Lue keskustelun säännöt.
Väitöskirja: Isiä manipuloidaan julmasti ulos lapsen elämästä
15.07.2010 |
http://www.porinsanomat.fi/uutiset.php?id=997
Varatuomari Anja Hannuniemen pian valmistuva väitöskirja nostaa esille eroperheiden lapsia sairastuttavan vieraannuttamisoireyhtymän. Suurimmassa osassa tapauksista vieraannuttaja on äiti, joka pyrkii sabotoimaan isän ulos lapsen elämästä. Usein vieraannuttaja sairastaa persoonallisuushäiriötä, mutta viranomaiset eivät osaa tunnistaa vieraannuttamiseen liittyviä vaaran merkkejä.
Kun viranomaiset eivät tilannetta tunnista, lapsi jätetään häiriintyneen vanhemman kynsiin.
Vanhempien eron jälkeen lapset joutuvat 85–90-prosentin todennäköisyydellä äideillä, vaikka isät ovat Hannuniemen mukaan huomattavasti aktivoituneet, kun taas naisten alkoholin käyttö ja tunnistettu väkivaltaisuus ovat huomattavasti lisääntyneet. Useimmissa tapauksista vieraannuttaja onkin siis äiti.
Vieraannuttaminen tapahtuu Hannuniemen mukaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä aktiivivaiheessa lähivanhempi keksii erilaisia kieroja tapoja pitää lapsi erossa etävanhemmasta.
– Vedotaan lapsen harrastuksiin, naapurin lapsen syntymäpäiviin tai milloin mihinkin, ettei toinen voi tavata lasta.
Lapselta voidaan myös takavarikoida etävanhemman antama kännykkä ja lasta voidaan kuulustella kuin rikollista etävanhemman asioista ja tämän uusista kumppaneista. Lapsi saatetaan eristää toisen puolen isovanhemmista ja suvusta.
Koska lapsi on luontaisesti lojaali lähivanhemman manipulaatiolle, lapsi hylkää etävanhemman. Lähivanhempi voi näennäisesti sanoa, että kannustaa tapaamiseen, vaikka on jo tehnyt työn vieraannuttaakseen lapsen etävanhemmasta.
Tuomioistuimet ovat Hannuniemen mukaan jo vuosia suosineet häiriintyneitä äitejä lähihuoltajiksi. Syykin on tutkijan mielestä helposti löydettävissä: Tuomioistuimet antavat periksi vieraannuttajille, jotka ovat hyvässä asemassa ja kulissit kunnossa, koska luonnehäiriöiset narsistit osaavat selittää asiat niin hyvin.
– Hyvin paljon lapsia menee väärille ihmisille, koska tuomioistuimet ovat ihan sekaisin. Siellä ei ole riittävää psykiatrista osaamista, eikä vieläkään tajuta, että äiditkin voivat olla väkivaltaisia ja tehdä pahaa lapsille.
– Isien pitäisi olla aivan täydellisiä, että he kelpaisivat vanhemmiksi. Äidit voivat olla juoppoja ja he saavat silti lapsen huoltajuuden. Järjestelmässä on selvä vinoutuma, Hannuniemi huomauttaa.
Kommentit (61)
21/61
|
16.07.2010 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
"Tutkimus rakennetaan niin että ensin kehitellään argumentti ja sen jälkeen kerätään riittävästi sopivaa aineistoa tukemaan sitä. "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni ex oli juuri tuollainen vuositolkulla, eika siihen auttanut muu kuin kalliit oikeudenkaynnit, mika ei tietenkaan auttanut meidan perhe-elamaamme.
Noh, toiminta on paljolti rauhoittunut sittemmin, mutta toisinaan sabotaasi pilkistaa viela paataan.
Helsingin Yliopisto:
"Vaikka aihetta pidetään erittäin kiinnostavana, luentosarja oli monelle pettymys.
Opettajat eivät yleisesti olleet motivoituneita ja suhtautuivat opiskelijoihin
välinpitämättömästi. Erityistä kiitosta opiskelijoilta saavat kuitenkin Matti Kekomäki,
Pekka Louhiala ja Eeva Heiskanen, joita kaikkia kehuttiin erityisen innostaviksi ja
asiantunteviksi. Vastaavasti opiskelijat suomivat Anja Hannuniemen luentoja aiheen
vierestä puhumisesta, asiattomasta ja asennoituneesta kielenkäytöstä sekä ylimielisestä
suhtautumista."
