Vasta-alkajat syksy' 05 - vko41
[color=darkolivegreen][size=2][b]Tässäpä syksyllä 2005 lapsettomuuspalstalle saapuneet vasta-alkajat.
Yhdessä tätä vaikeaa polkua aloittelemme toisiamme tukien, yhdessä iloiten ja murheet jakaen.
Perehdymme yhdessä myös kummallisten lyhenteiden ja termien maailmaan... ;)
Mukaan saavat liittyä kaikki halukkaat. Jos omassa esittelyssäsi on jotain lisättävää/muutettavaa,
niin pistäpä ilmoittaen, korjaan asian. :)[/color][/size][/b]
[color=darksalmon]aavaaatu
Meikäläinen on 23-vuotias opiskelija/osa-aikainen myyjä ja mies on 25-vuotias autonkuljettaja.
Yhdessä ollaan oltu 3,5 vuotta, naimisiin mentiin viime toukokuussa.
Sitä ihan oikeaa nyyttiä on nyt aktiivisesti yritetty ja toivottu vuoden -04 maaliskuusta alkaen. [/color]
[color=darkseagreen]Bilha
ollaan vm' 77
Helsingistä
ilman ehkäisyä kesästä 2004.[/color]
[color=darksalmon]Daran
Olen 26 v. ja mies 27 v.
Asumme Kainuussa, Kajaanissa.
Meillä on takana yritystä 8 kk.[/color]
[color=darkseagreen]Hupelo
Minulla ikää 34 v ja miehellä 37.
Asustelemme Pohjois-Savossa
Minulla edellisestä liitosta 9 v lapsi.
Yhdessä oltu reilut kaksi vuotta ja lasta yritetty vuoden ajan. [/color]
[color=darksalmon]ippu67
Minä ja mun kulta vm. -67 ja -68
yritystä tähän päivään mennessä noin vuosi takana
Ei lapsia ennestään.
ICSI tulossa viikolla 44 Tampereella, sumuttelut menossa nyt.[/color]
[color=darkseagreen]joalin
Eli mä olen vuosimallia -80 ja mies -76.
Pääkaupunkiseudulla asutaan.
Kuumeilu ollaan aloitettu 8/2004.[/color]
[color=darksalmon]klovni75
Minä 30v ja mies 38v
Koti on Helsingissä.
Reilu vuosi ollaan oltu naimisissa ja lasta on toivottu saman verran tuloksetta. [/color]
[color=darkseagreen]LeiaK
Minä olen jo 35v ja mieskin jo 40
Vauva-asioita aloitimme ajattelemaan tuossa alkuvuodesta 2004.
" vasta" 8 kk yritystä takana.[/color]
[color=darksalmon]Marenda
Minä olen 22v ja mies 21v esikoistyttäremme on 11k.
Asumme Keski-Suomessa pienessä maalaiskylässä ja naimisissa olemme olleet
reilun vuoden.
11kk toivottu toista lasta.[/color]
[color=darkseagreen]mollamaijanen
Olen 27v ja mies 29v.
Asustellaan Pirkanmaalla.
Naimisissa ollaan oltu 3,5 vuotta.
Viime vuoden elokuussa on pillerit jääneet pois,
mutta vuoden vaihteessa alkoi se intensiivisempi yritys[/color]
[color=darksalmon]Mörötin-81
Olemme mieheni kanssa vm.-81
esikoista ollaan toivottu 8/2004 lähtien. [/color]
[color=darkseagreen]Nonna-80
Minä -80, mies -78
yhdessä ollaan oltu vuodesta 2000, naimisiin mentiin tänä kesänä 2005
yritys aloitettiin 10/03, plussa 10/04 joka kuitenkin km 12/04. Mitään apukeinoja
ei vielä käytössä. Ensimmäistä gynekäyntiä suunnittelen.[/color]
[color=darksalmon]Pikku-Hilja
vm71, mies vm67 ja esikoistyttö on 2,5v, eli vm03.
