Ilokaasu synnytyksessä: millaisia harha-aistimuksia olet kokenut?

Yhtäkkiä luulin olevani 70-luvulla. Synnärin lampun ympärillä oli marimekon oranssit verhot ja muutenkin kaikki oli ihan 70-luvulta värejä myöten.

Sanoin ääneen: "Hei, mä oon ollu täällä ennenkin" :)

Kaikki huoneessa nauroivat :)

Kuvittelin olevani äitini vatsassa

Saattoi olla että kuulin vauvan sydänäänet ja äänet vahvistuivat jtenkin siinä kaasupöllyssä ollessa. Ilokaasutta en kyllä uskaltais synnyttää. Onhan sinne tötteröön hyvä huutaakin, vähän vaimentaa ääntä.

että kun mieheni ja kätilö puhuivat salissa, niin heidän suut kävi eri tahtiin kuin puhe, eli puhe tuli jälkijunassa, se vasta omituiselta tuntuikin :D

ja selitin miehelleni että miten hyppelin niitten tetris palikoiden päällä ja yritin päästä niitten avulla kapuamaan ylöspäin...

mutta taisin vedellä vähän liikaa sitä kaasua;D

että jskus 1800-luvulla ilokaasu oli suosittua sen ajan "bileissä". Ei yllätä kun lukee näitä kokemuksia.

Tampereen motarilla.



Jossain vaiheessa kätilö totesi minun menneen synnyttäjän omaan maailmaan. Vastasin siihen, että kuulen mitä sinä ja mieheni puhutte, mutta en pysty itse puhumaan.



Vedin kaasua hyvin intensiivisesti, luultavasti yliannoksia. Hyperventiloin, koska naamani ja sormeni olivat välillä puutuneet. Oksensin varsinkin synnytyksen jälkeen varmaan yli kymmenen kertaa.



Ilokaasu auttoi aika hyvin. Olin ikään kuin kännissä ja se vei kivulta pahimman terän.

pitää vetää niin paljon ja niin nopeasti, että taju lähtee. Ei siitä muuten mitään iloa ole kivunlievityksessä, muuten kylläkin.:) Mä en ois tajunnut tuota ollenkaan, ellei kätilö olis sanonut, että varovasti sitten sen kaasun kanssa ettei ala pyörrytäämään. Mä imppailin välittömästi tajun kankaalle ja sain ekat kivuttomat sekunnit yli vuorokauteen. Sit multa otettiin toi maski pois. Mies kertoi että pidin siitä kaksi käsin kiinni enkä suostunut antamaan sitä ja miehen piti sit irrotella se mun sormista.Itse en muista mitään koska lentelin juuri lapsuuskyläni taivaalla kesäyönä ja olin äärimmäisen onnellisessa tilassa.

Vedin ekassa synnytyksessä ilokaasua niin paljon että kun lääkäri tuli laittaan kohdunkaulanpuudutetta niin luulin että olin jo synnyttänyt ja että vauva vietiin toiseen huoneeseen lääkärin mukana kun se lähti pois,siellä sitten yksinäni rääyin kun vauvaa ei annettu syliini ja luulin että joku vialla :)

Kätilöt kielsivät hetkeen ilokaasun ja ei kauankaan mennyt niin tajusin tilanteen:)



Toisessa synnytyksessä vaan naureskelin miehelleni ja kaikelle mitä se sanoi ja mitä minä sanoin koska olin mielestäni niin hauskan kuuloinen kun ääneni muuttui kaasusta Tiku & Takumaiseksi :D

mustavalkoisia shakkiruudukoita. Äänet kuulostivat kuin metallipurkista kumisevilta. Epämiellyttävä epätodellinen olo, kuin korvat olisi tungettu täyteen vaahtomuovia.

Siis mulla oli maha kuin kireä pallo, jotenkin yhdistin sen pallokalaan ja joka kerta kun supisttukseen sitä vetelin tuli ekana mieleen pallokala, kireä ja piikikäs olio. Sanoin siitä ääneenkin ja se mielikuva on erittäin selvä yhä.