Ei jostain syystä jaksa yllättää yhtään.
Joku väitti, että tutkimuksia on useampia. Valitettavasti niin ei ole, vaan Hannunniemi on ollut aiheensa kanssa täysin yksin. Hän on kuitenkin ollut julkisuudessa asiastaan jo usean vuoden ajan eli se tutkimus, josta on jo vuosia puhuttu, on ollut koko ajan tämä sama väitöstutkimus. Mahtaako valmistua koskaan?
Nämä tapaukset eivät ole yleisiä, mutta harvinaisuus ei tee niitä olemattomiksi. Kun tällainen osuu kohdalle, se iskee kuin tuhat volttia koko siihen entiseen lähipiiriin eli isän sukuun, josta lapsi vieraannutetaan. Meillä on tästä kokemus lähellä ja kaikki mitä ap kertoi on tapahtunut meillekin. Ja lisäksi paljon muuta. Vain sillä erolla, että vieraannuttaja ei suinkaan aina ole alkoholisti. Viinan piikkiin on helppo panna monenlaista hulluutta, mutta tämä oman lapsen käyttäminen lyömaseena ei ole alkoholin tekosia vaan luonnehäiriön.
Lähipiirin kokemuksesta voin jatkaa vielä sen verran, että viranomaiset alkavat kyllä tunnistaa vieraannuttamista enenevässä määrin, mutta he eivät kutsu sitä sillä nimellä. Viranomaiset, joilla tarkoitan nyt sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä, lastenvalvojia, perheneuvoloita, lastenpsykiatristen poliklinikkojen työntekijöitä että tuomareita, ovat erittäin varovaisia antaessaan lausuntoja kansalaisista. Tämä ei tarkoita, etteivätkö he huomaisi, mitä on meneillään.
Pystyäkseen puuttumaan vieraannuttajan toimiin viranomaisilla pitää kuitenkin olla niin pitävät todisteet toiminnan haitallisuudesta lapsille, että siinä vaaditaan monivuotinen seuranta. Käytännössä lasten pitää jo oireilla vahvasti, ennen kuin tilanteeseen puututaan. Tyypillisesti vieraannuttaja kieltää tuolloin(kin) ongelman olemassaolon ja kieltäytyy hankkimasta lapselle apua. Tässä tilanteessa on se pieni mahdollisuus, että jos isän ja lapsen suhde on säilynyt, lapsi voidaan siirtää isälle asumaan. Klassisessa vieraannuttamisessa lapsen suhde isään on kuitenkin tuossa vaiheessa jo niin tuhoutunut, että lapsi saattaa hajota psyykkisesti, jos hänet erotetaan äidistä. Tämän takia tilanteen annetaan jatkua, vaikka se merkitsee lapsen henkistä murhaa.
Sekä miehet että naiset voivat vieraannuttaa ja sitä voi tehdä etä- tai lähivanhempi tai vaikka molemmat. Lähivanhemmalla on siihen kuitenkin paremmat mahdollisuudet, koska hän viettää moninkertaisesti enemmän aikaa lapsen kanssa kuin etävanhempi. Vieraannuttamiseen liittyy, että lähivanhempi ei ylipäätään halua antaa lasta etävanhemman luo tapaamisiin. Miten isä voisi manipuloida lasta, jota hän tapaa ehkä pari tuntia kahden kuukauden välein, aivan riippumatta siitä, mitä tapaamisista on virallisesti sovittu. Vieraannuttava lähivanhempi todellakin keksii mitä mielikuvituksellisimpia syitä evätä lapselta ja isältä tapaaminen. Yleisin lienee kuitenkin lapsen sairaus, koska se on uskottava ja helppo. Se, että lapsi muutaman tunnin kuluttua nähdäänkin esimerkiksi lähivanhemman kanssa uimassa, selittyy sillä, että hän parani yhtäkkiä. Lapset ovat sellaisia.
