Lestadiolaiset
Ihmetyttää miksei sosiaalitoimi puutu tuon uskonlahkon toimintaa lastenkasvatuksellisissa asioissa. Sivusta olen asiaa seurannut jo muutamankin perheen kanssa ja aina näyttää olevan sama meininki.Lapset juoksentelee misssä sattuu , jo hyvin pienetkin.Kukaan ei perään katso , lapset tekee mitä sattuu. Ja kun asioista sanoo niin mikään ei muutu. :(
Ja kun perheeseen syntyy uusi lapsi niin jo se "tosi suuri" pienimmäinenkin siirtyy joukon jatkoksi ulos juoksentelemaan. Surullista välinpitämättömyyttä.
... Jos n.s tavalliset hoitais lapsia samalla tavalla niin jo ois sossu huostaanottamassa jo vauhdilla.
Mutta tuet ym. yhteiskunnan tarjoamat etuudet kyllä osataan hakea ja niitä myös käytetään.
Kommentit (56)
toiset jaksavat isoa perhettä paremmin kuin toiset. Moni asia vaikuttaa jaksamiseen. Apua kannattaa hakea, jos on tarvetta.
jos tuntee, että on tarvetta, mutta kukaan järkevä ihminen ei tee lisää lapsia, jos kokee ettei jaksa edellistenkään kanssa. Joo, aika moni tekee, mutta onko se järkevää ja ajatellaanko siinä jo olemassa olevien lasten (tai yleensä yhtään kenenkään) parasta?
sorry vaan...ei saa pikkarit näkyä, siitä siinä on kyse. Lapsuus vietetty umpilestadiolaisessa pitäjässä.
olette varmaan eläny joskus 50 luvulla..halooo..
pienissä perheissä toiset jaksavat paremmin kuin toiset, niin se vain on. Ja apua kannattaa hakea ajoissa, jolloin tilanne normalisoituu nopeammin. Jaksaminen voi vaihdella, joskus elämä sujuu helposti, joskus on vaikeampaa. Näin myös isoissa perheissä. Jos on semmoinen vakaumus, että uutta elämää pidetään aina lahjana, niin uudelle elämälle halutaan antaa mahdollisuus, vaikka välillä olisi rankkaakin. Ihmeesti asiat kuitenkin usein järjestyvät, ja lapset tuovat elämään myös satamäärin iloa, toiveikkuutta ja merkitystä. Isoissakin perheissä jokainen lapsi on oikeutettu tarvitsemaansa hoitoon. Kannattaakin hakea apua tarpeen mukaan, oli se sitten lastenhoito- tai esim. siivousapua. Tärkeintä, että lapset tulevat hyvin hoidettua ja perhe voi hyvin.
Ite työskentelen isossa kaupungissa (paljon lestoja) perhetyöntekijänä ja kuule olen ihmetellyt sitä että suhteessa todella vähän ovat lestadiolaiset asiakkaana lastensuojelun puolella.. Ihan perus ennaltaehkäisevällä on sit vähän enempi, mut suhteessa yksinhuoltajiin ja kahden lapsen perheisiin ei tunnu sielläkään olevan juuri montakaan.
Mitä himskatin perhetyötä se on et pelkän lapsimäärän mukaan pääsee asiakkaaksi. Kunnan sosiaalihuollossa vähä ylimäärästä budjettia? Meillä enemmistönä juurikin kaksilapsiset perheet.
ihan arpkipäivää! Mä tunnen pari lestadiolaisperhettä tällä pienellä alueella ja molemmissa perheissä ihan pienetkin lapset kulkevat vapaasti kylillä isompien perässä. Ajellaan ilman kypärää autoteillä pyörillä jne. Äiti hoitaa vauvaa kotona ja laittaa muut ulos pyörimään! En tunne yhtäkään tavallista perhettä joka toimisi noin...
Kyllä teitä nyt varmaan rankastaan jostain kun lestadiolaisista joudutte kärsimään noinkin moni..
Koettakaa kestää! Eikös ne kato sitte mee sinne taivaasee kuitenki keskenään ni viimestää sit sa olla rauhassa.
Ei vaan koettakaa nyt avata silmänne ja kattokaa ilman niitä lestasuodattimia niin voitte nähä paaaaaljon muutakin kamala. Ja tehkää niitä ls ilmotuksia jos koette tarvetta, ei tänne oo järkee moisesta jauhaa.
Tässä meidän kylällä on kaksi (tai ehkä sittenkin kolme) sellaista meikäläistä perhettä joiden lapset tosiaan näyttävät elävän kuin pellossa. Leikkivät todellakin ajotiellä, ajavat pyörällä ilman kypärää, pienetkin kulkevat ilman valvontaa. yms. Tiedän että naapureita tämä huolettaa ja ärsyttää, niin minuakin - ja hävettää myös.
