***SUURPERHEKUUMEILIJAT vko 41***

Pikaisesti tulin käymään, mutta huomasin lempiaiheeni:joulun kyselyt..=)

Meillä jouluaamu alkaa joulusaunalla. Olen yleensä edellisenä iltana koristellut saunan erivärisillä tuikuilla (nimenomaan kaikki pitää olla kivi-tuikkuja, muuten häiritsisi tosi pahasti, enkä pystyis rentoutumaan) eikö ole hullua!!!!

Joulusaunan jälkeen syödään joulupuuro ja etsitään sitä mantelia =)

sitten alan valmistella viimeisiä jouluruokia, lasten leikkiessä ja kuunnellessa joululauluja.

Sitten syödään jouluruoka minun vanhempien ja sisarusten kanssa meillä. Kuuden aikoihin (yleensä) väki kokoontuu meille, eli minun lähisuku ja miehen vanhemmat ja si´sarukset.

Nautitaan glögit/kahvit ja piparit ja odotetaan pukin tuloa.

Pukki kurvaa yleensä seitsemän pintaan ja tämä järkyttää joka joulu, mukanaan monen monta säkillistä lahjoja,kääk! Joka joulu menee vain hullummaksi.

niin..jatkoa...

lahjat saatuaan lapset leikkivät ja kun vieraat lähtevät, me nautitaan ja katsellaan kun lapset leikkivät.

valvotaan puolilleöin ja nukahdetaan väsyneinä mutta onnellisina =)

poika huutaa pyyhkimään, joten palaan taas..

Ei saisi tulla tänne kurkkimaan...heti jää koukkuun...Jouluaihe...Älkää yllyttäkö hullua :D Pakkohan on heti päästä kertomaan... Meillä Jouluaatonaattona koristellaan kuusi ja viedään naapureille joulutervehdykset. Jouluaaton vietämme oman perheen kesken,lisänä mun äiti.(asumme minun lapsuuskodissani ja äiti muutaman kilsan päässä keskustassa) Aattona aamulla syödään joulupuuro (ja täällä etsitään sitä mantelia myös. Joskus velipoika laittoi kourallisen mantelia ja voi että kun sillä oli hauskaa,kun me muut tappelimme,että " ei sulla voi olla,ku mulla on" ...) ja valmistellaan loput jouluruuat. Sitten lähdetään hetkeksi ulos peuhaamaan. (toivotaan,että tulee paljon lunta jouluksi!!!) Ja joulurauha on pakko tulla kuunteleen! Miten niin ollaan kaavoihin kangistuttu! Sitten juodaan kahvit ja silloin laulamme aina yhdessä joululauluja,käydään saunassa,viedään hautausmaalle kynttilät ja tullaan sitten syömään itsemme ähkyyn. Illalla sitten tulee pukki. Ja voi sitä lasten riemua!!! Lahjoja hankimme pikkuhiljaa ympäri vuoden alennusmyynneistä, kirppareilta ja osan teemme itse. rakastan lahjojen antamista,vaikkei niihin hirmusti voi rahaa käyttääkään! Jouluaamuna olemme käyneet joulukirkossa, sitten meille tulee joku kirkkokahveille ja illalla käymme sitten miehen vanhempien luona. Siellä on yleensä kaikki lapset perheineen. Asuvat onneksi isossa talossa :D Joulupyhinä ja välipäivinä sitten käymme minun sisarusten luona tai he meillä. Mulle Joulu on oikein sukujuhla...



Voi että miten tulikin jouluinen olo...missäs meidän jouluvalot oikein on... täytyy vissiin lähteä jo etsimään...:D Velipoika tos pari päivää sitten jo härnäski,että jokos teillä kuunnellaan joululauluja,kun ollaan jo lokakuussa.



