Mikähän _joidenkin_ nykypäivän vähän päälle kakskymppisten kasvatuksessa
on mennyt pieleen? Löytyy ihan jumalattoman suuri ego, kamalasti aina niitä oikeuksia_ itsellä_, mutta ei sitten olekaan muka mitään velvollisuutta joskus itsekin joustaa, huomioida omissa toimissaan muita. Oikeita euroopanomistajia, ja se julkisuuden- ja/tai huomionhakuisuus siihen vielä päälle...
Kommentit (13)
ja kypsymättömyyttä, sekän perspektiivin puutetta. Näin on ollut aina.:) KOSKAAN ei nuoriso ole ollut vanhempien mielestä riittävän viisasta, nöyrää ja empaattista.
Mun mielestä parikymppiset on ihania. Niin raikkaita, optimistisia ja nauravaisia. Ja todella monet myös tiedostavia ja herkkiä maailman epäkohdille.
Todella raivostuttavaa jos sellaista jotuu sietämään elinpiirissään. Muutama kunnon vastoinkäyminen tekisi niin hyvää tuollaisille. Ehkäpä joutuisivat joskus hieman miettimäänkin ja nöyrtymään elämän edessä.
Ja en siis yleistä, kivojakin parikymppisiä tottakai on, paljonkin.
oma kakskymppiseni hoidettiin villahousuissa ja harsovaipoissa. Biodynaamisilla perunoilla ruokittiin. Imetettiin vuoden ja kahden kuukauden ikään. Joka aamu leikkipuistoon. perhepäivähoitajalle 3 vuoden iköisen asiaankuuluvalla syyllisyydellä.
Harrastukset viimeisen päälle ja läksyt tehtiin hartaudella yhdessä.
Eli ei mitään uutta auringon alla..
olen nelikymppisenä (edelleen) ihan samanlainen...
että mikähän _joissain_ yli nelikymppisissä on kun heitä pitäisi kohdella kuin Englannin kuningatarta?
Itse olen siis 23-vuotias ja kokenut niitä vastoinkäymisiä, mistä joku tuolla puhui. Yleisesti ottaen olen hiljainen, mutta kun rentoudun kerron mielipiteeni hyvinkin tarkkaan. Siis jos niitä kysytään.
Olimme mieheni kanssa hänen sukulaisissaan ja mieheni sisko ja hänen ystävänsä kohtelivat minua kuin olisin ollut painoni verran p*skaa. Sanoin sitten loppu illasta tämän heille ja he (varsinkin se sisko) vetäisi vähintään 3kilon pussin herneitä nenäänsä, alkoi jopa itkeä että hän on ollut vain ystävällinen. Sanoi minulle siinä välissä että hän voisi olla vaikka äitini ja siksi minun pitää olla aina häntä kohtaan kunnioittava. Vastasin että äitini voisi olla hänen äitinsä, hän täyttää 60-vuotta tänä kesänä, eikä hän ainakaan vaadi keneltäkään kunniotusta.
Mieheni sanoi että hän katsoi sivusta ja hänen mielestään sisko oli tyly ja epäystävällinen koko illan.
Sisko sitten lähti ja sanoi vielä että minunlaisiani kakaroita on maailma pullollaan ja että hienohelmat vain ottavat elämässä turpaansa.
äh. Meitä on moneen junaan.
Olen kyllä itsekin huomannut että ikäryhmässäni on paljon näitä -julkisuuteen keinolla millä hyvänsä- tyyppejä, mutta on meissä ihan fiksujakin tapauksia. Ehkä se lapsuuden varattomuus on vaikuttanut moniin, meillä ei ainakaan rahaa ollut hirveästi ja muutaman joulun ja syntymäpäivän muistan että sain yhden lahjan.
Ehkä muut samassa tilanteessa olleet eivät halua samanlaista penninvenyttämistä kokea ja siksi ovat sellaisia kuin ovat?
6, no enpä ylpeilisi moisella...:O
Onko se nyt välttämättä ylpeilyä jos kertoo miten asia on?
on mennyt pieleen? Löytyy ihan jumalattoman suuri ego, kamalasti aina niitä oikeuksia_ itsellä_, mutta ei sitten olekaan muka mitään velvollisuutta joskus itsekin joustaa, huomioida omissa toimissaan muita. Oikeita euroopanomistajia, ja se julkisuuden- ja/tai huomionhakuisuus siihen vielä päälle...
Suurin osa suomalaisista on tuommoisia nykyisin ja ihan iästä riippumatta.
on mennyt pieleen? Löytyy ihan jumalattoman suuri ego, kamalasti aina niitä oikeuksia_ itsellä_, mutta ei sitten olekaan muka mitään velvollisuutta joskus itsekin joustaa, huomioida omissa toimissaan muita. Oikeita euroopanomistajia, ja se julkisuuden- ja/tai huomionhakuisuus siihen vielä päälle...
Olen vahvempi, älykkäämpi ja valppaampi. Sinä et voi minulle mitään!
joku vanha rupistunu harppu ja vihanen kun et enää itse ole parikymppinen...:D
Tuli heti mieleen yks mun vähän yli kolmekymppinen työkaveri. Analyysi hänen käytökselleen: saanut kaiken liian helpolla, vaikka äiti kuolikin hänen ollessaan kymmenen vuotias.
Ei mutta mitä ihan oikeasti tarkoitat? Itse täytän pian 27v ja tunnen paljon parikymppisiä/vähän päälle 20v, jotka ovat ihania, toiset huomioon ottavia persoonia!