Olen siis Pirkanmaalta
Elokuussa tuli vuosi täyteen yritystä saada tytölle pikkusisarus, eli aloitettiin 8/04[/color]
[color=darkseagreen]soileri
Olen 35 vuotias, Oulusta.
Avoliitossa asun ukko kultani kanssa.
Yritystä on takana kaikenkaikkiaan reilu vuosi.[/color]
[color=darksalmon]Tao_tao
Minä 22.v, mies 23.v.
Asustellaan Itä-Suomessa.
Ilman ehkäisyä 1 vuosi ja 10 kk.
Tuosta ajasta vuosi ihan yrittämistä.[/color]
[color=darkseagreen]Tuittu78
Olen vm-78 ja mieheni -76.
Asustelemme pääkaupunkiseudulla.
Olemme yrittäneet lasta vuoden päivät. [/color]
[color=darksalmon]varjokas
Minä 27v. eli ' 78 ja mies 28v., siis ' 77.
Kanta-Hämeessä asumme.
Esikoistamme olemme yrittäneet huhtikuusta 2004, eli puolitoista vuotta.[/color]
[color=darkseagreen]viivi99
Minä olen 25v. ja mieheni 31v.
Asustellaan Espoon suunnalla.
Yritystä on nyt takana reilu vuosi.[/color]
[color=darksalmon]VM1974
31-vuotias, mies on 37 ja miehellä 10-vuotias lapsi edellisestä suhteesta.
Pääkaupunkiseudulla, avioliitossa.
Yhteistä vauvaa on nyt yritetty vuosi (09 / 2004 alkaen) ja yksi haamuplussa
saatiin aikaiseksi 06/2005. Keskenmeno tuli rv 6+3 ja sen jälkeen on epätoivo syventynyt eksponentiaalisesti...[/color]
Kommentit (31)
Totta turiset VM1974 kiire pitää myöskin tehokkaasti ajatukset poissa vauva asioista. Tämä viikko on kyllä viimeaikojen enari ylitöiden suhteen - aivan järkyttävää.. Ja ensi viikko reissussa, sekin pitäisi keretä valmistelemaan. Huh, huh! Kaiken kaikkiaan VM ihan kuin olisin itse kirjoittanut viestisi. Jotenkin ei jaksa enää innostua oviksen bongaamisesta ja ennekaikkea ei jaksa vaan uskoa että nyt tärppää - eihän se ole tapahtunut niin aikaisemminkaan. Mutta olkoon, en stressaa nyt. Katsotaan sitten kun on saatu se lääkäriaika tilattua.
Tervetuloa Mennis joukkoon, samalla paikkakunnalla asustellaan. Oletkos menossa Keskussairaalalle vai sinne ainokaiseen yksityiseen joka täällä on? En itse ole saanut hommattua vielä täältä sitä " omaa" gyneäkään. Jotenkin on hankalaa kun kaikki jäi edelliselle paikkakunnalle, tuntuu siltä että siellä olisin jo pistänyt tuulemaan tämän lääkäriajankin suhteen... Kenellehän menisi...
Itseasiassa pelkään jotenkin vähän samanlaista suhtautumista lääkäriltä kuin Nonnalla. Eli " ei tässä mitään hätää ja katsellaan nyt, taidatpas olla vähän hermona" kommentit ovat kurjia kun itse on jo ihan varma että ihan luomuilemalla ei mitään tule tapahtumaan. Toivottavasti Nonna osaat vain nyt pitää ne positiiviset asiat päälimmäisenä ja luottavaisesti porskutella eteenpäin.
Mutta hei plikat - nyt odotellaan pinoon ekaa plussa uutista! Eiköhän tällä miehityksellä joku kohta pääse vaihtamaan palstaa! Kaikille positiivista loppuviikkoa!
t. Leia
LeiaK,
olen menossa Keskussairaalaan tutkimuksiin. En itseasiassa ollut edes ehtinyt miettimään mitään tutkimuksia.