Ja nyt lämmittään saunaa,ei joulusaunaa ny ihan vielä kummiskaan :D

H&viisikko

[color=orange] Tuulee älyttömästi ja on jo aika kylmä. Kuun loisteessa tässä näpyttelen. Ostin sellaisen pajukartion ja ajattelin iskeä sen niin että sen näkee terassin ovesta ja siihen sitten jouluvalot. Ajattelin laittaa valot jo nyt kun on niin pimeää, mutta mitenkäs sen pylpyrän saat pysymään tuossa tuulessa... Pitäis varmaan kaivaa maahan. Mun mielestä pitäis olla jokin sääntö, että ulkovalot pitäis olla aina koko pimeän ajan :) On niin mukavaa katsella kaikenlaisia valoja kun ulkona on pimeää. Meillä poltetaan paljon kynttilöitä, mutta ne ovat niin korkealla, etteivät lapset saa. Tupakeittiössämme kolmemetrisen ruokapöydän yläpuolella on kynttiläkruunu ja ikkunoissa roikkuvat tuikkulasit. Pianon ja astiakaapin päällä on kyntteliköt. Pöydälle laitan usein myös kirjavan valikoiman tuikkulaseja. Kynttiläkruunun hankin oikeastaan sen takia, kun tupakeittiössä on valaisinpistokkeet niin hassusti, ettei siihen keskelle pöytää saa mitään. Niinpä ruuvasin koukun kattoon tarkalleen keskipisteeseen ja ripustin kynttelikön siihen :)



Niin, lahjoista... Tykkään kovasti ostaa lahjoja vaikka ei oikein olis rahaa. Kiertelen kauppoja sen verran paljon että silmiin sattuu aina jotain mistä se ja se tykkää. Aika pikkuisia lahjoja yleensä ostetaan muille kuin lapsille. Ystäville annetaan jotain pientä, kuten teetä tai purkillinen itsetehtyä hilloa tai vaikka karkkia sellaisessa mukissa, joita keräävät. Viime vuonna ostin tiimarista ison pinon sellaisia nättejä tähkäkransseja á 2¿, joita sitten jakelin kaikille ja ripustin omaankin oveen. Joka joulu teen myös muutaman enkelin paperinarusta ja annan niille, joilla sellaista ei vielä ole. Yleensä ostetaan lahjat vain niille kenen kanssa aatto vietetään. Miehen veljen kanssa vaihdetaan yleensä jotain hyvää suklaata, se on ihan traditio, ja miehen vanhemmille jotain pientä. Tykkään ostaa pipoja, hanskoja ja kaulahuiveja, kun niitä aina tarvitaan, eivätkä maksa paljon. Pitäis opetella kutomaan sukkia. Niitä olis kiva jaella... Lapsille hankitaan yksi isompi lahja kullekin; mummot ja muut sukulaiset ostavat heille kuitenkin myös. Junaradan osat ja legot ovat suosikkilistalla pojille, tyttö tykkää hirveästi vaatteistakin. Tytölle olen ostanut jo ne kurpitsavaunut ja yhden ihanan puseron, pojille ostan varmaan niitä legoja ja ehkä jonkin dvd:n.



Tärkein meinaa unohtua... Ystäväni sai tänään neljännen lapsen! Kuulemma nelikiloinen tummakiharainen poika. Voi, kun pääsisi pian katsomaan! Siniraidallinen maribody odottaa jo kaapissa, kun tiesin että poika on tulossa. Naapurini on töissä marimekolla, joten ostan häneltä edullisesti maritavaraa niille ketkä siitä tykkäävät :)



syysterkuin dorinda &co

Onpa täällä pitkä pino tälle viikolle ja mä en oo ehtiny koko viikkona kirjoittaan mitään. Pinon oon kyl aina lukenu joka päivä pikaisesti. Yhtäkkiä tulikin sitten tosi kylmä. Onpa tota lämmintä riittänyt ihmeen pitkään.