Voisin kirjoittaa tästä pitkäänkin mutta luulisi jokaisen ymmärtävän jo tästä, että ero on suuri. 28 päivässä ehtii vaikuttaa lapsen mieleen enemmän kuin 4 päivässä (jotka eivät edes toteudu).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jättämään saapumatta sovittuihin tapaamisiin, toistumiseen, lopulta useita peräkkäin mutta kärsimättä siitä itse lainkaan millään tavalla koska etäähän ei saa siitä vastuuseen. Syyttämällä äitiä valehtelusta silloin kun lapset ovat sairaina, silloin yhtäkkiä tapaaminen kelpaisikin, mustamaalaamalla, ottamalla kaiken irti tuollaisesta hetkestä. Haukkumalla äitiä lapsille, tyhjentämällä lasten pankkitilit, menemällä baariin tapaamisten aikana yöllä. Tässä vain joitakin esimerkkejä exäni käytöksestä.
Helsingin Yliopisto:
"Vaikka aihetta pidetään erittäin kiinnostavana, luentosarja oli monelle pettymys.
Opettajat eivät yleisesti olleet motivoituneita ja suhtautuivat opiskelijoihin
välinpitämättömästi. Erityistä kiitosta opiskelijoilta saavat kuitenkin Matti Kekomäki,
Pekka Louhiala ja Eeva Heiskanen, joita kaikkia kehuttiin erityisen innostaviksi ja
asiantunteviksi. Vastaavasti opiskelijat suomivat Anja Hannuniemen luentoja aiheen
vierestä puhumisesta, asiattomasta ja asennoituneesta kielenkäytöstä sekä ylimielisestä
suhtautumista."Ei jostain syystä jaksa yllättää yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hannunniemi on helppo leimata hihhuliksi, koska hänessä on paljon sitä. Tässä maassa on kuitenkin muutamia (en sano että paljon) päteviä asianajajia, jotka tuntevat vieraannuttamisen liiankin hyvin puolustettuaan vieraannuttajan uhria. He myös uskaltavat puhua asiasta suoraan toisin kuin viranomaiset, joilla on jatkuvasti niskassaan pelko virkavirhesyytteestä, kantelusta tai vastaavasta. Vieraannuttaja on nimittäin usein niin häiriintynyt, että käy erittäin aggressiivisesti kaikkien niiden kimppuun, joita pitää vihollisleiriin kuuluvina.
Myös kansainvälisesti vieraannuttamisella (PAS) on valitettavan kiistanalainen puolestapuhuja, jota vastaan on esitetty aika mielikuvituksellisiakin syytteitä. Näistä syistä suomalaiset viranomaiset ja myös asianajajat eivät mielellään käytä koko termiä. Tästä saattaa sitten syntyä se käsitys, ettei sitä tunneta.
Kyllä se tunnetaan, mutta, kuten sanottu, asiaan on erittäin vaikeaa puuttua, koska lapsen psyyke on hauras eikä kukaan halua ottaa kontolleen manipuloidun, aivopestyn lapsen täydellistä romahtamista.
Sellaisten, jotka eivät ole koskaan käytännössä kohdanneet tätä ilmiötä, on vaikea ymmärtää, millaista se on. Se on todellakin niin sairasta, ettei terve ihminen voi sitä käsittää.
Vanhempi luo siinä lapselle keinotekoisen todellisuuden, kuplan, jossa he elävät keskenään. Tyypillisesti vanhempi katkaisee lapsen kaikki muut yhteydet ja suojaverkot esim. tiheiden muuttojen avulla. Lapsi oppii turvaamaan vain ja ainoastaan vieraannuttajaan, kun ketään muuta ei enää ole lähellä. Vieraannuttajasta tulee lapsen ainoa turva myrskyävää maailmaan vastaan. Vieraannuttaja lietsoo käsitystä muun maailman pahuudesta ja uhasta ja itsensä ja lapsen kohtalotoveruudesta tässä kaaoksessa.
Kun muut ihmissuhteet on pitkälti katkaistu, lapsi on vieraannuttajan varassa. Tämä ehkä selittää, että vieraannuttaja pystyy tavallaan asentamaan omat tunteensa, uskomuksensa, asenteensa, mielpiteensä ja jopa sanansa lapsen omien ajatusten ja tunteiden tilalle. Vieraannutetun lapsen tunnistaa siitä, että hän on kuin jäätynyt. Hän ei tunne enää edes nälkää, kylmää eikä kipua, koska hän on joutunut luopumaan omista tunteistaan. Vain vieraannuttajan tunteet ja ajatukset ovat sallittuja. Siksi lapsi toistaa niitä kuin opetettu papukaija.
