Lue keskustelun säännöt.
T.Tabermanin kuolema kosketti ja syvältä, itkenytkin useamman kerran
04.07.2010 |
En tiedä, ehkä aihe liippaa liian läheltä (saattohoidin 47v äitini muutama vuosi sitten ja hän oli myös Terhokodin asiakas on/off-tyyliin), mutta kyllä tässä on sitäkin että pidin Tommyn persoonasta ja tottakai hänen romanttiset tekstinsä upposivat/uppoavat tällaiseen romantikkoon.
Yhtä kaikki, itku tuli kun uutisen kuulin ja pala ollut myöhemminkin nielussa asian vuoksi.
Kiitos Tommy hienoista teksteistäsi ja lämmöstäsi, ne jäävät elämään vaikka sinä, tekijä, oletkin "poissa".
Nyt et myöskään koe enää kipua/tuskaa jonka vain syöpä voi aiheuttaa, suotakoon sen olevan lohtu läheisillesi.
Kommentit (25)
vaikka kyseessä ei olisikaan oma henkilökohtainen tuttu? Eikö voi surra, jos itseen tavalla tai toisella vaikuttanut henkilö kuolee? Jos jonkun ihmisen elämä tai teot (esim. runot) ovat olleet tärkeitä, eikö hänen poismenoaan saa surra?
En voi ymmärtää, minkälaisia ihmisiä täällä palstalla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistot samasta hoitopaikasta, samasta sairaudesta tuovat tunteet pintaan eli ap tutkiskele itseäsi, josko ihan oikeasti kaipaat äitiäsi etkä Tabermannia. T
tuntui kamalalta, mutta olenkin ollut aina ns. tommy-fani.
just päivää ennen kuolinilmoitusta kirjoitin hänen runonsa, jota en ole pitkään aikaan tehnyt.
"lapsi syntyy muistuttamaan
että elämä on ainoa murheellinen uni
jonka voi ottaa syliinsä ja saada nauramaan"
Arvasin/pelkäsin jo ketjua avatessani, että olet saanut ison kasan tympeitä ja empatiakyvyttömiä viestejä, mutta pakko myöntää, että tällä(kin) kertaa av-mammat oikein ylittivät itsensä ilkeyden määrässä.
Tabermannin poismeno kosketti minuakin, osittain siksi, että olen vastikään saatellut syöpään kuolleen rakkaan ystävän viimeiselle matkalleen. Miksi samoja tunteita ei saisi käsitellä T.T.:n kuoleman yhteydessä?
Eniten kuitenkin suren hänen läheistensä puolesta. Tommyn avioliitto ja rakkaus vaimoon vaikuttivat ainakin näin ulkopuolisen silmiin todella lujalta, ja toipumisprosessi on varmasti pitkällinen.
Onneksi kirjailijan sanat ja ajatukset jäävät elämään vielä senkin jälkeen, kun hän ei enää ole täällä. Monen olisi syytä tutkailla tarkemminkin Tommyn ajatuksia rakkauden merkityksestä.
mutta Tabermann kyllä kosketti. Jotenkin tuntuu väärältä tuo että nimenomaan positiivinen ja elämäniloinen älykko kuolee aivokasvaimeen noin nuorena. Se on vaan ihan väärin koko juttu. Elämä ei ole oikeudenmukaista, ei.