta tilaamaan ambulanssia. Mutta mitäs siitä kunhan jonkun "Jessican" ei ole tarviinut kitistä kaupassa nälkäänsä...

Minulla on HYVIN temperamenttinen ja kovaääninen pikkupoika. Ja aika paljon olen valmis tekemään, että poika pysyisi tyytyväisenä eikä huutaisi pää punaisena. Juuri viime viikolla kaupassa avasin vihannesosastolla (joka siis kaupan ensimmäinen vastaantuleva) pikkuporkkanapussin ja annoin pojalle porkkanan käteen. Eikä ollut ensimmäinen ja tuskin viimeinenkään kerta. Itselläni ja myös henkilökunnalla ja muilla asiakkailla on paljon mukavampaa. Ja aina ei voi ajatella niin, että lähtisi kiukuttelevan lapsen kanssa pois. Meiltä on ainakin kauppaan niin pitkä matka, eikä bensa ole ilmaista, että kun sinne on menty niin ostokset on syytä tehdä.

Minulla on HYVIN temperamenttinen ja kovaääninen pikkupoika. Ja aika paljon olen valmis tekemään, että poika pysyisi tyytyväisenä eikä huutaisi pää punaisena. Juuri viime viikolla kaupassa avasin vihannesosastolla (joka siis kaupan ensimmäinen vastaantuleva) pikkuporkkanapussin ja annoin pojalle porkkanan käteen. Eikä ollut ensimmäinen ja tuskin viimeinenkään kerta. Itselläni ja myös henkilökunnalla ja muilla asiakkailla on paljon mukavampaa. Ja aina ei voi ajatella niin, että lähtisi kiukuttelevan lapsen kanssa pois. Meiltä on ainakin kauppaan niin pitkä matka, eikä bensa ole ilmaista, että kun sinne on menty niin ostokset on syytä tehdä.

lapsi selkeästi pomputtaa sua koska huomaa että et kehtaa olla antamatta kun vähän vinguttaa kitarisoja. Ei sieltä kaupasta tarvitse pois lähteä vaikka sekin on joskus ihan hyvä vaihtoehto.

[ Sen verran täytyy aikuisen ihmisen pystyä ennakoimaan omaa ja lapsensa nälkää, ettei tarvitse kesken kauppareissun syödä/juoda.

Muistan, kun aikoinaan hoitovapaalla olin pienten lasten kanssa usein kaupassa niin, että aikataulut olivat paukkuneet tai jostain syystä aamiainen tai lounas ei ollut maistanut ja sitten kaupassa alettiin huutamaan väsymystä tai nälkää. Kyllä silloin saatoin esim. leipäpussista antaa sämpylän nakerrettavaksi. Kaikista tietysti maksettiin kassalla lopuksi. Mielestäni oli ihan kaikkien kaupassa olevien etu, että tenava istui tyytyväisenä hiljaa sämpylää syömässä : ) Nyt kun lapset ovat isompia, ei tälläistä tietysti tarvitse enää harrastaa.

jos siellä pitää syödä? Jos lapsi on nälkäinen niin nopsasti ostokset kasaan ja kassan kautta pihalle syömään. Kyllä lapsi sen verran jaksaa odottaa eikä siinä ajassa vielä nälkään kuole.

Minulla on HYVIN temperamenttinen ja kovaääninen pikkupoika. Ja aika paljon olen valmis tekemään, että poika pysyisi tyytyväisenä eikä huutaisi pää punaisena.

että mamma kyllä antaa mitä vain haluaa kun huutaa pää punaisena :) Itse olet sen sellaiseksi opettanut. Jos alunperinkin olisit vaan sanonut ei ja kuunnellut parilla kauppareissua huutoa, ei nyt tarvis repiä paketteja auki ennen maksamista. Lapsi olis oppinut, että kaupassa ei syödä, eikä siinä auta edes kiljuminen.

Minulla on HYVIN temperamenttinen ja kovaääninen pikkupoika. Ja aika paljon olen valmis tekemään, että poika pysyisi tyytyväisenä eikä huutaisi pää punaisena. Juuri viime viikolla kaupassa avasin vihannesosastolla (joka siis kaupan ensimmäinen vastaantuleva) pikkuporkkanapussin ja annoin pojalle porkkanan käteen. Eikä ollut ensimmäinen ja tuskin viimeinenkään kerta. Itselläni ja myös henkilökunnalla ja muilla asiakkailla on paljon mukavampaa. Ja aina ei voi ajatella niin, että lähtisi kiukuttelevan lapsen kanssa pois. Meiltä on ainakin kauppaan niin pitkä matka, eikä bensa ole ilmaista, että kun sinne on menty niin ostokset on syytä tehdä.

yksinkertaisesti huonosti kasvatettu. Enpä edes kehtais täällä sepustaa moista tarinaa.

anafylaktisesti allergisille lapsillemme on tosi vaarallista että ostoskärryn tanko vaikka missä suklaassa, jäätelössä ja pasteijassa.Taaperot kun imeskelevät heti jos silmä välttää tankoa. Ja kyllä ne allergeenit käsien välityksellä suuhun asti päätyy.



Muna, maito, pähkinät mm. ovat tosi pahoja allergeeneja joita on juuri niissä mässyruoissa joita vanhemmat antaa pikkupilttien syödä kaupassa. Ja sitten ostoskärryssä on revittyjä suklaapatukkakääreitä joka tarkoittaa että lapsen ruoka voi olla kuorrutettu pähkinäsuklaalla. Ei ole vitsi että olen joutunut sanomaan omalle lapselle että pakko pestä ruokakääreesi ennen kuin voin antaa sen sinulle. Eli oma lapsi sitten kärvistelee nälässä kun pitää pestä kädet, ruoka ennen kuin voi omalle lapselle antaa. Puhdistuspyyhkeetkään eivät sopineet eli piti olla vettä saatavilla.



Kyllähän sen myyjänkin kädet on jäätelösssä tai missä milloinkin kun joutuu avattuja/syötyjä pakkauksia käsittelemään.



Onhan meillä toki epipen-adrenaliinikynät ja muut allergia- ja astmalääkkeet mukana, mutta ei kiva että kaupasta joutuu lähtemään suoraan päivystykseen.



Olisi niin oikein kauppojen kieltää syöminen

ennen maksua. Poikkeus vain todellisessa hätätilanteessa, kuten diabeteksessä.

Ei me siellä tuntikausia notkuta vaan tehdään ostokset ja poistutaan.

En hyväksy enkä ymmärrä kaupassa syömistä. Ostaisi ensin ne eväät ja menisi jollekin penkille syömään jos ihan pakko on. Ja jatkaisi shoppailua sitten.

maksaa ensin ja vasta sitten kuluttaa. Ei ummarra myöskään minä.

Kuuluu käytöstapoihin minun mielestäni opettaa lapsille ja aikuisten itsekin käyttäytyä niin että malttaa ostaa ja maksaa ostoksensa ennen kuin niitä alkaa naamaansa vetelemään. Todellakin.



Kauppojen ulkopuolella on penkkejä joihin voi vallan mainiosti jäädä syömään maksamiansa herkkuja, jos ei pysty kotiin asti odottamaan.