Kun minulle naistentautien polilla todettiin, että raskaus on mennyt kesken ehdotti lääkäri minulle, että hän lähettää paperini lapsettomuuslääkärille ja he arvioivat onko tarvetta lisätutkimuksiin. Sekä minussa, että miehessäni oli todettu asioita, jotka voisivat vaikuttaa lasten saantiin.
Ei siinä kauaa sitten mennytkään, kun tuli ilmoitus, että aika on varattuna. Jotenkin onnistuin vielä merkitsemään päivän väärin kalenteriini ja ensimmäinen aika meni harakoille. Tuli uskomattoman paha mieli, kun oli odottanut tuloksia labroista jo kauan ja sitten vielä itse ryssi homman.
No nyt on sitten aika kuun lopulla ja nyt on varmasti kalenteriin merkitty oikein :D
Tuossa gyne asiassa en oikein osaa auttaa. Olen asunut Jyväskylässä vasta tammikuusta eli en hirveästi ole ehtinyt paikalliseen tarjontaan tutustumaan, mutta Mehiläisessä kävin kerran rutiinitarkastuksessa jollain miesgynellä ja hän ainakin oli ihan mukava. En nyt muista nimeä, mutta ei ollut ihan perussuomalainen nimi.
Tosiaan olemme muuttamassa ulkomaille tammikuussa mieheni työn perässä. Kiinaan asti suuntaamme. Saa nähdä kuinka suuri tulee olemaan kulttuurishokki.
Nyt päiväunille ja sen jälkeen takaisin luennoille.
viiviwagner
Minä 27, mies 30.
Oulun läänistä.
Esikoinen syntynyt -03.
Pikku Kakkosta toivottu kesästä-04.
Hoitojen ensikäynti lokakuussa.
Ei tyttöä sitten kuvattukaan kun haluttiin välttää säteily... Mutta murtuma siellä kallossa on, onneksi siisti että paranee itsekseen.
Mulla nyt kp11/26 tänään olis normaalikierrossa ovis, mutta ei vielä testi näyttänyt ihan tarpeeksi vahvaa plussaa joten taitaa olla näitten clomien takia vähän myöhässä.
Maanantaina aloitan sitten terolutit. Jospa ovis tässä vko.lopun aikana olisi.. ollaan ainakin miehen kanssa pyritty olemaan aktiivisia että jos nuo clomit toisivat kaivatun avun niin ollaan ainakin sitten itse tehty kaikkemme...
Toisaalta tuntuu että nämä pariviikkoa mitkä kuukautisten alkuun vielä on on kamalan pitkä aika. Ja toivottavasti kuukautiset eivät alakkaan vaan saa testata... mulle on kertynyt 8 raskaustestiä kaappiin niin jos on aiheutta testata niin saa kyllä rauhassa pissata tikkuun vaikka useampaan otteeseen.
Esikoinen mulla kyllä näytti plussaa jo päivää ennen kuukautisten oletettua alkamispäivää.
Nyt mä eksyin aiheesta. Toisaalta sitten tuntuu että tuo pariviikkoa on tosi lyhyt aika.. kun tytön synttärit on silloin niin tässä on puuhaa kamalasti niitä järjestellessä...
Mä niin toivon että nämä clomit auttaisivat mut raskaaksi... jos en tämän vuoden loppuun mennessä ole raskaana on meitä lähete lapsettumuus polille Jyväskylään odottamassa.
Nyt on pari ekaa clomia syöty, eikä ole ollut mitään poikkeavia olotiloja vaikka olen niitä hieman odotellutkin. Toivottavasti se ei ole sen merkki, etteivät ne minulla " toimisi" . Edelleen se selviää niissä verikokeissa.
Katsoin jo alustavasti lapsettomuushoitopaikkoja täällä pk-seudulla ja löytyihän niitä useampikin kuin olin kuvitellut. Olen todennäköisesti jatkamassa tulevaisuudessakin yksityisellä puolella, sillä jotenkin mun kärsivällisyys ei riitä pitkiin jonotusaikoihin. Ja kun molemmat käydään töissä, niin rahallisestikaan sillä ei ole väliä. Mutta nyt taas menen asioiden edelle, se ei kuitenkaan ole meillä vielä ajankohtaista ainakaan tämän vuoden puolella, aikaisintaan ensi keväänä.
