Hääongelma, mielipiteitä?!?

Jotkuthan nimittäin menevät naimisiin maistraatissa ja myöhemmin sitten on avioliiton siunaus kirkossa ja sen yhteydessä on sitten juhla.



Mutta jos siunaus ei kuulu suunnitelmiin, niin voisittehan te juhlistaa sitten 1-vuotishääpäivää isommalla porukalla "häämäiseen" tapaan.

sillähän tuostakin ongelmasta pääsee

avoliittoon ei ole ollenkaan paperisotkua. Jos kaikki menee hyvin niin teillähän on mahdollisuus pitää häät ja ristiäiset samassa tilaisuudessa.

Ei se isyyden tunnustus ja nimen valinnat ole ollenkaan paperisotku. Nimenhän te valitsette joka tapauksessa eikä lapsen sukunimeä tarvitse tietää ennen ristiäisiä/nimiäisiä. Isyyden tunnustukseen menee virastossa n. 15min + pari allekirjoitusta. Ei niiden takia tarvitse lähteä häitä siirtämään. Asia erikseen jos haluatte lapsenne syntyvän aviolittoon ettekä mennä naimisiin vasta syntymän jälkeen. Ja silloin asioista voisi puhua niiden oikeilla nimillä.

Ja kyllä, mun mielestä se vähän hullulta tuntuisi mennä naimisiin nyt ja pitää vasta vuoden päästä juhlat. Mutta se on vain minun vaatimaton mielipiteeni. Itse varmaan jatkaisin häiden suunnittelua niin kuin tähänkin asti. Vauva on sitten mukana häähumussa...?

Haluttaisiin siis aikaistaa naimisiinmenoa senkin takia, että oltaisiin naimisissa vauvan syntyessä. Jotenkin ajatus isyyden tunnustamisesta tuntuu epämiellyttävältä ja muutenkin ratkaisu tuntuisi oikealta. Olen ymmärtänyt, että tuo isyyden tunnustaminen on paperisotkua, mutta voin hyvin olla väärässä.

Ja ollaan joka tapauksessa menossa varmaan naimisiin maistraatissa ja kirkossa olisi sitten vaan se siunaus. Jotakin tuommoisen isomman 1-vuotishääpäivän tapaisia kekkereitä voisi harkita. :) Tarkoitus ei siis olisi missään nimessä pitää mitään perinteisiä häitä ensi kesänä, jos mennään jo tänä vuonna naimisiin.

Tietenkin yksi vaihtoehto olisi se, että ei pidetä mitään juhlia, mutta se tuntuu ainakin nyt aika ankealta.

Eli nyt maistraattiin ilman juhlia. Siunaus sitten vuoden päästä juhlineen.

Ymmärtääkseni avioliiton siunauksen kaava ei poikkea paljoakaan vihkikaavasta.

Ja sitten juhlia 1-vuotishääpäivänä.



Itse varmaan aikaistaisin ihan hääjuhliakin, mutta haluaisinkin hyvin vaatimattomat ja kotoisat häät lähipiirin kesken. Isoja juhlahäitä ette varmaan saa enää järjestettyä.

Ihan hyvin voi mennä naimisiin maistraatissa. Sitä ei tarvitse juhlistaa suuresti jos ei halua. Ihmisiä voi kutsua sitten myöhemmin hääjuhlaan, kutsussa ei tarvitse lukea onko se avioliittoon vihkiminen vai siunaus. Hääkaavan voi pitää myös sellaisena että voitte sanoa Tahdon.

Me menimme naimisiin ennen esikoisen syntymää. Itselle ainakin oli turvallista ja helppoa että olimme aviopari ennen vauvan syntymää ja isyyttä ei tarvinnut todistella.

Isot häät olivat maistraattivihkimisestä noin puoli vuotta eteenpäin. Kaikki häävieraat eivät tienneet että olemme jo naimisissa vaikkemme sitä salanneetkaan. Iäkkäämmät sukulaiset pitivät myös ihan kunniallisena että olimme naimisissa ennen vauvan syntymän. Kukaan ei kyseenalaistanut isoja hääjuhlia. Sormus vaihdettiin avioliittoon siunaamisen yhteydessä ja se päivämäärä on hääpäivä, jota muistetaan vuosittain.

ja järjestää juhlat ensi kesänä.



Jos haluatte mennä nyt naimisiin, menkää ja pitäkää vaikka pienehköt ruokajuhlat vaikka ravintolassa? Itse olin vieraana tällaisissa, morsian oli viimeisillään raskaana ja kivat juhlat oli. Ei siis mitään riekkumista yöhön asti, vaan hillityt kemut.



Jos kunnon juhlat haluatte, pitäkää ne vasta ensi kesänä. Ei se paperisota kovin kummoista ole.

Menkää maistraatissa naimisiin ja sitten pidätte kirkkosiunauksen ja juhlan vaikka vuoden päästä. Olin viime kesänä yksissä tällaisissa "jälkihäissä" ja olivat aivan kuin "oikeat häät".

Me järjestimme aikanaan häät juuri niin, että päätimme asiasta kesällä ja häät oli kuukausi ennen joulua. Ajankohta oli kivasti sesongin ulkopuolella, tilat, pitopalvelut yms kaikki saatiin kivasti järjestettyä ja kaveritkin kiitteli omaperäistä ja tunnelmallista ajankohtaa.

mutta ei se avoliittoon lapsen syntyminenkään ollut mitenkään monimutkaista.



Vähän syntymän jälkeen tuli lappu, että pitää mennä lastenvalvojan luona käymään. Mentiin sinne, se kysyi kauankos ootte olleet yhdessä ja ehkä jonkun muun kysymyksen. Sitten sanoi, että mun pitää kertoa teille, että lapsi saa tässä oikeuden isänsä perintöön ja jotain muuta diipadaapaa (tähän meni hyvä jos minuutti) ja loppuaika juteltiin lähinnä lapsen syntymäpainosta ja lomamatkoista ja muusta mukavasta, kun odoteltiin printterin tulostavan papereita, johon vedettiin nimet.



Lapsen sukunimi ilmoitetaan samalla kuin etunimikin, joten siinä ei ole mitään ylimääräistä paperisotkua. (Papille vaan pitää muistaa antaa se paperi isyydentunnustuksesta, jos haluaa isän nimen. Mutta kyllä se sitä kysyy, jos ei itse muista. Jos siis yleensä on ristiäiset ollenkaan.)



Tehkää siis niin kuin hyvältä tuntuu. Syyshäätkin ehtisitte vielä hyvin järjestämään, mutta niissä on tietty riskinä, jos joudutkin aikaisin vuodelepoon tai et muuten ole oikein kunnossa.

ei ole mikään paperisotku! Saatte kutsun mennä toimistoon, menette sinne ja nimet paperiin, siinä se on!

Naimisiin menosta aiheutuu paljon isompi paperisotku, usko huviksesi... Ajokortti, pankkikortti, etukortit, passi, kirjastokortti jne, siis ihan kaikki kortit uusiksi.

välttelet, sitten on syytä vältellä naimisiinmenoa1

mutta ei se yksi käynti lastenvalvojalla ja siellä parin paperin allekirjoittaminen nyt kovin kummoinen paperisotku ole...

niin sitten ei pitäisi levitellä sitä pillua ennen papin aamenta.

Jokseenkin jeesustelua mielestäni tuo "lapsen pitää syntyä avioliittoon", kun on jo vuosia yhdessä oltu ja nussittu.