Luuleeko uskovaiset

Mutta on tämä nähty ihan julkisessakin keskustelussa. KD puolueena on tästä oikein oivallinen esimerkki.

Kuvitellaan, että vain kristillisyys antaa moraalin. Ei-kristitty on moraaliton otus. Jos ei-kristityllä on jotain paheita (vaikka tupakointi), niin sen on PAKKO johtua siitä ettei hän ole kristitty.



Uskomattoman takapajuista.

[iJohtotähtenäni on, että toiselle ei pidä tehdä sitä mitä itsellenikään en haluaisi tehtävän.

[/quote]

Mä en nyt jaksa puhua uskonnosta sinänsä mitään, mutta mua RIIPII pahasti aina kun kuulen jonkun pitävän itseään eettisesti toimivana ihmisenä tällä perusteella. Kun se siis osoittaa ihmisestä niin pahaa eettistä ymmärtämättömyyttä ja naiviutta että sellaista on kerta kaikkiaan mahdoton kirkumattta sietää. Toinen ihminen ei ole sinä. Sinä ET voi omalla perusteellasi tietää, mitä toinen haluaisi itselleen tehtävän, ETKÄ mitä hän tarvitsisi itselleen tehtävän - mitä myös ovat lähtökohtaisesti ja käytännössä aivan eri asia.



TOinen yhtä ääliömäinen johtotähti on wiccalaisrede, jonka mukaan voi tehdä mitä huvittaa, kunhan ei vahingoita ketään tai mitään. No mut sehän nyt on tosiasia, että maailmassa ei ole yhtään tekemistä tai tekemättä jättämistä, joka ei jotain vahingoittaisi - jo pelkkä olemassaolo rikkoo tuon säännön.

minä olen uskovaisen perheen kasvattama ja uskovainen aikuinen nainen. Minulle on elämäni opetettu ja raamatusta olen sen lukenut, että ihmisen arvoa ei nosta mikään uskovaisuus. Kaikki niin murhaaja kuin minäkin olemme samalla viivalla Jumalan edessä. Mutta tiedän raamatun perusteella myös sen , ettei ihminen voi suorittaa Jumalan hyväksyntää millään tavalla , vaikka pelastaisi maailaman nälänhädästä muttei uskoisi Jeesuskseen , niin viimeisenä päivänä se on ihan se ja sama. Uskovaisena ihmisenä olen HYVIN vajavainen ja syntinen SIKSI tarvitsen uskoa ja anteeksiantoa jokapäivä.

sanoo mielestäni kauniisti Jumalasta:



hän rakastaa niin paljon ja antaa anteeksi, ettei kukaan joudu helvettiin.



Siis silloin, mitä te kutsutte viimeiseksi päiväksi.

vaikka olisinkin ilmaissut ajatukseni vähän hillitymmin :) Eri ihmiset tarvitsevat ja haluavat eri asioita. Parasta siis yrittää kohdella toista ihmistä siten kuin hän haluaa itseään kohdeltavan.

[iJohtotähtenäni on, että toiselle ei pidä tehdä sitä mitä itsellenikään en haluaisi tehtävän.

Mä en nyt jaksa puhua uskonnosta sinänsä mitään, mutta mua RIIPII pahasti aina kun kuulen jonkun pitävän itseään eettisesti toimivana ihmisenä tällä perusteella. Kun se siis osoittaa ihmisestä niin pahaa eettistä ymmärtämättömyyttä ja naiviutta että sellaista on kerta kaikkiaan mahdoton kirkumattta sietää. Toinen ihminen ei ole sinä. Sinä ET voi omalla perusteellasi tietää, mitä toinen haluaisi itselleen tehtävän, ETKÄ mitä hän tarvitsisi itselleen tehtävän - mitä myös ovat lähtökohtaisesti ja käytännössä aivan eri asia.