Myöskään minun miestäni ei ole vielä tutkittu, mutta jotenkin uskon, että minussa on ainakin tällä hetkellä suurempi vika. Ehkäisyn pois jätettyäni on hormonitoiminta ollut ihan sekaisin ja keskimäärin joka toiset kuukautiset on jääneet tulematta. Luulen myös, että siksi syön jo nyt clomeja ja olen syönyt Terolutejakin jo jonkin aikaa, vaikka normaalisti ehkä ennen joulua minua olisi lääkärit varmaankin pyytäneet vain malttamaan.
Jos jos ja jos.. Ajatukset näistä vauva-jutuista tosiaan vie pois kiire ja sitä on töissä riittänyt. Minäkin muuten luulin jääväni äitiyslomalle nykyisestä paikastani jo piankin, mutta siellä sitä ollaan edelleen. Ehkä tässä vielä ehtii vaihtaa työpaikkaakin..:) Viikonlopuksi oon järkännyt itselleni tyttöjen iltoja sekä perjantaiksi että lauantaiksi, joten juhlimiseksi taitaa tällä tytöllä mennä.
Hyvää viikonloppua kaikille! Palaillaan (krapulaisena..heh heh) sunnuntaina. *nauraa*
-Tuittu-
Kuten täällä ovat jo monet todenneet, kiire on hyvä " lääke" lapsettomuusajatuksiin. Olin itse alkuviikosta työmatkalla ja vauvat eivät vallanneet ajatuksia kertaakaan. Itse asiassa ekan kerran ajatukset palasivat näille raiteille, kun näin kotona tietsikan... Tää palsta vetää magneetin lailla puoleensa ja muiden kuulumisia on mukava lueskella. Kiva, että ootte olemassa - vaikkakin palstailumme syy ei ole kovin onnellinen...
Mies kävi eilen antamassa siemennäytteen. Jihuu! Tuntuu hyvältä, että saadaan selvyys siltäkin rintamalta. Mieskin vaikutti ihan helpottuneelta, kun sai vihdoin mentyä purkitukseen ja sanoi, että se oli ihan ok kokemus. =) Itse menen parin viikon päästä verikokeisiin. Marraskuuta odotellaan siis kovasti, koska silloin saadaan ehkä jotain tolkkua meidän tilanteeseen ja päästään hoidoissa eteenpäin.
Olen käynyt yksityisellä gynellä ja se suositteli mulle hoitoja julkisella puolella, vaikka asutaan Helsingissä. En oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Ikää on kuitenkin jo 30 ja jos jonot ovat pitkät, niin ikää sen kun kartuu ja mahdollisuudet pienenee. Mitä muut tekisitte? Luottamus julkiseen puoleen on kyllä kova, mutta pitkät odotusajat arveluttavat.
Mutta nyt, vasta-alkajat, keskitytään viikonlopun alkuun ja nautitaan ihanista syyssäistä niin kauan kuin niitä riittää! Pirteitä ajatuksia ja toivonkipinöitä teille kaikille,
toivoo klovni ;)
Esikoinen on nukkumassa ja odottelen vain että mies tulee töistä kotiin...
Sillä koko aamun on vasemmalta puolelta nippaillut ja ovistestiin tuli vahvemmaakin vahvempi viiva, oli kontrolliviivaa vahvempi. Joten clomit ovat taineet tehdä tehtävänsä =)
Voin myös aamulla pahoin. Joten oviksen nyt ainakin tunsin selvästi... normaalikierrossa en ole tuntenut mitään.
pitäkää peukkuja.
Illalla pitääkin miettiä tuon esikoisen nukkumisratkaisu uusiksi. tyttö tuli aamulla pinnasängystä pois..kiipesi siis laidan yli.