En edes oleta, että uskoisitte tätä. Minäkään en haluaisi uskoa, että olen nähnyt tällaisen lapsen. Olen kiitollinen siitä, että hän sai psykiatrista apua ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
selvittää! Esimerkiksi naapurin lapsen juhlat; millainen isä ei tajua mennä hakemaan lasta sieltä naapurin juhlista? Lähivanhempi voi olla vittupää, mutta ei siihen tarvi alistua! Mitä sitten jos äiti sanoo ettet saa ottaa lapsia? Jos tapaamissopimus on kirjoitettu, siitä voi pitää kiinni ja hakea lapsen silti!
"Miksi etävanhemmat eivät käytä samoja keinoja, jos ne kerran toimivat ja vaihtoehtona on menettää oma lapsensa psykopaattiselle äidille..?" Miten etävanhempi voi vähentää tapaamisia? ja miksi tekisi, jos lähivanhempi jo hankaloittaa tapaamisia? Jos luit tutkimuksesta jutun niin siinähän niitä keinoja oli mainittu...
Koska miehet eivät tahdo kantaa vastuuta sairaasta lapsesta!!!
Valtaosalle naisista soitto "lapsesi on mahataudissa ja ripulissa" tarkoittaa että äiti ryntää hoitamaan lasta. Valtaosalle miehistä tuo soitto tarkoittaa, että katsellaan uudestaan viikon päästä, sillä mies ei tahdo tartuntaa ja oksennuksen siivoaminen ällöttää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähipiirini tapaus on sellainen, jossa isä oli alunperin hoitanut lasta yhtä paljon kuin äiti ja oli valmis kantamaan vastuuta lapsesta kaikissa olosuhteissa. Hänelle ei olisi ollut mikään juttu noutaa flunssainen lapsi 10 minuutin matkan takaa ja hoitaa häntä tapaamisviikonloppuna kotonaan. Tarvittaessa tukena olisi ollut isovanhempi, joka oli toiminut perhepäivähoitajana ja hoitanut myös tätä lasta. Tämä ei sopinut äidille. Isä kävi useita eri kertoja äidin oven takana lapsen ollessa "sairas" tapaamisen alkaessa (siis ei tietenkään useita kertoja per tapaus vaan näitä oli monta kertaa), mutta äiti ei kertaakaan päästänyt häntä tapaamaan lasta. Aivan kuin lapsi olisi ollut isorokossa tai lintuinfluenssassa, joka olisi voinut tarttua isään. Isä epäili, luultavasti aiheellisesti, ettei lapsi oikeasti ollut lainkaan sairas.
Koska miehet eivät tahdo kantaa vastuuta sairaasta lapsesta!!!
Valtaosalle naisista soitto "lapsesi on mahataudissa ja ripulissa" tarkoittaa että äiti ryntää hoitamaan lasta. Valtaosalle miehistä tuo soitto tarkoittaa, että katsellaan uudestaan viikon päästä, sillä mies ei tahdo tartuntaa ja oksennuksen siivoaminen ällöttää...
Kyllä meidän eroperheessämme sairasta lasta hoitaa se, jonka vuoro on lasta hoitaa. Ei paikalle soiteta ex-puolisoita tai mummoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska miehet eivät tahdo kantaa vastuuta sairaasta lapsesta!!!
Valtaosalle naisista soitto "lapsesi on mahataudissa ja ripulissa" tarkoittaa että äiti ryntää hoitamaan lasta. Valtaosalle miehistä tuo soitto tarkoittaa, että katsellaan uudestaan viikon päästä, sillä mies ei tahdo tartuntaa ja oksennuksen siivoaminen ällöttää...
Kyllä meidän eroperheessämme sairasta lasta hoitaa se, jonka vuoro on lasta hoitaa. Ei paikalle soiteta ex-puolisoita tai mummoja.
Ai teillä on näin? No sittenhän sen täytyy olla standardi.
