Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen koukussa karkkiin

Vierailija
07.07.2010 |

ja jäätelöön.

Syön joka päivä yhden karkkipussin ja yhden jäätelöpaketin.



Haluaisin pois kierteestä, mutta joka päivä retkahdan taas. Tänään on poikkeus, en ole vielä syönyt kumpaakaan. Kohta menen varmaan kauppaan. :D



Onko muita yhtä toivottomia?

Kommentit (47)

Vierailija
21/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

"ääri-ihminen

Ensin syö yli-terveellisesti ja sit lappoo kaikkee sokeria ja rasvaa naamaan, onneks ei itellä oo menny viel siihen, et pitää leivän päälle laittaa sokeria."



terveisin 7 :)

Vierailija
22/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

auta vaikka jättäisi herkut kauppaan. Itse syön vaikka kaakaojauhetta sellaisenaan purkista jos ei muuta ole. Tai sitten sekoitan öljyä, kaurahiutaleita ja sokeria mössöksi ja mätän sitä naamaan, tai laitan leivän päälle hunajaa ja syön sillä tavalla koko leivän loppuun.

mutta melkoinen karkkihiiri olen kyllä ollut. Viikko sitten päätin, että en enää osta karkkia, en yhtään, vaikka aiemmin söin joka päivä. Aluksi oli tosi vaikeeta, mutta nyt se on jo helpottanut. Korvasin muulla makealta maistuvalta karkkia aluksi, söin paljon hedelmiä ja hedelmäksylitolipurkkaa. Nyt on jo helpompaa, huomattavasti helpompaa.

Se, että ei osta karkkia, auttaa, ratkaiseva päätös tehdään kaupassa. Mitä ei ole, sitä ei voi saada. Toinen tosi hyvä pointti on tuo syömisen säännöllisyys, useus ja proteiinipitoisuus. Eli ruoanlaitto taitaa olla vastaus sulle kuten pelkäsitkin :)

Tsemppiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kohtalotoveri löytynyt 7!

Miten olis syömiskuuri huomisesta lähtien? Tänään sais vielä syödä, jos on pakko :P,ja huomisesta lähtien kaikki herkku pois, paitsi suolasta hyvää saa syödä?



ap

Vierailija
24/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun tekee mieli karkkia?

Vierailija
25/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Verensokerin tasaisena pitäminen auttaa. Pieniä annoksia parin tunnin välein siis. Makeanhimoon itse syön mansikiota, hedelmiä ja marjoja. Kun syö koko ajan vähän jotain, eli tarkoitan terveellisiä asioita, napostelee hedelmiä ja marjoja, niin ei tee mieli enää kauheita määriä karkkia.

Puhun kokemukseta, olen useat kerrat ollut sokerikoukussa. Se on itseasiassa, siis itsellä ainakin, addiktoivampi kuin nikotiini.

(olen myös lopettanut tupakoinnin raskauden alussa)

Vierailija
26/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloitatte tänään, koska nyt olette selvinneet jo näin pitkälle.

Lopettaminen ei ole huomenna YHTÄÄN sen helpompaa kuin tänäänkään.

kohtalotoveri löytynyt 7!

Miten olis syömiskuuri huomisesta lähtien? Tänään sais vielä syödä, jos on pakko :P,ja huomisesta lähtien kaikki herkku pois, paitsi suolasta hyvää saa syödä?

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ollut jo NIIN epätoivoinen tämän asian kanssa! Etenkin nyt kesällä ja lomalla homma on riistäytynyt käsistä... Jotenkin odotan jo melkein syksyä ja arkea ja säännöllistä päivärytmiä - vaikka kesä ihana onkin!

Olen hoitovapaalla ja lähes aina kotona ja herkuttelu on liian helppoa!

Suolainen hyvä sopii! Tosin se ei olekaan ollut ongelmani eli en ole koukussa ns. roskaruokaan tai sipseihin. :)

Huomenna aloitetaan ja viikon päästä torstaina raporttia. Olisiko se tuo terveys/liikunta/laihdutus-palsta hyvä paikka raportoida vai tämä AV..?



7

Vierailija
28/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole tänään syönyt vielä karkkia! :)



7

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


ja raportoidaan tänne, toivottavasti mukaan lähtee paljon sokerikoukussa olevia! siis suolasta saa syödä niin paljon kuin sielu sietää, mut makea on jätettävä. Olo tulee parantumaan!



ap



(täytyy sulatella päätöstä ja kerätä voimia)

Vierailija
30/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

toisen viikon jälkeen olet jo kuivilla.


No ei pidä paikkaansa. Kuiville pääseminen kestää todellisuudessa useita kuukausia (2-6 kk ihmisestä riippuen), ja jos on oikein geneettisesti taipuvainen jäämään sokerikoukkuun, siitä ei pääse eroon ikinä.