joulusta kyseltiin:mä tunnnustaudun myös jouluihmiseksi. Rakastan joulun rauhallista tunnelmaa. Lahjoja on kiva ostella, leipoa ja muutenkin joulua laittaa. Jouluruoat ostamme meilkeinpä kaikki valmiina. Kinkku paistetaan tosin itse. Mun vanhemmat tulee yleensä meille aatoksi ja ovat sitten yötä. Aamulla syödään joulupuuro ja manteli piilotetaan puuroon. Sit aattoaamun lastenohjelmat ja haudalle viemään kynttilä. Iltapäivällä saunaan. Saunan jälkeen syödään ja pukki tulee yleensä kuuden maissa. Me ollaan yleensä ostettu kaikille lapsille yksi isompi lahja ja sit ehkä jotain vaatteita lisäksi. Kumman paljon niitä lahjoja aina kertyy kun kaikki sukulaiset innostuu ostamaan. Loppuilta menee sit lasten riemua ja leikkejä seuratessa. Ennen pukin tuloa lasten meno on yleensä ollu aika vilkasta ja sit kun pukki on käyny, rauhotutaan kummasti jännityksen purkauduttua. Sit me aikuiset saadaan yleensä juoda kahvit rauhassa ja syödä leivonnaisia. Ja sit on kyl jo täysi olo. Lasten nukahdettua aikuiset vielä valvovat ainakin hetken ja nauttivat joulun rauhasta. Joten yleensä nukkumaan käydään myöhään, kun lapsetkaan eivät malta kovin aikaisin nukkumaan käydä.



Mut eipä tässä kummenpia. Palaillaan!



Shannon ja nelikko sekä haave

Se täti sitten löysi meille ajallaan:(

Pohdin täällä kuumeisena soitanko ja perunko kierukan laiton.. Sinänsä sama laitanko vai en, koska ei se mies vauvaa halua :( Mutta mistä tiedän pysyykö nytkään paikallaan se kierukka, puhumaatakaan muista sivuvaikutuksista.. jelpatkaa vähän..

kertokaa vaikka kierukan (hormoni) hyvistä ja huonoista puolista..

Ja täällä käynti ei ainakaan lievennä vauvakuumettani ;) Oon kyllä kuumeillu pari vuotta, ilman palstaa ja palstan kanssa, että :D

Mieli on maassa ja jo hetken kovastikin orastanut (krooninen) vauvakuume laskusuunnassa. Seitsemäs lapsemme kärsi vaikeassa synnytyksessä lievästä hapenpuutteesta. Alun huolestuneisuuden jälkeen olen elätellyt toiveita ettei se vaikuttanut pikkumiehen kehitykseen. Puheterapeutti teki pyynnöstämme alustavan tutkimuksen ja se on todella surullista luettavaa. Psykologi jatkaa tutkimuksia loppuvuodesta.

Olemme kokeneet samankaltaisen tilanteen kymmenen vuotta sitten; kolmas lapsemme on lievästi autistinen.

Nyt tuntuu, ettei todellakaan ole mitään mieltä haaveilla uudesta vauvasta. Mulla kun tuota ikääkin on jo reilusti ja ennen tätä nuorimmaista raskaus päättyi keskenmenoon 4 kertaa puolentoista vuoden aikana.

Voimia kaikille niin kuumeilijoille, odottajille kuin toiveensa hetkeksi menettäneillekin.

Lämmin halaus Leannelle. Syyllistämällä itsesi lisäät vain omaa taakkaasi, toivon täydedstä sydämestäni että tulet kuntoon ja saat pikku-nyytin syliisi.



Röllille onnittelut raskaudesta! Teillä on jo todellinen suur-perhe.



Minä olen kanssa ajatellut laitattaa hormoni-kierukan. Pitäisi vaan ensin otattaa papa ja en ole ihan innosta hihkuen soitellut neuvolaan aikaa.



Toista vuotopäivää tässä vietetään ja juuri tämän vuoksi tahdon sen kierukan, kuukautiset vähenee ja elämä on helpompaa, eivät mulla 2,5 vuoden aikana jääneet ihan kokonaan poiskaan mutta ei se tälläistä ollut.

