Ystävän perhe otti 300000e asuntolainaa
Molemmat vanhemmat ihan tavallisissa duuneissa. En tiedä mitä sanoisin, vai sanoisinko mitään kun ei asia minulle kuulu, mutta hirvittää heidän puolestaan.
Itsekin rakensimme, mutta puolella tuosta summasta otimme lainaa. Miksi talon pitää nykyään olla joku linna? Meille riitti tavallinen mukava ja kotoisa "tölli".
Kommentit (29)
vaan elämisen laadun takia. Siitä on varmasti joku kateellinenkin, ja sen ymmärrämme kun meilläkin on kokemusta kaikista mahdollisista asumismuodoista, metelöivistä kerrostalonaapureista jne. Mikään ei voita (meidän mielestämme) asumista itse suunnitellussa talossa, rauhallisella paikalla, viihtyisällä alueella.
Totta kai taloudelliset realiteetit pitää ottaa huomioon, mutta toisaalta maksamalla vuokraa vuosikausia nekin rahat menevät hukkaan. Mieluummin sitä maksaa itselleen.
Kateellisuudesta vielä... Onko ihmisiltä tosiaan hämärtynyt se, että lainalla ostettu talo ei ole omaisuutta? Miksi siis sellaisesta olisi kateellinen, mitä toinen ei oikeasti edes omista?
Tästä alla olevasta voisin myöntää olevani kateellinen. Siinä kyse on oikeasta omaisuudesta.
-apMe ostimme ensimmäisen asuntomme 90-luvulla ja hyvien asuntokauppojen (+ työnteon) myötä ostimme juuri pk-seudulta 600.000e hintaisen asunnon 70.000e. lainalla.
Onko ihmisiltä tosiaan hämärtynyt se, että lainalla ostettu talo ei ole omaisuutta? Miksi siis sellaisesta olisi kateellinen, mitä toinen ei oikeasti edes omista? Tästä alla olevasta voisin myöntää olevani kateellinen. Siinä kyse on oikeasta omaisuudesta. -ap
Me ostimme ensimmäisen asuntomme 90-luvulla ja hyvien asuntokauppojen (+ työnteon) myötä ostimme juuri pk-seudulta 600.000e hintaisen asunnon 70.000e. lainalla.
Pääsee tunnissa bussilla Helsingin keskustaan. Tiedoksesi radanvarrelta pääsee paljon nopeammin (vaikka Kerava, Kirkkonummi), Klaukkalastakin bussi Hkin keskustaan kestää alle tunnin. Espoon laitamaat on jotain missä en todellakaan asuisi, saati tuolla hinnalla.
v. 2007. Talo omalla tontilla Espoossa maksoi 315t. Remppasimme taloa summien erotuksella. Lainaa on yllattaen jaljella n. 334t eli ei sita nyt 3v aikana hirveasti ole maksettu (aloitimme 6kk lyhennysvapaalla). Olemme edelleenkin parannelleet taloa sisalta ja ulkoa. Meilla on 1200m2 tontti, jonka piha oli pelkkaa huonokuntoista nurmikkoa, kuoppia,risuja ja nokkosia. Nyt meilla kasvaa puita ja marjapensaita ja kukkia. On terassipaviljonki ja pihavalaistus. Tuskin me kovin paljon nyt netottaisiin, jos myytaisiin. Talo on kehittyvalla alueella - 10v paasta palvelut on lahempana, kaytannossa kavelymatkan etaisyydella tulee olemaan paivakoti, koulu ja tk. Kaava on jo hyvaksytty ja koulun pitaisi olla toiminnassa jo 4v paasta. Me ollaan todettu, etta jos niin huonosti kavisi, ettei meilla olisi varaa asua taalla, myydaan sitten talo pois. Kylla pk-seudulla kay kauppa, vaikka talon sijainti ei olisikaan ideaali. Meilta paasee tunnissa Helsingin keskustaan yhdella bussilla ja pysakille 800m. Paikallisbussin pysakki on lahempana.
Vakavasti ottaen, eikös ole ihan hyvä, että kaikki suomalaiset eivät halua asua juuri yhdessä ja samassa paikassa..? Mieltymyksiä, tarpeita ja elmäntilanteita on monia.
tää on jotain älytöntä Pääsee tunnissa bussilla Helsingin keskustaan. Tiedoksesi radanvarrelta pääsee paljon nopeammin (vaikka Kerava, Kirkkonummi), Klaukkalastakin bussi Hkin keskustaan kestää alle tunnin. Espoon laitamaat on jotain missä en todellakaan asuisi, saati tuolla hinnalla.
v. 2007. Talo omalla tontilla Espoossa maksoi 315t. Remppasimme taloa summien erotuksella. Lainaa on yllattaen jaljella n. 334t eli ei sita nyt 3v aikana hirveasti ole maksettu (aloitimme 6kk lyhennysvapaalla). Olemme edelleenkin parannelleet taloa sisalta ja ulkoa. Meilla on 1200m2 tontti, jonka piha oli pelkkaa huonokuntoista nurmikkoa, kuoppia,risuja ja nokkosia. Nyt meilla kasvaa puita ja marjapensaita ja kukkia. On terassipaviljonki ja pihavalaistus. Tuskin me kovin paljon nyt netottaisiin, jos myytaisiin. Talo on kehittyvalla alueella - 10v paasta palvelut on lahempana, kaytannossa kavelymatkan etaisyydella tulee olemaan paivakoti, koulu ja tk. Kaava on jo hyvaksytty ja koulun pitaisi olla toiminnassa jo 4v paasta. Me ollaan todettu, etta jos niin huonosti kavisi, ettei meilla olisi varaa asua taalla, myydaan sitten talo pois. Kylla pk-seudulla kay kauppa, vaikka talon sijainti ei olisikaan ideaali. Meilta paasee tunnissa Helsingin keskustaan yhdella bussilla ja pysakille 800m. Paikallisbussin pysakki on lahempana.