Enkä ole ainut jota hävettää näiden perheiden puolesta. Nimittäin meissä suurperheissä on silti enemmän niitä, joissa kaikista lapsista kannetaan ihan tosissaan vastuuta. On luonnollista, että naapuruston huomio kiinnittyy noihin "huithapeleihin" meidän toisten sijaan. Enpä voi todellakaan ihmetellä sitä, joka yleistää tuollaisen tyylin koskemaan kaikkia meikäläisiä. Mutta on se silti vähän harmi. :(
Minä uskon vakaasti että Jumala tosiaan huolehtii näistä pienimmäisistä. En osaa pelätä enkä ole jatkuvasti huolissani kaikesta mitä voi tapahtua. Mutta minä uskon että Hän tekee sen huolehtimisen paljolti niin, että on antanut lapsille vanhemmat katsomaan heidän peräänsä. JA tätä tehtävää teen niin hyvin kuin ikinä osaan. JA vanhemmille Hän on antanut mahdollisuuden pyytää lähimmiltään, ympäristöstään tai yhteiskunnalta apua jos eivät yksin selviä lastensa hoidosta ja huolenpidosta.
Käsikahvat pitää hioa kulmikkaiksi etteivät muistuta kikkeliä.
3.5v nuorempi pikkuveli on 7v:n matkassa pitkin kyliä. Lapset on ulkoistettu kadulle ja naapurien nurkkiin. Hyvät vaatteet on, mutta läsnäoloprosentti 0%.
ihan arpkipäivää! Mä tunnen pari lestadiolaisperhettä tällä pienellä alueella ja molemmissa perheissä ihan pienetkin lapset kulkevat vapaasti kylillä isompien perässä. Ajellaan ilman kypärää autoteillä pyörillä jne. Äiti hoitaa vauvaa kotona ja laittaa muut ulos pyörimään! En tunne yhtäkään tavallista perhettä joka toimisi noin...
toivoisi jo olemassaolevan elämän eli sisarusten olevan arvokkaita ja huolehtimisen arvoisia. Siinä painavat teot, eivät puheet.
Tasan tarkkaan samaa mieltä!
toivoisi jo olemassaolevan elämän eli sisarusten olevan arvokkaita ja huolehtimisen arvoisia. Siinä painavat teot, eivät puheet.
Tasan tarkkaan samaa mieltä!
kylläpäs vaan meillä saa ihan stringitkin näkyä pesukoneesta.. aatella ja ihan lesta olen
Mielestäni tämä ei liity mitenkään uskontoon, vaan siihen millaisia vanhemmat ovat. Osa on ylisuojelevaisia, osa terveitä maalaisjärkisiä ja osa välinpitämättömiä.
Meidän tiellä asuu paljon lapsiperheitä, niin lestoja kuin taviksiakin, ja heissäkin tuo jaottelu näkyy hyvin selvästi. Se ei kuitenkaan jakaannu uskonnon eikä tässä tapauksessa juuri edes lapsimäärän mukaan.
Oikeastaan yksi perhe on, joiden toiminta tuntuu joskus välinpitämättömälta ja he ovat lestoja. Sitten on kaksi perhettä(ei vl), joissa homma on täyttä ylisuojelua, mikä ei todellakaan ole lapsille hyväksi! Koululaisenkin äiti saattaa kaverin ovelle, eikä lapset saa olla muidan lasten kanssa tekemisissä kuin joskus, äidin tarkan valvovan silmän alla. Tuo vaikuttaa sairaalta ja sitä on hyvin surullista katsella! Näkee kuinka lapset haluaisivat mukaan toisten peleihin ja leikkeihin.
Loput perheet kuuluvatkin sitten tuohon terveen järjen kastiin, jossa lapsista huolehditaan, mutta annetaan myös ikätason mukaan leikkiä toisten kanssa ja naapureiden pihoilla. Tähän kastiin kuuluu useita vl-perheitä ja leikkivät tavis-lasten kanssa aivan samalla tavalla kuin keskenäänkin. Ei ole mitään huomautettavaa. Vanhemmat ovat myös ystävällisiä, eikä ongelmia ole koskaan ollut. Tämän perusteella prosentuaalisesti lestoista hyvin pieni osa antaa lastensa "kasvaa pellossa".
Se, mikä aiheuttaa ongelmia vanhoillislestadiolaisuudssa on se, ettei perhe voi itse vaikuttaa lapsilukuunsa. Ihan varmasti on äitejä (ja isiä), jotka jaksavat huolehtia kymmenestäkin lapsesta hyvin. Mutta paljon on myös niitä, jotka eivät syystä tai toisesta jaksa kunnolla huolehtia ja antaa huomiota suuren lapsikatraan jokaiselle jäsenelle.
Itse en ole vl, mutta ihan varmasti en jaksaisi kasvattaa suurperhettä. Minulla on kaksi pientä lasta ja tunnen olevani heidänkin kanssa välillä riittämätön. Omaan jaksamiseeni vaikuttaa esimerkiksi raskaasta lapsuudesta ja nuoruudesta selviytyminen, jonka takia koen, ettei stressinsietokykyni ole kovin hyvä. Samoin vl:ssä on monenlaisia tapauksia ja sen verran liikettä tunnen, että ihan varmasti moni vl-vanhempi kärsii oman lapsuutensa huomionpuutteesta, mikä monen muun asian ohella voi vaikuttaa jaksamiseen vanhempana.