Itse pääsen kyllä halutessani irti karkista ja muusta makeasta, mutta yhtä varmasti repsahdan niihin taas myöhemmin uudelleen. Parhaimmillaan muutamia kuukausia olen ollut ilman mitään. Repsahdettuani syön makeita aluksi niin "järkevästi", että aina ajattelen voivani jatkaa samaa rataa. Pienen määrän syöminen silloin tällöinhän ei ole mikään ongelma, kunhan syö muuten terveellisesti. Mutta salakavalasti määrät aina lisääntyvät, ja lopulta tajuan menneeni jo aivan liiallisuuksiin ja menen lakkoon. Sitten kuvio alkaa alusta.

Nyt on taas irroittautumisyritys päällä viime lauantaista alkaen. Maanantaina söin hallitusti yhden pienen annoksen jäätelöä miehen kanssa leffan äärellä, muuten olen pitänyt itseni irti makeista. Ajattelin tällä kertaa yrittää olla lopettamatta ihan absoluuttisesti, ja opetella syömään makeita pieniä määriä ja syömistä säännöstellen. Saapa nähdä tepsiikö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

1. Kotona ei pidetä mitään makeaa varastossa.



2. Kotona pidetään aina muuta, terveellistä naposteltavaa, esim. naposteluporkkanoita ja hedelmiä.



3. Aina kun tulee makeanhimo, karkkikauppaan lähtemisen sijaan teen jonkin seuraavista:

- syön hedelmän tai porkkanoita tai teen välipalan, jos on sen aika,

- juon lasillisen vettä,

- lähden lenkille (hölkkä tai kävely), mutta EI RAHAA MUKANA,

- teen punnerruksia tai muuta omavoimaharjoittelua,

- pesen pyykkiä tai teen muuta hommaa kotona, jonka kanssa karkin syönti sopii huonosti yhteen,

- menen päiväunille.



4. Tarkkailen, missä tilanteissa karkinhimo iskee ja alan karsia tällaisia tilanteita elämästäni. Klassinen esimerkki: katson vähemmän tv:tä.



Minulla nämä auttavat hienosti lopettamiseen, mutta kuten sanottu, en ole pystynyt pysyvästi pääsemään makeista eroon. Tsemppiä kuurin aloittaville!



t. 26

Vierailija
32/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

nro 27!



Nuo auttaa takuulla! On vaan niin huumoritouhua, miten makean syönnistäkin voi tulla todellinen ongelma! Itselläni ei kyllästymistä makeaan tule, vaikka söisin ja söisin. mitään esteitä ei tule, esim. et alkaisi ällöttämään sokeri..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

On vaan niin huumoritouhua, miten makean syönnistäkin voi tulla todellinen ongelma! Itselläni ei kyllästymistä makeaan tule, vaikka söisin ja söisin. mitään esteitä ei tule, esim. et alkaisi ällöttämään sokeri..


Itselläni sama tilanne. Olin jo lapsena tällainen; äiti kauhisteli miten pystynkin syömään kerralla kokonaisen karkkipussin. Valitettavasti olin myös turhan nokkela, ja mm. perustelin äidille kuinka on happohyökkäystä ajatellen parasta syödä kaikki karkit kerralla ja mahdollisimman nopeasti...

Vierailija
34/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

On vaan niin huumoritouhua, miten makean syönnistäkin voi tulla todellinen ongelma! Itselläni ei kyllästymistä makeaan tule, vaikka söisin ja söisin. mitään esteitä ei tule, esim. et alkaisi ällöttämään sokeri..


Itselläni sama tilanne.


Täytyy tähän vielä lisätä, että ilmeisesti mahalaukun venyminenkin edesauttaa tätä mässäilykykyä. Silloin kun olen ollut mässäilemättä karkeilla useamman kuukauden, karkinsyöntini pysyy aluksi ihan helposti aisoissa, ilmeisesti koska mahalaukku on kutistunut alkuperäiseen kokoonsa. Siis vaikka sokeri ei alakaan ällöttää, niin vatsa tuntuu yksinkertaisesti niin täydeltä ettei karkkia tee enää mieli syödä lisää.

Mutta kun aina vain syö vatsan täyteen asti, niin vähitellen se mahalaukku venyy ja annoskoko kasvaa.

Jokin kätevä keino pitäisi keksiä, millä tuon voisi estää (siis itse kotona toteutettava, mitään pantoja en halua mahalaukkuni ympärille asennuttaa!).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei auta vaikka vetäisin ensin kilon porkkanoita, syön sen suklaalevyn sitten niiden jälkeen (joskus täällä ehdotettiin että syö porkkanoita kun tekee mieli herkkuja)


Ei tuossa olekaan ideana se, että porkkanat veisivät makeanhimon, vaan karkinsyönnin korvaaminen.