KD puolueena on tästä oikein oivallinen esimerkki. Kuvitellaan, että vain kristillisyys antaa moraalin.

on ottanut elämäntehtäväkseen muuttaa kaikki ihmiset samalaiseksi kuin itse ja uskovaiskaverinsa. Mahtaa olla ahdistavaa ja turhauttavaa.

Ap:ta "riipii" mustavalkoinen suhtautuminen siihen että joku miettii eettiseltä kannalta omia toiveitaan ja tarpeitaan ennen kuin tekee jotain. Ajattelen tuon asian hyvin yleisellä tasolla, tyyliin: siivoa itse omat jälkesi, älä maksata muilla virheitäsi, auta muita ongelmissa, ajattele tekojesi vaikutuksia muihin. Herran jestas omaa ajatusmalliasi "Tämä vaan on helvetin huono johtotähti" !!



ap

että ns. ei-uskovat ovat rikollisia, säädyttömiä, onnettomia, elämänsä hukanneita juoppoja tai vähintään moraalinsa ja etiikkansa kadottaneita ikäviä ihmisiä? En voisi kuvitella että usko antaisi mitään pohjaa elämälleni, elän kunnolla, maksan veroni, rakastan läheisiäni ja lapsiani, pidän hauskaa jopa ilman päihteitä. Johtotähtenäni on, että toiselle ei pidä tehdä sitä mitä itsellenikään en haluaisi tehtävän. En kokisi että uskomalla saa mitään extraa, pelkästään outoja puheita synnistä ja kadotuksesta - eli ahdistusta. Kaikki uskoontulo-jutut saa pelkkää puistatusta aikaan!

minäkin olin ennen uskoontuloani ns. siivosyntinen ja kiltti tyttö. Syntinen kuitenkin. Se, mitä sain kun tulin uskoon, oli syntien anteeksiantamus ja varmuus siitä että olin matkalla Jeesuksen luo taivaaseen, iankaikkiseen elämään. Ahdistus, joka oli ollut aiemmin, kääntyi vapaudeksi, riemuksi ja iloksi.

minä olen uskovaisen perheen kasvattama ja uskovainen aikuinen nainen. Minulle on elämäni opetettu ja raamatusta olen sen lukenut, että ihmisen arvoa ei nosta mikään uskovaisuus. Kaikki niin murhaaja kuin minäkin olemme samalla viivalla Jumalan edessä. Mutta tiedän raamatun perusteella myös sen , ettei ihminen voi suorittaa Jumalan hyväksyntää millään tavalla , vaikka pelastaisi maailaman nälänhädästä muttei uskoisi Jeesuskseen , niin viimeisenä päivänä se on ihan se ja sama. Uskovaisena ihmisenä olen HYVIN vajavainen ja syntinen SIKSI tarvitsen uskoa ja anteeksiantoa jokapäivä.

Uskonnoton ei pidä itseään tai ketään muutakaan syntisenä. Toiset teot ovat parempia ja toiset huonompia. Kannattaa yrittää toimia mahdollisimman hyvin, mutta aina se ei onnistu. Kukaan ihminen ei ole huono tai syntinen. Psyykkisen sairauden tai jonkin muun asian takia toiset tarvitsevat enemmän apua ja tukea. Onneksi ammatillista apuakin on nykyään saatavilla.



Itsensä syntiseksi ja huonoksi mieltäminen voi aiheuttaa ahdistusta ja pahaa oloa. Toisten ihmisten syntiseksi nimittely puolestaan on tökeröä. Vaikka pitääkin itseään hyvänä ja kelvollisena ihmisenä, ei tietenkään pidä nousta muiden yläpuolelle. Muutkin ovat ihan hyviä ja kelvollisia siitä huolimatta mihin uskovat tai eivät usko!

Johtotähtesi pohjautuu kuitenkin Raamatun sanomaan. ;)

Ajatus on paljon vanhempi kuin Raamattu. Suuri osa Raamatun tekstistäkin on muualta lainattua ja kopioitua. Elämää ja ajattelijoita on ollut ennen Raamattuakin.