Meillä kaksi normaalituloista tai vähän yli tienaavaa taloudessa ja me saatiin lainalupaus 320t. Olen laskeskellut, että normaalimmalla korkotasolla pelkät korkokustannukset on jotain 1200 luokkaa tuommoisesta 300t lainasta ja kun siihen päälle heitetään asumisen muut kulut, niin äkkiä ollaan jossain 1800 euron tietämillä kuussa. Sellaisesta ihmiset kyllä vielä varmaan selviää, mutta ei se nyt hirvittävän hyvä ole pidemmän päälle kuitenkaan eli ei siinä leveästi silloin elellä. Aasin selkä katkeaa yleensä tuommoisten lainojen kanssa, jos toinen jää työttömäksi, sairastuu tai pariskunta eroaa (sen todennäköisyys on 50%, joten se lienee näistä suurin riski). Luulen siis, että sinun ei tarvitse hirvitellä niin kauan kuin kaikki muut asiat perheessä on ok. Jokainen toki valitsee itse sen, että kuinka paljon käytettävistä rahavaroistaan haluaa laittaa asumiseen. Elämä on täynnä arvovalintoja.
jos joku ottaa ison lainan ja hankkii sillä (hienon) talon itselleen. Minun sisareni esim. miehensä kanssa osti talon (pieneltä paikkakunnalta) johon ottivat mielestäni hirvittävän ison lainan, muakin ihan oikeasti kauhistuttaa (olen kyllä pitänyt pääni kiinni asiasta) että mitä jos jotain tapahtuukin.. mies on hyvässä työssä kyllä ja ansaitsee ihan kohtalaisesti (n. 40 000 €/vuosi, ei siis mitkään ihan huipputulot -varsinkaan tällä palstalla- mutta ihan okei) koska sisareni on työtön ja saa kohta vauvan, enkä usko että oikein työllistyy sillä paikkakunnalla äitiysloman jälkeenkään, minne muuttivat. Mitä jos miehelle käy jotain, kuka sitten velkaa maksaa. Ja ylipäätään pikkulapsiperheessä, miehellä varmaan kovat paineet tehdä paljon töitä saadakseen velat maksettua, ja kun siskokin varmaan kaipaisi sitten vauvan tultua miestä kotona apuun jne... hirvittää, enkä ole tippaakaan kateellinen, vaikka myönnänkin, että hieno talo heillä nyt on.
Ei tsissus missä kuplassa sä elät! Olen itse pelkkä lähäri ja työni ei minkään mittapuun mukaan ole "hyvä" mutta tienaan tuon saman.
--emme ottaisi tuollaista lainaa...
jos joku ottaa ison lainan ja hankkii sillä (hienon) talon itselleen.
Minun sisareni esim. miehensä kanssa osti talon (pieneltä paikkakunnalta) johon ottivat mielestäni hirvittävän ison lainan, muakin ihan oikeasti kauhistuttaa (olen kyllä pitänyt pääni kiinni asiasta) että mitä jos jotain tapahtuukin.. mies on hyvässä työssä kyllä ja ansaitsee ihan kohtalaisesti (n. 40 000 €/vuosi, ei siis mitkään ihan huipputulot -varsinkaan tällä palstalla- mutta ihan okei) koska sisareni on työtön ja saa kohta vauvan, enkä usko että oikein työllistyy sillä paikkakunnalla äitiysloman jälkeenkään, minne muuttivat.
Mitä jos miehelle käy jotain, kuka sitten velkaa maksaa. Ja ylipäätään pikkulapsiperheessä, miehellä varmaan kovat paineet tehdä paljon töitä saadakseen velat maksettua, ja kun siskokin varmaan kaipaisi sitten vauvan tultua miestä kotona apuun jne...
hirvittää, enkä ole tippaakaan kateellinen, vaikka myönnänkin, että hieno talo heillä nyt on.
Ei tsissus missä kuplassa sä elät! Olen itse pelkkä lähäri ja työni ei minkään mittapuun mukaan ole "hyvä" mutta tienaan tuon saman.
Me otettiin kans reippaasti lainaa tuloihimme nähden vuonna 2000 ja rakennettiin Älvsby talo hyvälle alueelle halvalla ja myytiin se sikakalliilla kun hinnat olivat huipussaan. Saatiin sitten tehdä tämä todellinen unelmatalomme edullisesti kun hinnat laskivat ja meillä oli käytössä myyntivoittosumma.