Ohjetta pitää toteuttaa johdonmukaisesti, että se toimisi. Eli joka kerta kun tulee mieleen "haluan karkkia", syö porkkanaa. Kun porkkana on syöty, jossakin vaiheessa "haluan karkkia" tulee uudestaan, ja siihen reagoidaan taas aivan samalla tavalla eli syömällä porkkanaa (tai tekemällä jokin muu korviketoiminto). Ja tätä jatketaan hautaan asti. Onnistuminen on periaatteessa kiinni vain omasta tahdonvoimasta.

t. 26, joka siis ei ole pysyvästi tässä onnistunut

Vierailija
36/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja jos karkkia ei ole, kaikki makea auttaa. Nyt olen ollut reilut puoli vuotta karkkilakossa, koska jotain piti tehdä. Mulla näkyy äkkiä myös painossa kaikki mässäily. :( Alku oli tosia vaikeaa ja välillä on tullut melkein repsahdettua, mutta miehen tuella olen onnistunut. Kaikkea muuta makeaa olen kyllä syönyt vaihtelevasti.



Yksi itsellä toimiva vinkki makeanhimoon: kun alkaa tehdä mieli makeaa, pese hampaat. Yleensä kaikki maistuu pahalle heti hampaidenpesun jälkeen ja muutenkin hampipesu vie pois tarpeen minkään syömisestä. Itse olen pessyt joskus kuusikin kertaa päivässä, mutta selvinnyt ilman karkkia! :)

Vierailija
37/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta ei auta, tai sitten syön porkkanaa tauotta aamusta iltaan kunnes oksennan tai joudun sairaalaan. En voi koko päivää käydä puolen tunnin lenkeillä, juoda vettä ja vetää niitä porkkanoita aina kun tekee mieli suklaata, sillä sitä suklaata tekee mieli koko ajan

Ei auta vaikka vetäisin ensin kilon porkkanoita, syön sen suklaalevyn sitten niiden jälkeen (joskus täällä ehdotettiin että syö porkkanoita kun tekee mieli herkkuja)


Ei tuossa olekaan ideana se, että porkkanat veisivät makeanhimon, vaan karkinsyönnin korvaaminen.

Ohjetta pitää toteuttaa johdonmukaisesti, että se toimisi. Eli joka kerta kun tulee mieleen "haluan karkkia", syö porkkanaa. Kun porkkana on syöty, jossakin vaiheessa "haluan karkkia" tulee uudestaan, ja siihen reagoidaan taas aivan samalla tavalla eli syömällä porkkanaa (tai tekemällä jokin muu korviketoiminto). Ja tätä jatketaan hautaan asti. Onnistuminen on periaatteessa kiinni vain omasta tahdonvoimasta.

t. 26, joka siis ei ole pysyvästi tässä onnistunut

Vierailija
38/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei ole löydetty sellaista asiaa kuin sokeririippuvuus, vaan taustalla on AINA huono ravitsemustilanne ja epäsäännölliset ruokailuajat. Kuten ap:kin todistaa. Kyse ei siis ole luonteen heikkoudesta vaan siitä että elimistö ei saa sitä mitä se tarvitsee.

Sun täytyy tehdä itselles joka päivä ruokaa, on pakko. Sähän olet kahden pienen lapsen elämän keskipiste, sun on voitava hyvin. Ostat vaikka eineksiä ja valmissalaatteja. Sun keholla on just takanaan raskaus ja se tarvitsee vielä entistä enemmän terveellistä, hyvää ruokaa että jaksaa toipua ja pitää susta huolta vielä vuosikymmenet.

Vierailija
39/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja juurikin karkin,jätskin,leivonnaiste,pullan(tarvittaessa ihan mikä tahansa menee!!!) ja ikuinen harhaluulo on juurikin tuo että " se vaatii vaan itsekuria ja se on halusta ja omasta tahdonvoimasta kiinni" heh heh ja voi voi,kun olisikin niin. Itsellä ahmimiseen ja sokerikoukkuun on ihan joku muu syy mutten tiedä mikä..Haluan kovasti laihtua ja lopettaa karkilla mässytyksen mutta aian kun päätän niin kaupan hyllyllä oikein nautiskellen mietin minkä liasen kääretortun tänään mässytän teen ja maidon kanssa telkkua katsellessa. Nyt aloitin 2 pv sitten karppauksen ja tähän asti on menny thyvin. mutta tämä onkin lopunelämän juttu. suolaista en himoitse,makeaa kyllä. Itse siis myös nyt totaali herkku kiellossa(hiilariherkuista) ja joskus myöhemmin katson voinko hallitusti syödä makeaa sokeri herkkua.

Vierailija
40/47 |
07.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tiedän ap:n tunteen. Mulla on ollut mieletön himo sokeriin, kunnes aloin syödä suositusten mukaan. Se, mitä mä luulin itsekurin puuteeksi olikin vaan terveellisen ruuan puutetta. Nyt mä en ole kokenut makeanhimoa kolmeen vuoteen - mut se tulee heti takaisin, jos en esimerkiksi pariin päivään syö riittävästi kasviksia, rasvaa ja proteiinia. Saan sen sokerinhimon ripeästi katkaistua jo ihan sillä, että syön vaan kunnon ruokaa ja PALJON. Paino on tippunut laihduttamatta 8 kiloa kolmen vuoden aikana - mut mikä tärkeintä, mun ei tarvitse kantaa syyllisyyttä syömisistäni.



Tsemppiä ap, koeta nyt pitää huolta syömisistäs kuitenkin.



Kolmonen