Haittoja oli mielialojen vaihtelu, joka oli kuitenkin vähäisempää kuin pillereiden kanssa.



Kyllä tässä kuluneen viikon aikana ollaan sisarusten kanssa juteltu paljon ja asiat perheessä alkavat selkiintyä.

Haikeinta on tajuta että meidän mummola taitaa mennä. Äitini ei halua pitää isoa taloa maaseudulla (ei ketään kiinnostaisi muuttaa järven rannalle, postikorttimaisemiin Itä-Suomeen isoon puutaloon, suur-perheelle rakennettuun?)

Vaikka olenkin elänyt omaa elämääni oman perheeni kanssa, kaukana vanhemmistani, niin jotenkin olen aina voinut ajatella, että koti on olemassa, jonne voi juosta pakoon pahaa maailmaa.



Niinpä, että jos sitä kierukkaa en laita, niin vauvakuume nostelee päätään, ihan pikkuisen se taas kurkisteli.

Tuli sellainen olo, että tässä seisotaan omin jaloin, omassa elämässä ja oman perheen keskellä ja hoidan itse omat asiani.

Ja vauvani.:)

Auttakaas nyt te, jotka olette lasten kanssa etelässä enemmänkin reissanneet. Meillä nimittäin kuopukselle nousi tänään kuumetta 38.9 asteen verran :( Ja lähtöön siis vajaa 2 vuorokautta. Kuinkahan on, ottavatko kuumeisen lapsen koneeseen, vai peruuntuuko koko matka, jos kuume ei ennen sitä katoa?



Hjälppivä!

Niin siis paljon olen lueskellut teidän juttuja ja jos vaikka jotain kirjoittaisin itsestäni ja meidän tilanteesta. Meillä on 3 tyttöä, syntyneet 00,02 ja 04. Kuumeilua ilmenee joskus vähemmän ja useimmin enemmän. ;)



Tällä hetkellä meillä on ehkäisynä kierukka (siis mulla on hormonikierukka), joten vauvelia ei ole noin vaan tulossa. Itse olisin valmis poistattamaan kierukan vaikka heti, mutta kun tuo mies jarruttelee. Tai siis pari viikkoa sitten mies sanoi ihan selkeän EIn vauvoille, kun toisesta asiasta puhuttaessa sanoin, että jos vaikka sitten joskus meille vielä muksu tulee. Itse olen ottanut sen linjan, että en painosta enkä tyrkytä näitä vauva-ajatuksia. Kolmannesta oli semmoinen kädenvääntö, jossa mies antoi lopulta periksi. Nyt siis en halua taas " jyrätä" miehen mielipidettä.



Kuulostaa aika yksinkertaiselta, että tässä on meidän katras mutta, mutta: Aina silloin tällöin mies kuitenkin vihjailee neljännestä muksusta. Tai siis ei edes vihjaile vaan vähän aikaa sitten suoraan sanoi, että kyllähän tänne meillekin vielä mahtusi, haaveilee tila-autosta (kuten minäkin). Eilen sitten otin puheeksi vauvanvaatteet, joita olin luvannut antaa miehen siskolle, kun heille keväällä tulee perheenlisäystä. Mies sanoikin, että eikös niitä vois kuitenkin säästää, jos vaikka sattuisi VAHINKO. Niin sikiävää sorttia mekään ei olla oltu, että vahinkoa noin vaan tulisi kierukan kanssa!! Ja varmasti mieskin sen tajuaa!! Elikkäs taitaa se mies sittenkin toivoa vielä pikkuista meille. Taitaa vaan olla vähän arempi noissa ajatuksissaan. Että jos sitten vaikka joskus kuitenkin.... (jätin muuten niitä vaatteita meillekin ;))



Mutta pienestä minäkin innostusta repäsen ja siksi meinasinkin, että jos vaikka kuitenkin tähän porukkaan liittyisin kirjottelemaan vaikka neljäs muksu ei olekaan ihan akuutti juttu. Siis niinkuin noin ihan yrityksen kannalta...