Nytpä saan uuden nimen, vieraannuttaja :-( Ex niin ottaa ilon irti tästä 'tutkimuksesta' ja laiminlyö vähäisiäkin tapaamisiaan ja toitottaa ympäriinsä kuinka vieraannutan.
Isoin vahinko kohdistuu tietenkin häneen itseensä, minä kyllä tiedän tekeväni kaikkeni lasten ja toisen vanhemman suhteen eteen. Lapset ovat seuraavia kärsijöitä, vaikka ex luuleekin minua vahingoittavansa.
Luonnehäiriöiset ja narsistit erikseen, väitän, ettei tuolla tutkimuksella ole mitään tekemistä tavallisen eroperheen tavallisessa arjessa.
..jolla väitettiin että vieraannuttaja kärsisi persoonallisuushäiriöstä. Minä näet sairastan IHAN OIKEAA pers.häiriötä, enkä tykkää siitä miten tästä sairaudesta puhutaan kuin se olisi noin yleinen- sitä se ei ole! Häiriöitä on monenlaisia, mutta kun laskee paljonko yh-äitejä on ja jos "suurin osa" kerran on niitä sairaita, niin jokainen tajuaa miten absurdi väitös on kyseessä.
Ps. Olen samaa mieltä kuin eka vastaaja; miehet pukkaavat lapsia maailmaan mutta vastuunkanto on siinä ja siinä. Nyt on hienoa syyttää naisia siitä että eivät anna lastensa uskoa alkoon menevän isän juttuja Puuhamaa-reissuista!
Aivan yhtä harvinaista kuin oikeat persoonallisuushäiriöt. Nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Esimerkiksi narsistisesti vakavasti häiriintynyt (pers.häiriöitä on tietysti muitakin) tarvitsee ns. narsistisen toisen oman minuutensa tueksi. Kun häiriintynyt ottaa täksi tukihenkilöksi oman lapsensa, hän ei pysty luopumaan tästä tapaamisen ajaksi. Hän ei erota omia ja lapsen tunteita toisistaan, vaan koska hän itse vihaa ex-miestään eikä halua tavata tätä, hän olettaa ilman muuta, että myös lapsi vihaa isäänsä eikä halua tavat isää. Hän kertoo tätä sitten totuutena kaikille ja lopulta saa sen toteutumaankin.
Vieraannuttavaa käytöstä on toki kaikki toisen vanhemman haukkuminen eron jälkeen ja siihen syyllistyvät lähes kaikki. Useimmilla se menee kuitenkin nopeasti ohi ja tilanne rauhoittuu, kun erokriisi on ohi. Vakava vieraannuttaminen on kuitenkin eri asia ja sen kokenut lapsi tarvitsee ammattilaisten apua.
Nytpä saan uuden nimen, vieraannuttaja :-( Ex niin ottaa ilon irti tästä 'tutkimuksesta' ja laiminlyö vähäisiäkin tapaamisiaan ja toitottaa ympäriinsä kuinka vieraannutan.
Isoin vahinko kohdistuu tietenkin häneen itseensä, minä kyllä tiedän tekeväni kaikkeni lasten ja toisen vanhemman suhteen eteen. Lapset ovat seuraavia kärsijöitä, vaikka ex luuleekin minua vahingoittavansa.
Luonnehäiriöiset ja narsistit erikseen, väitän, ettei tuolla tutkimuksella ole mitään tekemistä tavallisen eroperheen tavallisessa arjessa.
että häntä ei saa pakottaa muuttamaan aikataulujaan lasten tapaamisten takia, hän tapaa kun hänelle sopii. Mä olen vieraannuttaja sitten kun haluaa esittää hyvää isää. Minä olen myös sekopäinen manipuloija ja hän tarkkailee kaikkea tekemistäni, kritisoi, arvostelee. 2- ja 4-vuotiaat on hänen mukaansa taholtani manipuloitu toistamaan tiettyjä rutiineja tiettyyn aikaan,hokemaan "rakastan sinua" ja toivomaan että päätä silitetään ennen kuin nukahtavat. Ovat kuulemma minun ohjelmoimia toimintoja ja kertovat vain itserakkaudestani.
asiaan.
Vaimoni on yrittänyt vieraannuttaa minua lapsistani, vaika elämmä perhe-elämää.
