Miksköhän anopista on pahasta, että poikansa valvoo vauvan kanssa?
Meidän nuorimmainen on ollut kaikkea muuta kun helppo vauva, itkee ympäri vuorokauden, teit mitä tahansa ja tämä on minulta vaatinut veronsa. Mies toki auttoi jo aiemmin parhaansa mukaan, mutta koska hällä on vaativa työ, jossa ei voi olla nukuksissa niin ei hän montaa yötä voinut valvoa. Minulle univelka aiheutti sitten jo terveysriskin ja lääkäri sanoi, että minun on saatava nukkua, tavalla tai toisella. Neuvolasta ei apua saatu (ei haluttu lastensuojeluasiakkaaks) ja mies kertoi pomolleen tilanteemme ja pomo sanoi, että mies saa olla kuukauden poissa, mutta vain kahdelta viikolta saa palkan ja toinen kuukausi tulee sitten miehen kesälomasta.
Appivanhemmat vierailee meillä kerran tai kaks viikossa, kävisivät useamminkin, mutta olemme kieltäneet käymästä useammin, haluamme olla ihan vaan perheen keskenkin. Appivanhemmat ovat siis yleensä aina aamusta iltaan meillä kun tulevat käymään, vieläkään eivät ole oppineet ilmoittamaan tulostaan vaan tulevat ilmoittamatta. Tosin nyt eivät oo pariin viikkoon käyneet kun ollaan totaalisen kyllästytty anopin valitukseen ja kielletty kyläilyt kunnes anoppi osaa tehdä muutakin kun valittaa.
Anopin suurin huolenaihe on siis nyt ollut se, kun poikansa joutuu valvomaan vauvan kanssa kun se hänestä olisi minun tehtävä. Ja kun poikansa näyttää NIIN väsyneeltä, että kyllä hänen ois saatava nukkua yöt, vähät välittää siitä, että minäkin olen väsynyt ja lääkäri on kieltänyt minulta valvomisen. Minä ja mieheni on anopille monesti sanottu, että tämä järjestely on siksi, ettei minun kroppa kestä enää valvomista, tähän anoppi ei ole pahemmin kommentoinut, mutta ilmeestä ja muusta puheesta huomaa, että luulee minun vain kuvittelevan olevani väsynyt.
Vaikka appivanhemmat eivät ole käyneetkään (muutaman kerran olleet oven takana, mutta koska eivät ole ilmoittaneet mitään ja tuskin valituskaan ois loppunut niin ei olla avattu ovea), niin puhelimessa on saatu kuulla siitä, miten anoppi on poikansa jaksamisesta huolissaan. Siihen on todettu, että ihan vapaasti meille saa tulla auttamaan vauvan/lastenhoidossa, mutta ilman valitusta.
Kommentit (49)
ja lapset tässä voi huonosti vaan ap:n mies haluaa kantaa vastuunsa.
Miks se on niin vaikea lukea ensin kaikki vastaukset ennen kun kommentoi???
anopin puheista ei kannata välittää, eikä päästää kotiin ennen kuin osaa käyttäytyä.
Jos äiti voi hyvin, niin kaikki voivat hyvin. Pidä ap itsestäsi huolta!
Entä lapset ja mies?
En tiedä sen nimeä, mutta eräs tuttu tästä joskus kertoi, että he saivat siitä helpotuksen kun lähes kaikki muu oli kokeiltu.
kun hällä on osallistuva ja auttava mies.
Vastauksista päätellen av-mammat ovat kateellisia ap:llekun hällä on osallistuva ja auttava mies.
samanlaisia pöllöanoppeja kuin ap:lla ja usealla muullakin on. Olenkin usein ihmetellyt, mistä niitä tyhmiä vanhoja naisia sikiää, mutta hehän ovatkin tyhmiä jo nuorina.
Jos anoppi ei ymmärrä teidän perheen valintoja, ehkä kannattaa jättää kertomatta kovinkaan tarkkaan, miten olette asianne hoitaneet. Ei jokaista ripsausta kannata kertoa.
Ja jos tuntuu, että jotain on pakko sanoa, niin yrittää sanoa niin, että tällä tavoin meidän perhe toimii ja päättää asia "pisteeseen". Eli yrittää olla antamatta vaikutelmaa, että appivanhempien mielipidettä oltaisiin kysymässä. Yrittää korostaa sitä, että tässä ollaan jo aikuisia ihmisiä, joilla on OMA perhe ja OMAT valinnat. Osataan itsekin tehdä OMAT ratkaisut, mikä itselle parhainten sopii.
Jos nyt kuitenkin urputusta kuuluu, niin sitten ei auta kuin vain jättää omaan arvoonsa muiden mielipiteet. Vaikka ne olisi ihan sukulaisten mielipiteitä. Kyse on TEIDÄN elämästä, ei sukulaisten.
Hienoa, että miehesi on sinun tukenasi ja puhallatte yhteen hiileen. Ja toimitte niin kuin teidän perheessä hyväksi on.
Miksi ette palkkaa apua? Huomattavasti fiksumpaa kuin miehen kotona olo.
ns. turhia selitellä jne. vaan todetaan, että meidän perheessä toimitaan näin, mutta silti anoppi kertoo oman mielipiteensä ja valittaa.
Anoppini on aina ollut tuollainen, mutta ennen kuopuksen syntymää ja miehen jäätyä kotiin vauvaa hoitamaan niin tuo oli vielä siedettävää ja tulimme jollain lailla toimeen. Nyt tämä on mennyt ihan mahdottomaksi.
Appiukko on sen sijaan aivan ihana ihminen, häntä on välillä jopa ikävä, harmi vaan, että on anopin tossun alla.
ap
Jos anoppi ei ymmärrä teidän perheen valintoja, ehkä kannattaa jättää kertomatta kovinkaan tarkkaan, miten olette asianne hoitaneet. Ei jokaista ripsausta kannata kertoa.
Ja jos tuntuu, että jotain on pakko sanoa, niin yrittää sanoa niin, että tällä tavoin meidän perhe toimii ja päättää asia "pisteeseen". Eli yrittää olla antamatta vaikutelmaa, että appivanhempien mielipidettä oltaisiin kysymässä. Yrittää korostaa sitä, että tässä ollaan jo aikuisia ihmisiä, joilla on OMA perhe ja OMAT valinnat. Osataan itsekin tehdä OMAT ratkaisut, mikä itselle parhainten sopii.
Jos nyt kuitenkin urputusta kuuluu, niin sitten ei auta kuin vain jättää omaan arvoonsa muiden mielipiteet. Vaikka ne olisi ihan sukulaisten mielipiteitä. Kyse on TEIDÄN elämästä, ei sukulaisten.
Hienoa, että miehesi on sinun tukenasi ja puhallatte yhteen hiileen. Ja toimitte niin kuin teidän perheessä hyväksi on.
Kerrotko miksi mielestäsi fiksumpaa, että vauva muodostaa tunnesiteen vieraaseen kuin isäänsä???
Miksi ette palkkaa apua? Huomattavasti fiksumpaa kuin miehen kotona olo.
Tuo oli siis sille joka selitteli siitä av-mamman kynsien viilaamisesta..
Ja siis hän tuli selvittämään minulle että se kohdun poistaminen johtui liian lyhyestä imettämisestä ja pikaisesta kotiutumisesta.