Jaksoikohan kukaan lukea tätä mun sekavaa sepustusta?



Mutta pistänpä vielä tähän loppuun sille (anteeksi en muista kuka oli) joka kyseli matkaamisesta kuumeisen lapsen kanssa, että kyllä koneeseen pääsee kuumeisenakin, mutta jos sattuu olemaan flunssan poikasta niin suosittelen särkylääkettä ennen koneen nousua ja laskua...tuppaa käymään korviin. Me muuten oltiin koko perhe elokuussa kanarialla Bahia Felizissä ja hieno reissu oli!!! Elikkäs hyvää matkaa!!



piipero ja tyttö-trio

Kovin on sekavissa tunnelmissa käynnistynyt tämä viikko täällä meidän pinossa! Hurjasti sympaattisia ajatuksia jokaiselle,vaikkei nuo nimimerkit tällaisen puoli-dementoituneen äiti-ihmisen päähän jääkään ;)



Sellanen kysymys tuli mieleen,että ootteko seurailleet lämpöjä kierron eri vaiheissa ja etenkin,jos on tärpännyt...kun sitä vaan elättelee toivetta,että tää lämmönnousu ei oliskaan alkavaa flunssaa vaan... :D Hassu ihminen,kun kuvittelee " kuumehoureissaan" jo vaikka mitä... tätiä ei siis synnytyksen jälkeen ole näkynyt ja imetän edelleen,tosin vauva syö kyllä jo kiinteitäkin...Niin ja olen jo tuntevinani vauvan potkujakin ja sehän jo osoittaa,miten sekopää olen :DDD Siis,ilmiselviä ilmakuplia,mutta pakkohan sitä on KAIKKI oireet tulkita raskausoireiksi... Mun vauvakuumeeni taitaa olla sieltä sekoimmasta päästä! Eikä täällä palstalla vierailu todellakaan paranna sitä,ihan kuten joku kertoikin!



Mutta oikeesti mun tarttis siivota,kun sisko tulee huomenna perheensä kanssa kylään pariksi päivää ja mies on velipojan raksalla.



Voimahaleja kaikille! Teidän kanssa on jokatapauksessa mukava viettää aikaa!!!

H&viisikko ja haavevauveli

Apua. Plussasin äsken meidän kuudennen vauvan. Laskettuaika 4.6

Vetkutin testin tekemistä, sillä toisaalta en uskonut raskautumiseen näin helposti, aikaisempien raskauksien alullepano oli vaikeaa.



Toisaalta siksi että oireet olivat nyt aiaklailla miedompia kuin aiemmin, hiukan huonoa oloa ja nippailua vatsassa. Toisaalta en ole nyt töissä, joten kai täällä kotona pääsee kuitenkin vähän helpommalla, ei ole ainakaan vielä väsyttänyt julmetusti.



Toisaalta koko ajatus vauvasta on samalla kertaa ihana ja toisaalta hurjan pelottava. Miten sitä jaksaa? Meillä talonrakennus kesken ja nuorin vasta 10 kk.



Tässä tunnemyrskyssä miettii myös kaikkea muutakin kuten muiden sanomisia ja taloudellista selviämistä.



Mieskin on parhaillaan vaativalla kurssilla eikä puhelimen tavoitettavissa, joten pääsen kertomaan hänellekin vasta huomenna. Enkä ole ihan varma vastaanotosta. Toki tietää raskautumisen mahdollisuudesta, mutta kuitenkin....



Nyt täytyy hoitaa ölasten iltatouhut ja rauhoittua. Onhan tämä kuitenkin toivottu vauva ja ihmeen nopeasti sitä ihminen tottuu ajatukseen ja muuttaa suunnitelmiaan.