Vaimo keksii milloin mitäkin "muka äidillisiä" syitä, minkä takia en saa olla lapsilleni isä sellaisena kuin haluaisin isyyttäni omia rakkaita lapsiani kohtaan toteuttaa.
Metsään ei voi mennä lastenkanssa eväiden kanssa, koska tunnin päästä on ruoka-aika, eikä nälkäisiä lapsi avoi viedä metsään. Ei vaikka ottaisi eväät mukaan, kun pitää syödä lämmin ateria kello 16.00 ja PISTE.
Asiasta ei voi keskustella, koska lämmin ateria pitää syödä kello 16.00 PISTE.
Vastaavanlaisia asioita, joilla vain yksinkertaisesti torpataan mahdollisuus elää normaalia elämää on miljoona.
Vaimo määrää kaiken koskien lapsia ja koska pienten lasten perheessä , varsinkin tällaisen vaimon kanssa eläminen on lasten ehdoilla ja ympärillä pyörimistä, ei miehellä ole muuta virkaa, kuin toimiminen laskujen maksajana.
Minulle miehenä tämä on äärimmäisen tuskaliasta ja turhauttavaa, että vaimo "äidin etuoikeudella" vie perheeltä kaiken korostaessaan vain omaa etuoikeuttaan toteuttaa äitiyttään. Tavalla joka koostuu rajoitteista, määräyksistä, ja erilaisista iso isovanhemmilta saakka juontuvista tavoista, joiden merkiotystä nykyaikana ei voi ymmärtää. Tai ainakaan minä en voi ymmärtää.
Oman järjen käyttö osana nyky-yhteiskuntaa on kielletty, kun isovanhemmilta opitut normit määräävät tekemisen,ilman että niitä osataan perustella tai kyseenalaistaa.
Käytännössä tämä on ajanut minut mielisairauteen ja olen ollut muutamia vuosia mielialalääkityksellä, mutta rakkauteni omia lapsiani kohtaan on väkisilä koittanut pitää minut lähellä palsiani. Vaikeaa on näinkin, mutta kun hyviä vaihtoehtoja ei ole.
Vaimolla on vaikea tajuta, oikeastaan mahdotonta, että hän jatkuvalla sääntelyllä ja normistolla tuhoaa perhe-elämämme ja suhteeni lapsiini.
Tätä alussa esitettyä vieraannutmaist juuri alussa esitetyllä tavalla tapahtuu siis myös perhe-elämässä. Meidän tapauksessa nimenomaan vaimon puolelta, joka toteutta äitiyttään ja uskoo, että hän tietää mikä on lasten etu. Siitäkin huolimatta, että hän itse ei tunista ensimmäistäkään kasia, eikä ole koskaan käynyt metsässä. Hän uskoo, että tietää, koska lasten kuuluu käydä mnetsässää ja se ei tapahdu seuraavan 20 vuoden aikana.
Tämä siis esimerkkinä. Omat normit ja kokemus maailma määrää kaiken. Miehen kokemusmaailma ja ajatukset eivät ole minkään arvoisia topteutettaessa äitiyttä.
Vaimo toteuttaa äitiyttä ja perhe-elämä, sekä avioelämä on unohdettu jo useita vuosia sitten.
Ja kaiken tämän jälkeen vaimo ei voi ymmärtää, että henkisen romahdukseni takana voisi olla hänen käytöksensä, vaan syyttäää siitä naapuria ja ties ketä ja mitä. Ei vaikka olen koittanut kertoa jo ennen romahdustani, että kaipaan itsellen imahdollisuutta toteuttaa itseäni, enkä olla pelkästään hänen ehtojensa toteuttaja. Tämän olen koittanut kertoa myös viime aikoina, mutta kova on vaimon kallo.
Kärsin suunnattomasti tilanteesta, että en voi olla lasteni kanssa isä, vaan kaikkea tekemsitäni seurataan ja etsitään vikoja suurennuslasilla.
Pahoina hetkinä olen ottamassa eroa, koska voimani eivät riitä, mutta haluasin kuitenkin olla lapsilleni läsnäoleva isä. Toivon suunnattomasti, että lasten kasvaessa teini-ikään he huomaavat yrittämiseni ja voivat osallistua kanssani elämään.