Kuten jo alku viikosta mainitsin niin tänään tein testin ja negaahan se siihen pläjäytti. Elikäs nyt mennää kp 30-25/33 tätiä siis odottelen. Päätin että nyt loppuu päivien laskeminen ja ovistikuttelut. Se tulee jos se on tullakseen ja ensi vuonna aloitetaan ne hoidot sitten kunnolla jos on jotain aloitettavaa. Toistaiseksi ei ole täti oireita, mutta ei ole kyllä raskausoireitakaan jos siis jos ensi vkon perjantaina ei ole mitään kuulunut niin testaan uudestaan mutta siis JOS.
Päätin että nyt on aika keskittyä muihin asioihin ja päätin että alan etsimään oikein urakalla nyt sitä uutta työpaikkaa. Suoritan koulun loppuun ja alan urheilemaan enemmän.
Kyllä kaikki plussauutiset ja syntymiset satutttaa ja oon kateellinen, mutta mä en yksin kertaisesti voi sille mitään ettei tule sitä plussaa. Kovasti yritetään, mutta kun asia ei ole meidän päätettävissä toivottavasti kuitenkin joskus oma lapsi saadaan.
Hauskaa viikonloppua kaikille ja tervetuloa uusille mukaan...
t. joalin
Esikoisen 1v synttärit ovat kahden viikon päästä niin tänään urakoin seitsämän pellillistä pitsaa pakkaseen ja kahdeksan pellillistä pullaa.
Onneksi se homma on nyt ohitse..
Mä olen aivan chokissa, nuo clomit taitavat toimia, tänään jo kp 13/26 enkä vieläkään vuoda verta... en edes muista milloin viimeksi olisi ollut tälläistä. Raskaudesta en vielä teidä, ovis oli eilen.. mutta jo tämä etten vuoda verta on yhtä juhlaa.
Tässä kierrossa jos tulisin raskaaksi olisi mun oma toive toteutunut ja olisin Juulin synttäreillä raskaana....
Burde
Minä olen kohta 24v ja aviomies 27v
Asutaan Tampereella
Ekaa muksua yritetty elokuusta 2004,
tänään varattiin 1. aika tutkimuksiin
yksityiselle.
Tjaah...tuli sitten käytyä gynellä. Asiantunteva mies oli, kuunteli, mitä mulla oli sanottavaa, mut joteniin musta tuntuu, et jäätiin ihan plus-miinus nollaan.
+ Kaikki kunnossa mun sisäelimissä, ovis on ollut pari päivää sitten (niinkuin ovistesti näyttikin), limakalvo ihan oikean paksuinen ja keltarauhasen jäljet näkyy, oikealla puolella oli ovis.
+ Keskenmenosta ei ole aiheutunut pysyviä vaurioita ja mä olen vielä nuori.
- Gyne ei halunnut tehdä vielä mitään päätöstä lapsettomuuspuolelle lähettämisen suhteen. Väitti, että jos nyt laittaa lähetteen, se tulee bumerangina takaisin. Käski odottamaan ainakin helmi-maaliskuulle ja palaamaan sitten asiaan, jos en ole raskautunut. MITEN MÄ JAKSAN ENÄÄ ODOTTAA???
Ei itketä ei, muttei paljon hymyilytäkään. Lisäksi gyne epäili, että mulla on ollut kysta (kerroin sille ovisoireista sen keskenmenoa seuranneen munasarjatulehduksen jäljiltä). Onneksi se on lähtenyt itsestään pois. Kovin toiveikkaalta setä vaikutti, sanoi vaan, et kyllä teillä vielä tärppää. Mut kukaan ei tutkinut miestä...Mitä jos vikaa löytyykin sieltä? Toisaalta gynen toiveikkuudesta jäi hyvä mieli, toisaalta mulla on tunne, et palaan sinne vielä...enkä maha pystyssä niinkuin olis kiva palata.
Nonna *pää pyörällä*